Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Nunarsuarmiut quiasupput, Trumpilli pisiniarnera illaruaatissaanngilaq

Sapatip akunnera sinnerlugu nunarsuarmi tamarmi tusagassiortut oqaaseqartartullu Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik pisiniarnera illaruaatigisimavaat. Pisumi tupinnartumi matumani sorpassuit præsidentip ileqqunik suusupaginnittutut, pigisanillu tuniniaasartutut pingaarutilerujussuartut imminut isigisutut oqaatigineqartarneranut naapertuupput.

Pisulli ingerlanerani paasinarsivoq Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu oqartussaasut isiginngitsuusaarsinnaajunnaaraat præsidenti pimoorussivilluni pimoorussisoq, pisiniarnermillu eqqarsaateqarnera takussutissaagunartoq Ruslandip Kinallu Issittumi anguniagaannut amerikarmiut sakkortusigaluttuinnartumik nakkutiginninnerannut præsidentip qisuariarneratut.

Donald Trumpip Kalaallit Nunaat pisiarinialerpaa, USA-p Kalaallit Nunaannik sakkutooqarnikkut soqutiginnikkaluttuinnarneranik takussutissat allat arlallit toqqaannartumik kingunerisaannik.

Pigisanik niuerneq

Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu akunnattoorutinik arlalinnik kinguneqarsinnaavoq præsident Trumpip ilumut Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni oqimaaqatigiissumik pissaaneqarneq aserujasoq allanngortinniarpagu.

Naluneqanngitsutut sorsunnersuup kingulliup kingornali oqimaaqatigiissitsineq tamanna ersaripajaarsimavoq: Kalaallit Nunaata sakkutooqarnikkut isumannaatsuunissaa USA-p qulakkeerpaa Thule Air Baselu atorlugu pingaartumik USA-p Det Arktiske Oceanip akiani akeqqaminut: Ruslandimut, Kinamut kingullermillu Nordkoreamut, imminut illersornissaminut.

Danmarkip Kalaallit Nunaata killeqarfii avalliit nakkutigissavai Kalaallit Nunaatalu iluani tunngasut isumagissallugit, Kalaallit Nunaata siulersortumisut nammineq qinigai, Kalaallit Nunaannik namminiileraluttuinnartumik naalakkersuisut, suleqatigalugitk.

Manna tikillugu aaqqissuussineq tamanna – aqqutaani ilisimaneqarluartunik erloqinartunik arlalinnik aporfissaqartarsimagaluartoq – amerlanerpaat naammagisimaarpaat, aamma USA-p, sapaatilli akunnerani kingullermi takusatsitut USA-p præsidentiata immaqa tamanna maanna allanngortinnialerpaa.

Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu amerlasuut ingerlaannavik paasivaat amerikarmiut tigusinissaannik præsidentip takorluugaatigut qallunaat kunngeqarfiata aaqqissuussaanera aammalu Kalaallit Nunaata manna tikillugu politikkikkut, aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkullu ineriartorsimanera tamarmi unammillerneqartut.

Suli imaassinnaavoq præsidentip isumaliutini pimoorussimanngikkai. Immaqa qaammatit marlussuit qaangiuppata suut tamarmik puigorneqarsimassapput; immaqa suliassat allat Donald Trumpip soqutigilersimassavai. Ajornartorsiutaavoq tamanna qularinngivissinnaannginnatsigu.

Takussutissat allat

Mette Frederiksenip qisuariarnerata takutilluarpaa qanoq sakkortutigisumik tatineqalerluni, præsidentip uppernarsarmagu Kalaallit Nunaata pisiarinissaa Det Hvide Husimi oqaluuserineqartoq.

Ilisimaneqartutut Nuummiilluni DR-mit apersorneqarluni tamanna tamaviat itigartippaa: »Tamatuminnga sumilluunniit isumaliuteqanngilanga. Oqallinnermi isumaqanngilluinnarpoq, Kim Kielsenillu soorunami erseqqissareerpaa Kalaallit Nunaat tuniniagaanngitsoq, oqallinnerlu tamaanga killeqarpoq«, Mette Frederiksen oqarpoq.

Aqaguanili Nuummi Kim Kielsenilu tusagassiortunik katersortitsinerminni erseqqissaavoq ministeriunerunermi nalaani Danmarkip Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut USA-mik suleqateqarnermik pisussaaffini nukittooq attatiinnassagaa. Siulittuutigaa »sakkutooqarnikkut suleqatigiinneq suli nukittunerulissasoq«, amerikarmiullu Kalaallit Nunaanni suli amerlanerusunik sakkutuuliinissamik kissaateqarpata tamanna suli ammaffigaa.

»Sakkutooqarneq eqqarsaatigalugu ineriartorneq malittariaqarparput«, taanna oqarpoq. »Maannangaaq oqareersinnaavugut Issittup ilaani inissisimaffitsinni – tassa naalagaaffeqatigiinni – qanoq pisoqarneranut amerikarmiut qaninnerulersinnissaat aalajangiisuusoq. Nunallu akornanni sakkutooqarnikkut suleqatigiinneq suli nukittunerusoq pingaaruteqarpoq – kalaallinit qallunaanillu isigalugu«, taanna oqarpoq.

Danmark nuna mikisunnguuvoq, tassanilu politikkikkut tunngaviusumik isiginninneq tassaavoq USA-mik, Danmarkip niueqatigisaasa annerpaat tulliannik nunallu sakkutooqarnikkut isumannaatsuunissaanut pinngitsoorneqarsinnaanngitsumik, iligiittut qanimut attaveqarnitta minnerpaamilluunniit innarlerneqannginnissaanut akissaqanngitsugut.

Aqqutaani aamma Kim Kielsenip akueraa Kalaallit Nunaat isumannaatsuunikkut politikkimi USA-mut pingaaruteqaleraluttuinnartoq taassuma Mette Frederiksen isumaqatigilluinnarpaa.

Quiasaarnerunngilaq

Naluneqanngitsutut tamanna præsidentip naammaginngilaa. Ullut marluk qaangiuttut Danmarkimut naalagaaffimmut tikeraarnissani taamaatippaa – siusinnerusukkut taamatut pisoqanngisaannarsimavoq – Mette Frederiksenilu qisuariaqqippoq pisup maanna qanoq erloqinartigilerneranik erseqqissaasumik.

Pisoq nunarsuarmi tamarmi sammineqaleruttortoq tusagassiortunik katersortitsivoq, præsidentip tikeraarnissaminik taamaatitsinerata kingorna akunnialunnguit qaangiuttut. Tassani USA-mik iligeeqarneq nersualaaqqippaa.

»USA iligisatta pingaarnerpaat ilagilluinnarpaat«, taanna oqarpoq. Nassuiaavoq Danmarkip »sakkutooqarnikkut annertunerusumik nukittunerusumillu suleqatigiinnissamik« kissaateqarnera sllsnngorsimanngitsoq, Issittumilu sakkutooqarnikkut nukittunerusumik USA-mik suleqateqarusunneq suli atuuttoq. Taavalu oqaatsini tamaviisa tuluttut nangeqqippai, Washingtonimi suut tamarmik paasineqarniassammata. Aqaguani, sapaatip akunnerani kingullermi sisamanngornikkut, saqqummerpoq kingorna Donald Trumpimut sianersimasoq eqqissisaaniarluni, Donald Trumpillu maanna amerikarmiut tusagassiorfiinut taavaa »a wonderful woman«. Mette Frederiksen aniguivoq; tullianik pisoqarnissaata tungaanut.

Kalaallit Nunaat: Amerikap ilaa

Apeqqutaalerpoq amerikarmiut præsidentiat aammalu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu politikkikkit siuttut assigiinngitsumik isumaqarsimagunarmata Kalaallit Nunaat sunaanersoq.

Nunani tamalaani inatsisit naapertorlugit naluneqanngitsutut Kalaallit Nunaat qallunaat kunngeqarfiannut ilaavoq. Qallunaat naalakkersuisuisa isumaat malillugu Kalaallit Nunaat kunngeqarfimmut ilaasimavoq ikinnerpaamik ukiuni 300-ni; ilaat isumaqassapput taamaassimasoq qallunaatsiaat naalaanniilli ukioq 985-imiit.

Mette Frederiksen oqarpoq, Lars-Emil Johansenip kingorna facebookimi annertunerusumik oqaaseqarfiginagu issuagaatut: »Kalaallit Nunaat qallunaat piginngilaat, Kalaallit Nunaat kalaallit pigaat«. Naalagaaffeqatigiinneq pillugu maani aviisimi Trine Juncherimit apersorneqarluni oqarpoq: »Isumaqaannarpunga suut maanna atuuttut – atuussimasulluunniit – malartaaserluni attanniaannarnatigit naalagaaffeqatigiinneq isigineqartariaqarpoq sutut piffissap ingerlanerani ineriartortutut«.

Qallunaat ministeriunerannit oqaaseqaatit oqaluttuarisaanikkut pingaarutillit, immaqa Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni oqallinnermi tunngaviusumik nipimik atukkamik allannguisinnaasut; siusinnerusukkut ministeriunerusarsimasut arlaannaalluunniit Kalaallit Nunaanni imminut aalajangiiffiginerusalernissamik kissaateqarnermut, aammalu Kalaallit Nunaata Danmarkimik suleqateqarnermini sumiiffimmi allanngortinnissaanik kissaataanut, taama ersaritsigisumik ammatigisarsimanngilaq.

Tamatumuunakkulli maanna Donald Trumpimik akunnattooruteqarneq allanngortinneqanngilaq. Taassuma pisinissamik eqqarsaatai Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nalinginnaasumik paasinnittariaatsinut akerliupput, suna nalinginnaasuunersoq, kunngeqarfik qanoq ittuunersoq, Kalaallit Nunaat kalaallillu qanoq paasineqassanersut, aammalu naalagaaffiit inuiaallu akornanni oqaluttuarisaaneq ataqqinninnerlu nalitsinni atukkanut atuuttunut tunngavissatut qanoq naleqartiginersoq.

Akunnattoorfiuvoq Kalaallit Nunaat amerikarmiut siuttuinut immaqa allaanerusumik imaluunniit annertunerusumik pingaaruteqarmat, Kalaallit Nunaata Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu amerlanerpaanit qanoq pingaaruteqarneranit.

1923-imiilli, taamanikkut Monroe-doktrinimik taaneqartoq Washingtonimi atortinneqalermalli, USA-p aalajangersimasumik politikkerisimavaa naalagaaffiit allat amerikap nunavissuata ilaanik nakkutilliiniarnerat akuersaarneqanngilluinnassasoq. Tamatumani Kalaallit Nunaat ersarissumik immikkoortitaavoq, USA-mi qularnanngitsumik amerlasuunit isigineqarsinnaasoq isumannaatsuunikkut ulorianartumik erloqinarnerusumik avannaaneersumik, Issittumi sermip aakkiartornera ilutigalugu annertusiartortumik, malussarsimanngitsutut. TV-kut takusimasatsitut præsident Trumpip akueraa Kalaallit Nunaat qallunaat kunngeqarfiannut ilaammat.

Tamanna pissutigalugu pigisamik niuernissarsuartut takorluukkamini Danmarkimut, Kalaallit Nunaannuunngitsoq, saaffiginnippoq. Kalaallit Nunaat qallunaat kunngeqarfiannut ilaavoq, eqqorluinnartumik angissusaata 99 procenteralugu, nunalerinikkulli inissisimaneragullu paasillugu Kalaallit Nunaat 2,1 millioner kvadratkilometerinik angissusilik amerikap nunavissuanut ilaavoq; USA-p naalagaaffiillu arlallit, USA-p akeraatut pingaarnertut Donald Trumpip isigisaasa: Kinap, Ruslandip Nordkoreallu, akornanni akunnequt pingaarutilik.

Sorsunnerup nillertup nalaani taamaassimavoq, taamani Thulemi sakkutooqarfik pilersinneqarmat; qaartartorsuit atomitortut Kalaallit Nunaata qulaani piareersimagallarmata, pissutsillu allanngorsimanngillat.

Takussutissat allat

Danmarkimi amerlasuut maanna USA-p Kalaallit Nunaannik soqutiginnikkaluttuinnarneranut takussutissat arlallit allat arajutsisaappaat. USA-p Nuummi aallatitaqarfik ammaqqinniarpaa – ukiuni 66-ini peqanngereersimasoq. USA-p ambassadøria Carla Sands Kalaallit Nunaannut tikeraakulasarpoq, juulimilu, Sermitsiami atuarneqarsinnaasutut, Kujataani urani aaatsitassallu qaqutigoortut misissorpai, USA-p nunanut allanut ministereqarfianit aallartitaq qaffasissumik atorfilik ilagalugu.

USA-mi illersornissamut ministereqarfiup ataani National Geospacial Intelligence Agencytut taaneqartup piffissami matumani satellitsit atorlugit Kalaallit Nunaata sermeqanngitsortaa assiliortorpaa, Kalaallit Nunaata nunap assiliorneqarneranut ikiuulluni, taannalu ingerlanneqarpoq Københavnimi Styrelsen for Dataforsyning og Effektivisering-imit, Naalakkersuisut suleqatigalugit; nunap assiliorneqarnera pingaartumik Kalaallit Nunaannut, aammattaarli amerikarmiut sakkutuuinut iluaqutaasussaq. 2018-imi tusarparput USA-p sakkutuuisa Kalaallit Nunaanni mittarfinnut nutaanut aningaasaliinissartik isumaliutigigaat, Thulemilu sakkutooqarfik ilisimaneqartutut ataavartumik ineriartortinneqarpoq.

Russia and China

Københavnimi Nuummilu aalajangiisartut arlaleriarlutik malugitinneqartarsimapput USA-p, Donald Trumpip aqutaata, ullumikkut Ruslandip Kinallu Issittumi ingerlatsineri qanoq sakkortutigisumik arajutsisaanniartiginerai.

Ruslandip issittortani sakkutuulersoqqissimavaa. Ruslandip avannamut sineriaani sakkutooqarfiit nutaanik pilersitsiortortoqarpoq, russillu timmisartuisa malersuutit qaartartunik nakkaatitsissutit maanna Thulemi sakkutooqarfik angusinnaavaat. Kina imminut taavoq »issittup eqqaani naalagaaffittut«. Kina Ruslandimi uuliamut gas-imullu annertuunik aningaasaliissuteqarpoq, Beijingillu siunniuppaa Rusland avannaqqullugu Nordøstpassagep atornissaa, nunarsuaq tamakkerlugu immakkut nunakkullu attaveqaatinik suliniummini.

Kalaallit Nunaanni amerlasuut eqqaamassavaat qallunaat naalakkersuisuisa Nuummi Ilulissanilu mittarfinnut aningaasaliissuteqarnissaminnik aalajangiinerat sioqqullugu USA Danmarkilu qanoq peqqissaartigisumik attaveqaqatigiittarsimasut. Kiinamiut ingerlatsiviat ingerlatsiviit, Nuummi Ilulissanilu mittarfiliornissamut neqerooruteqarsinnaasutut toqqarneqartut, ilagisimavaat; sanaartugassat kiinamiunit aningaasalerneqaratarsinnaapput – tamanna pinngitsoortinneqarpoq qallunaat iliuuseqarnerisigut.

Maajimi USA-p illersornissamut ministereia Michael Pompeo Finlandimi sakkortuumik oqalugiarpoq, oqarluni Ruslandip Kinallu issittumi ingerlatsinerannut USA sakkortuumik akissuteqassasoq, juunimilu amerikarmiut illersornissamut ministereqarfiata Issittumut periusissiani kingulleq saqqummiuppaa, taannalu aamma taamatut nalunaajaateqarpoq.

Mette Frederiksenip naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik soqutiginninnera pinngitsooratik isumannaatsuunermut politikkimut tassunga attuumassuteqartissavaat, eqqaamassavaallu siullermiinngitsoq USA-p Kalaallit Nunaat pisiariniarmagu. Sorsunnersuup kingulliup kingorna USA-p Kalaallit Nunaanni timmisartoqarfimminik saliinissaanik qallunaat kissaateqarnerannut akilluni USA-p taamanikkut nunanut allanut ministeriata James Byrnesip 1946-mi pimmorutivillugu taarsiullugu siunnersuutigaa, USA-p Kalaallit Nunaat pisiarissagaa.

Tamanna aamma saqqummiutimisaarneqarpoq – immaqa quiasaarutaannartut – præsident Eisenhowerimit, 1960-imi kunngi Frederik IX USA-mut tikeraarmat. (Pisut taakkua marluk Bo Lidegaardip atuakkiaani marlunni sammineqarput, atuakkami »I Kongens Navn« aamma Lidegaardip Jens Otto Kragimik ilisarititsissutaani).

1946-mi pisinissamik neqeroorutikkut ersarissivoq USA-p Kalaallit Nunaat qanittukkut qimakkusunnavianngikkaa.

Danmark itigartitsivoq, ukiunili tulliuttuni periuseq ullumikkut atorneqarpoq pilerpoq: Danmark NATO-mut ilaasortanngorpoq 1951-imilu USA Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaanik isumaqatigiissuteqarfigaa, taannalu Thule Air Basep pilersinneqarneranut tunngaviuvoq. Isumaqatigiissut suli atuuppoq. Isumaqatigiissutikkut USA Thulemi sakkutooqarnerminik annertusaanissaanut periarfissagissaarpoq, aammalu atugassarisat ammasorujussuit atorlugit nutaanik sakkutooqarfiliorsinnaavoq, Danmark Kalaallit Nunaallu akuersippata, tamatumunngalu Nuummi Københavnimilu aqutsisut – manna tikillugit takusavut malillugit – itigartivillugu itigartikkunanngilaat.

Avissaarniarneq unitsillugu?

Tamakkua tamaasa pineranni Danmarkimi aviisini pingaarnerusumik allaaserinnittartut arlallit politikerillu Trumpip pisiniarnera imatut paasivaat, Kalaallit Nunaanni namminiilivinniarneq sivisuumik uninngatinneqartariaqartoq, Kalaallit Nunaat amerikarmiut oqartussaaffigilissanngippassuk atugarliortitaq.

Assersuutigalugu Københavns Universitetimi Center for Militære Analysemi pisortaq Henrik Breitenbauch, sapaatip akunnerani kingullermi Weekendavisenimi allappoq: »Oqaluttuaq Nuummut erseqqissaataavoq namminiilivinniarnermik anguniagaqarneq nunarsuarmi politikkersornermik sakkortuumik eqqorneqartoq (…). Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiinnit aninissani toqqaruniuk toqqaannartumik amerikarmiut oqartussaaffiannut pissaaq. Taamaassaarlu Kalaallit Nunaat taaguutaannarmik namminiilivikkaluarpat imaluunniit USA-mut nalinginnaanerusumik atassuteqalerluni, De Vestindiske Øernemi Puerto Ricomiluunniit atuuttutut«.

Qularnanngilluinnarpoq Christiansborgimi politikerit amerlasuut aamma imatut eqqarsassasut: Kalaallit silatusaarlutik toqqartariaqarpaat Danmarkimik naalagaaffeqatigiinnerup ineriartortittuarnissaa, periarfissat takkuttut ajornerunnginnersaatut.

Allaammi Mette Frederiksen periarfissaq iluatsillugu erseqqissaavoq ministeriunerusarsimasunit siuliminit allanit naalagaaffeqatigiinnerup ineriartornerata oqaloqatigiissutiginissaanut piumassuseqarnerujussuulluni.

Nalujunnaareerparpulli, ilaatigut Sermitsiami allaaserisatigut, taamatut paasinninneq Kalaallit Nunaanni tamanit isumaqatigineqanngitsoq. Tamannalu immaqa periarfissatsialaavoq siunissamut sammisumik oqaloqatigiinnissamut? Danmarkimi tusagassiorfiit tamarmik maanna Kalaallit Nunaat sammivaat: Siunissamut takorluukkanik qallunaanut saqqummiussisoqarusuppat aatsaat taama periarfissarissaartigaaq.

Allaaserisat amerlanerusut Sermitsiami atuakkit – uani ataani aviisimut isissutissarsigit:

Sermitsiaq Uge 35 2019

Klik her for at læse