Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Nunaqarfiit – paqumigineqartorujussuit
Nunaqarfinnik matooraanissamut politikki G-50 aamma G-60 kalaallinit politikerinit namminermit aqqutissiuunneqarsimavoq. Tassami ineriartornerup pinissaa pigissaarnerlu kissaatigisimavaat. Tamatumunnga aqqutissaq tassaasimavoq aalisarneq kiisalu nunaqarfinnik inoqarfinnillu matooraaneq.
Nunaqarfinnik matooraaneq politikkikkut sammissallugu ajorluinnartuuvoq. Aap, nunassittarnermut politikki ukiuni 100-nit amerlanerni assortuussutaasarsimavoq qassiiliuutaasarsimallunilu. Amerlanertigut uissuumminnartumik akerleriissutigineqarluni.
Tamanna oqaluttuarisaanermik ilisimatuup eskimologimilu ph.d.-p Einar Lund Jensenip atuakkami nutaami uppernarsarpaa. Tassani atuarneqarsinnaavoq kalaallit politikerit piffissap ingerlanerani nunaqarfinnik matooraanissaq inunnillu inuiaqatigiinni annerusuni eqitertitsinissaq eqeersimaarlutik sulissutigisarsimagaat – ilaatigooriarlutik Danmarkimi nunasiaateqarnermik aqutsisut sakkortuumik akerleriissuteqarfigalugit, taakkunannga aalajangiusimaneqarsimammat inuit sumi najugaqarnissartik namminneq aalajangersinnaagaat. Aap, allaammi KGH 1800-kkut qiteqqunneranni inuit sapinngisamik siammarlutik najugaqarnissaannik sukataarutiginnissimavoq, tamanna piniagassat amerlanerusut pisarineqarnerannik kinguneqartarmat.
Piffissami kingumut utilaaginnaraanni Kalaallit Nunaanni politikkimi uissuumminartorpaalussuaqarpoq. Taamanikkut akerleriissutigineqartut ullumikkornit allaanerungaatsiarsimapput.
Tassami Einar Lund Jensenip uppernarsarpaa, kalaallit politikerit – Danmarkimi nunasiaateqarnermik aqutsisut paamaarussisut pinerannut sanilliullutik – inunnik illoqarfinni nunaqarfinnilu anginerni eqitertinissaq tamaviaarutigisimagaat. Tamanna ineriartornermik kinguneqassammat, taama kalaallit politikerit 1920-kkunni, 30-kkunni 40-kkunnilu tunngavilersuuteqartarsimapput.
Aap, allaammi eqitertinissamik pilersaarutit G-50 aamma G-60 kingorna akerleriissutigineqarlutillu uumigineqartorujussuanngortut
tungaannut kalaallit politikerit soorlu Augo Lynge inoqarfiit matooraneqarnissaannik innuttaasullu illoqarfinni anginerni katersortinneqarnissaannik sukataarutiginnillutik tunngavilersuuteqartarsimapput. Isumaqarsimappummi, tamanna pigissaarnermut ineriartornermullu aqqutissaasoq.
Landsrådit ataatsimiinnerit imaqarniliani takutinneqarpoq, politikerit amerlanerpaartaasa Kalaallit Nunaata ineriartornissaa pillugu innuttaasut sumiiffinnut ikinnerusunut katersortinneqarnissaa anguniagarisimagaat, akerlianillu Danmarkimi oqartussat inunnik kissaataannut akerliusumik nuutsitsiumasimanngitsut.
Politikkikkut tassa toqqaannartumik akerleriittoqartarsimavoq Qullissanut atatillugu aaqqiagiinnginnermit ilisimasatsinnit allaanerusumik. Illoqarfiup aamarsuarsiorfiusup matuneqarnera kamannerujussuarmik pilersitsivoq inuusuttut nipaatsumik pikitsitsilernerannut, kingorna Namminersornerulluni Oqartussaanermik kinguneqartumut, aallarniutaalerluni.
Kalaallit tusarfiit
Einar Lund Jensenip atuakkiaa oqimaatsumik ima qulequtaqartoq Asimioqarfik - niuertoruseqarfik - niuertoqarfik? Kalaallit Nunaanni 1911-miit 1952-mut nunassittarneq pillugu isumasioqatigiittarnerit misissorneqarnerat Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit saqqummersinneqarpoq Issittumi Ilisimatusarnermut allagaatinik nangeqattaartunut atatillugu.
Ilisimatusarnermik suliami, atuakkamut tunuliaqutaasumi, Einar Lund Jensenip nunassittarneq pillugu kalaallit tusarfiit kalaallillu politikerit isumaat siunnerfeqartumik paasiniarsimavai.
- Pineqartumut qallunaat politikkiat allaaserineqartarsimaqaaq, Einar Lund Jensen nassuiaavoq.
Taanna katersugaasivissuarmi Nationalmuseumimi ukiorpassuarni sulisimavoq piffissallu ingerlanerani Kalaallit Nunaannut allattoqarfimmi katersugaatinik Danmarkimit Kalaallit Nunaannut uterartitsinermik suliaqartumik aqutsisuusimalluni.
Einar Lund Jensen Sisimiuni inunngorpoq. Ilaqutariit kingorna Qullisanut Qasigiannguanullu nuussimapput. Meeraarnerminit Qeqertarsuaq ataatami niuertuuffigisaa eqqaamasaqarfiginerpaavaa. Einar tassani kalaallisut ilikkarsimavoq. Tamatumalu qaavatigut ukiuni marlunni Kuummiuni ilinniartitsisuunermini Tunumut oqaasii aamma tipisiorsimallugit. 1983-imit 88-imut Aasianni ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisutut sulisimavoq.
Inuttaa nammineq pingaarniarpalunnani oqarpoq, kalaallisut oqaatsit pikkoriffigivallaarnagit.
- Meeraallunga atornissaat ilikkarpakka. Taaseriaatsit sapinngilakka. Oqaaseqatigiit eqqoqqissaartut oqaatiginnaavakka, kalaallisoqqissaaq nipeqalersillugit. Kisianni pitsaanerpaaffissamineeqqajanngillat, inuttaa isumaqarpoq.
Nunaqarfinnik matoraasoqarli
Einar Lund Jensenip atuakkiaani saqqummiussaq pingaarutilik tassaavoq, kalaallit politikerit ineriartortoqarnissaanut inoqarfiillu ikilisinneqarnissaannut Danmarkimi nunasiaateqarnermik aqutsisunut sukataarutiginnittuusimanerat. Taamaalillutik nunaqarfinnit asimioqarfinnillu illoqarfinnut anginernut nutsertitsinissamik eqqumaffiginnilluni politikkeqalernissamut – kingorna peqqarniitsuusutut isornartorsiorneqartartumut – namminneq aqqutissiuussisuusimapput.
- 1920-kkut, 30-kkut 40-kkullu ingerlaneranni ineriartornermik pilersitsinissaq politikkikkut sukataarutigineqarsimavoq. Piniartutut inuusinnaajunnaarpugut. Aalisarneq inuussutigilissavarput aalisakkeriveqalerlutalu. Taamaattumik inuit amerlanerit illoqarfinni najugaqassapput. Ineriartornermik pilersitsinissamut tamanna aqqutissatuaasoq politikerit taamani isumaqartut, Einar Lund Jensen nassuiaavoq.
- Inuiaqatigiit nutaaliaasut anguniassavavut. Pigissaarnerunerlu. Kalaallit politikerit akornanni taama isumaqartoqarpoq. Danmarkimili nunasiaateqarnermut tunngasuni aqutsisut paamaarussinerullutik. Kalaallit Nunaat aningaasanik akeqassanngimmat.
- Taamaalillutik kalaallit politikerit eqitertitsinermut nunaqarfinnillu matooraanermut sorsunnersuup kingulliup kingorna ingerlanneqartunut namminneq aqqutissiuussisuupput.
Pikitsitsineq nipaatsoq
Einar Lund Jensen naapertorlugu inuiattut suliniarnernit assersuutigalugu Henrik Lundimit aamma Augo Lyngemit siuttuuffigineqartunit, kingorna namminersornerulernissaq tikkuarneqarsimavoq.
- Politikkikkut sunniuteqarnerulerlernissaq sorsuutigineqarpoq. Nunasiaatilinnut nipaatsumik eqqissisimasumillu pikitsitsisoqarpat. Tamatuma peqatigisaanik politikerit soorlu Augo Lyngep kissaatigaat Kalaallit Nunaata Danmarkimut ilaassasoq. Kisianni malugalugu naligiissitaasutut.
- Kitaaniinnaq 1910-mi inoqarfiit 181-init ikinnerunngillat. Tamatuma qaavatigut Qaanaaq eqqaalu kiisalu Tunu ilanngunneqarsinnaapput. Landsrådit (Kujataata aamma Avannaata Landsrådii, aaqq.) isumaqarput, inoqarfiit amerlavallaartut. Ineriartorneq pilersikkusuppaat. Eqitertitsineq pilersikkusuppaat. Qallunaat sorsunnersuup kingulliup siornatigut isumaqarput, tamanna sukkavallaamik ingerlassanngitsoq, aamma aningaasanik akeqassanngitsoq.
Nunaqarfik maannakkorpiaq qimanneqassaaq
Einar Lund Jensenip atuakkami taamani Qaqortoq pigisaalu isiginiarpai, ullumikkut Kommune Kujalleq. 1910-mit 40-mut inuit amerlanerpaat kujasinnerusumi najugaqarsimapput.
Inoqarfiilli siammasissimapput. Puisinniarneq killeqalermat Kujataata Landsrådiata aalisarnerup siunniunneqarnissaa kissaatigaa. Inuillu aalisakkeriveqarfinnut eqitertinneqarnissaat.
1930-kkunni pingaartumik Nunap Isuata eqqaani atugarliortoqarsimavoq.
- Taamaattumik Kujataata Landsrådiata siunnersuutigaa, nunaqarfiit marluk Itilleq aamma Sammisoq, inuit 130-t missaanniittut nunaqarfigisaat, matuneqassasut. Najukkami Landsrådimut ilaasortanit marlunnit nunaqartut aperineqarput nuukkusunnersut. Angerpullu. Qinikkallu Danmarkimi oqartussanut paasisatik oqaluttuaralugit nalunaarasuarput. Taava sivisuumik susoqanngilaq. Tassanngaannarli 1944-mi nunap naalagaa Eske Brun aalajangerpoq Søkongen nunaqarfinnut taakkununnga marlunnut aallartinneqassasoq. Nunaqarfimmiut ilisimatinneqarput nuussasut. Tamannalu MAANNAKKORPIAQ pissasoq!
- Nunaqartunit isumaqatigiissut puigorluinnarneqarsimavoq. Piniartut piniariarnerminnit tikikkami takusatik tupaatigaat, illut imaajarlugit poortuisoqalereersimammat.
Taamaattumik nunaqarfinnik taakkuninnga marlunnik matusineq tassaavoq qangaanerusoq Qullissanut pisup assinga?
- Aap, taama oqartoqarsinnaavoq. Immikkuullarilluinnartuuvoq. Landsrådi najugaqartut nuutsinnissaannik suliniuteqartuuvoq. Kisianni Danmarkimit oqartussaatitaq aalajangiinermik piviusunngortitaavoq. Kingorna isornartorsiuisoqarmat Eske Brun oqarpoq: Aperisimavavut nuukkusunnersut, angerpullu. Kisianni pinngitsaaliissutaanersoq eqqartorneqarsinnaavoq.
- Pisup tamatuma kingorna kalaallit politikerit nuimasut oqaluttalerput, innuttaasut eqitertittariaqarivut. Tamannali peqqarniitsumik ingerlanneqassangilaq. Taamaakkaluartoq eqitertitsinissaq kalaallinit politikerinit tapersersorneqarpoq. Taamaattumik qularutissaanngilaq namminneq G-50 kingornalu G-60 siunnersuutigisimagaat, Einar Lund Jensen isumaqarpoq.
Landsrådi akerliliisoq
Kisianni Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaata sorsunnersuup kingorna inuiaqatigiittut nutaaliaasutut ineriartortinnissaa kissaatigilermassuk akerlilersuisoqalerpoq. Sakialluummik akiuiniarneq, peqqinnerulerneq, illut nutaaliat arlaqarnerusut soorunami kalaallinit politikerinit ilassilluarneqarput. Aalisakkeriviit arlallit illoqarfinnillu ineriartortitsineq aamma ilassilluarneqarput. Kisianni nunaqarfiit matoorarneqartut amerlavallaarnerisigut Danmarkimi oqartussat eqitertitsinermi ingasaassivallaartut kalaallit politikerit arlallit isummerput.
- G-50 naapertorlugu Nunap Isuata eqqaani sumiiffiit annertoorujussuit Upernaviullu avannaaniittut tamarmik qimanneqassapput. Tamanna Landsårdip tukernersussutigilerpaa. Kullorsuup Aappilattullu matuneqarnissaat peqataaffigerusunngilaat. Kisianni niuernikkut isumaqatigiissutipalaatut Landsrådi 1952-imi Kitaata tamakkerluni eqitertitsivigineqarnerunissaanut akuersivoq, Einar Lund Jensen oqaluttuarpoq.
Oqaaseqaammi oqaatigineqarpoq, Landsrådi ”Kitaa tamakkerlugu innuttaasunik sumiiffinnut an nerusunut inuussutissarsiornikkut periarfissanik pitsaanerusunik siuarsaavigineqarsimasunut eqitertitsilersaartoq”.
Piitsunut qujaannartut
Kommunerådit – taamani kommunalbestyrelsit – 1911-mit inuit sumut nunassinnissaannik aqutsikannilereersimapput.
Qaangaaniilli piniartorsuup aperineqaqqaartarnera ileqquuvoq. Piumaneqanngitsut ukiinissaminnut nunaqarfissinnissaannut itigartitsisinnaavoq. Kommunerådit pineqartumi oqartussaatitaalermata inuit ikiuutisisartut najukkaminnit ingalassimatinniarneruaat. Piumaneqanngitsut nunassinnissamut itigartitaasinnaapput, aningaasaqarnermut toqqissisimanermullu artukkiisuummata.
Kisianni G-50 aamma G-60 aqqutigalugit nunaqarfippassuarnit asimioqarfippassuarnillu nutserarneq sukannernerusumik aqunneqalerpoq. Kalaallit politikerit pigissaarnerulernissamik piumasaqartut aqqutissiuussereersimapput. Kalaallit Nunaat piitsuuvoq. Toqu angerlarsimaffinni tamani akuttunngitsumik takkuttarpoq. Taamani agguaqatigiissillugu ukiorineqalersartuni 40-t qaangerneqartanngillat.
G-60 aqqutigalugu inissiat tuusinerpassuit sanaartorneqarput. Sakialluut aqunneqalerpoq. Innuttaasut amerliartornerat nunarsuarmi qaffasinnerpaat ilaattut qaffariapiloorpoq. Kalaallit politikerit kissaatigisamissut inuiaqatigiinnik nutaaliaasunik pilersitsivigineqarput. Kisianni sukkasoorujussuarmik, taamaattumillu amerlaqisut ingerlariarnermi katataallutik.
- 1950-ip kingorna suut tamarmik Københavnimit aqunneqarput. Kisianni kommunalbestyrelsinit Landsrådinut kikkut nammineerluni illuliassanut taarsigassarsitinneqarnissaat inassutigineqartarpoq. Taamaaliornikkut sumiiffiit sorliit annertusaavigineqarnissaannut aalajangeeqataapput. Sumiiffiillu sorliit matoorarneqarnissaannut. Nunaqarfippassuit annerusumik akerliliinertaqanngitsumik matoorarneqarput.
Nuuk allanut sanilliulluni
Einar Lund Jensen isumaqarpoq, nunassittarnermut politikki Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit paasinissaannut pingaaruteqarluinnartuusoq.
- Sammisaq soqutiginaateqartuaannarpoq. Ullumikkumut allaat. Namminersornerulernikkut nunaqarfinnut isorliunerusunullu naalakkersuisumik pilersitsisoqarpoq. Siumut nunaqarfinnik ineriartortitsinissamik politikkeqarpoq. Innaallagissiorfinnik, pisiniarfinnik, illu sullivinnik pilersitsiortortoqarpoq. Taamaakkaluartoq inuit nunaqarfinnit nutserarput.
- Maanna Danmarkimi nunasiaatilinnut akerlilersuinerujunnaarsimavoq. Maanna Nuuk allallu akerleriilersimapput. Nunasittarnermut politikki suli akerleriissuterujussuuvoq – ukiut 100-t ingerlareersullu, Einar Lund Jensen oqarpoq.
Aviisimi nutaami allaaserisat allat aamma atuarsinnaavatit. Aviisi AG uani ataani pissarsiarisinnaavat: