Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Nunanut allanut amerlanerusunik isumaqatigiissusiornissanut piareersimavugut
Naamik, taama pisoqarsinnaanngilaq, DF-imeersoq Søren Espersen oqarpoq. Taanna isumaqarpoq, Pituffimmut isumaqatigiissut, kalaallit politikikkut siuttuata siullermneerluni nunamik allamik, tassa USA-mik isumaqatigiissummik atsioqateqarnera Inatsisinut Tunngaviusunut akerliusumik iliornerusinnaasoq. Tamatuma Nunanut allanut Ataatsimiititaliami oqallisigineqarnissaa aamma Jeppe Kofodip akissuteqarnissaa piumasarai.
Siullerpaamik pisumik Kalaallit Nunaat namminiivilluni – Danmarkimit sunnersimaneqarani – nunamut allamut isumaqatigiissummik atsioqatigiissuteqarpoq. Tassa USA-mut.
Taamaattumik Pituffimmi kiffartuussinissamut isumaqatigiissut ”oqaluttuarisaanermut tunngasuuvoq” aamma ”pingaaruteqartorujussuulluni”, taamaalillunimi Nunarput siunissami suliassanut angerlaanneqareersunut atatillugu, nammineerluni nunanut allanut isumaqatigiissusiorsinnaalissammat – Danmark atsioqataatinngikkaluarlugu, nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Steen Lynge taama isumaqarpoq.
Pituffik pillugu isumaqatigiissuteqarnikkut, nunanut allanut politikimut tunngasuni Nunatta annerusumik kiffaanngissuseqalernini anguaa. Taama annerusumik kiffaanngissuseqarnerulerneq Steen Lyngep pappiaqqatigut aaqqiivigerusuppaa. Sulilu annertusarusullugu. Ingammik piffissami matumani Nunatta nunanit allanit soqutigineqarnerujussuata nalaani.
- USA-p Nunattalu suleqatigiinnerunissamut isumaqatigiissutaat issuarneqarumaartoq kissaatigaarput, Steen Lynge oqarpoq, nangillunilu:
- Taamaalilluta suliassaqarfinnut tiguneqareersunut atatillugu nunanut allanut siunissami isumaqatigiissusiorsinnaaniassagatta, Københavnimut apereqqaanngikkaluarluta. Nunanut allanut politikki ukiut ingerlaneranni isumaqatigiinngissutaasarpoq, aamma suliassat suut qaqugukkut Danmarkimit aqunneqassanersut isumaqatigiinngissutigineqartarluni.
- Taamaattumik Danmarkimi naalakkersuisunut malittarisarineqartussanik isumaqatigiissusiussaagut, taamaalilluta siunissami nammineerluta nunanut allanut isumaqatigiissusiorsinnaalerniassagatta. Taamaalillutami pinngitsuussagatsigu Danmarkimi naalakkersuisuusartut nikerartut tamatumunnga assigiinngitsunik isummersortarnerat. Killissarititaasunik siunissami aamma atasinnaasunik nassaartariaqarpugut, Steen Lynge oqarpoq.
- Jeppe Kofodip tamanna ajorinngilaa, oqarlunilu tamanna oqaloqatigiissutigisariaqaripput. Danmarkimi maanna naalakkersuisuusut takutereerpaat, nunanut allanut politikimut tunngatillugu piumasatsinnik annerusumik iliorsinnaasariaqartugut. Nutaanilli naalakkersuisoqalerpat taamaaginnarnissaa qulakkeersinnaanngilarput, Steen Lynge oqarpoq.
DF: Inatsisinut Tunngaviusunut akerliuvoq
Massakkulli pineqartumut atatillugu Danmarkimi maanna naalakkersuisuutitaqartut siuliini partiip tapersersortaasup DF-ip, kalaallit kissaataat isornartoqartittorujussuuai. Aamma Kielsenip Pituffimmut isumaqatigiissummut nammineerluni atsioqataanera – Danmark atsioqataatinnagu – Inatsisinut Tunngaviusunut akerliusinnaasoq, Dansk Folkeparti isumaqarpoq.
- Nunanut allanut politikimik allanut isumagisassanngortitsineq eqqumaffigisorujussuuarput, DF-ip nunanut allanut Kalaallit Nunaannullu tunngasunut oqaaseqartartua, Søren Espersen oqarpoq, tamatumanilu Inatsisit Tunngaviusut isiginiarlugit. Tassanimi allassimammat, ”kunngip”, tassa Danmarkimi naalakkersuisut, nunanut allanut politikimik isumaginnittussaasut. Tamannalu naalagaaffeqatigiinnut tamanut atuulluni.
- Nunanut allanut politikki Danmarkip Kalaallit Nunaat Savalimmiullu peqatigalugit suliassaraa. Soorunami Savalimmiormiut kalaallillu aallartitaat sapinngisaq tamakkerlugu akuutinneqassapput. Inatsisilli Tunngaviusut naapertorlugit Danmarkip nunanut allanut politikki Kalaallit Nunaannut isumagisassanngortissinnaanngilaa. Pituffimmut isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikimi ajugaanertut isigissappagu tamanna kukkuneruvoq. Nunanut allanut politikki ataatsimoorluta suliassaraarput, Espersen oqarpoq.
- Pituffimmut isumaqatigiissut Kalaallit Nunaannut iluaqutaaqqilissammat pitsaalluinnarpoq, tassa qallunaat kalaallillu iliuuseqannginnerat pissutigalugu annaaneqareersorlu. Kalaallit Nunaat Pituffimmi suliassat pillugit Amerikamiunut nammineerluni isumaqatigiissusiormat ajunngilaq. Taamaattorli annerusunut tunngasunut isumaqatigiissusiortariaqanngillat. Nunanut allanut politikki allanut isumagisassanngortinneqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.
Søren Espersenip Pituffimmut isumaqatigiissut Folketingip Nunanut allanut Ataatsimiititaliaanut maanna oqaluuserisassanngortikkusuppaa. Tamatuma saniatigut nunanut allanut ministeri Jeppe Kofod aamma inatsisinik atuutsitsinermut tunngasunut ministeri Nick Hækkerup apeqquteqaateqarfiginiarpai, taamaalinni paasineqarniassammat isumaqatigiissut Inatsisinut Tunngaviusunut naapertuuttuunersoq.
Suliassaqarfinnut tiguneqareersunut taamaallaat
Søren Espersenip isornartorsiuinera pillugu aamma kalaallit nunanut allanut tunngasunut annerusumik oqaasissaqalerusunnerannut tunngasumik Danmarkimi nunanut allanut ministerimik Jeppe Kofodimik apersuiniarnerput iluatsissinnaasimanngilarput.
Kofod allakkatigut oqaaseqaateqarniarluni aalajangersimavoq:
- Danmarkip Kalaallit Nunaatalu qanittumik suleqatigiinnerisigut isumaqatigiinniarnitsigut pitsaasumik angusaqarsinnaanermut naammagisimaartorujussuuara. Isumaqatigiissummi pineqartuni pisinnaatitaaffitsinnut tunngasut pineqarput, tassami suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata USA-llu atsioqatigiissutigisaat suliassaqarfinnut tiguneqareersunut tunngasuummat.
- Isumaqatigiissutigineqartut Kalaallit Nunaata nunanik allanik suleqateqarnissamut periarfissaqarneranut, namminersornermut inatsimmi allassimareersunut allanngortitsinngillat. Tamanna ajornartorsiutinngortittariaqanngilaq, tassami taamaallaat ajunngimmat, killissarititaasut tamakkiisumik ataqqeqatigiillutalu maanna atoratsigik, Danmarkimi nunanut allanut ministeri oqarpoq.
Oqaatigineqartut taakku qanorpiaq paasineqassanersut – aamma Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasuni siunissami qanoq kiffaanngissuseqartiginissaa – siunissami takujumaarparput.
Periarfissat pitsaasuusut Steen Lynge naliliivoq. Isumaqarnerarlunilu Kalaallit Nunaat kiffaanngissuseqarnerulerpat, tamanna Danmamrkimut iluaqutaassasoq naalagaaffeqatigiinnermullu nukittorsaataassasoq.
- Kiffartuussinissamut isumaqatigiissutissaq pillugu Nunanut allanut ministereqarfimmik suleqateqarluarpugut. Danmarkimi maanna naalakkkersuisunit maanna akuersaarneqarluinnarpoq, nunat naalagaaffeqatigiinnut ilaasut naligiillutik suleqatigiissasut. Naalagaaffeqatigiinneq nutaamut alloriaqqittussanngorpoq, Steen Lynge isumaqarpoq.
København aqqutigeqqaanngikkaluarlugu
Kalaallit Nunaat USA-mut toqqaannarnerusumik suliassanullu tunngasunik suleqateqarnissamut aamma piareersimavoq. Pituffimmut isumaqatigiissuteqarnikkut ukiorpassuarni akornutaasartoq iluaqutaanngivissoq aamma peerneqarpoq. Amerikamiut konsuleqarfittaarnerisigut USA-p toqqaannartumik oqaloqatigisinnaanissaa ajornannginnerulerpoq. København aqqussaaqqaanngikkaluarlugu, Steen Lynge isumaqarpoq.
Kalaallit Nunaata USA-llu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni aatsitassarsiorneq aamma taaneqarpoq. USA niueqatigiinnerulernissamut aamma suleqataarusuppoq, Nunatsinnilu takornariartitsinerup annertusarneqarnissaanut ineriartortitsinermut tapersersuerusulluni.
Steen Lyngep maluginiarpaa, Air Greenlandip immikkut ittunik pisoqartillugu Pituffimmik mittarfimmik atuisinnaanissaa . Tamatuma saniatigut Qaanaami innuttaasut sakkutooqarfimmi peqqissarneqarsinnaassapput, Namminersorlutik Oqartussanit akilerneqartartussamik.
Kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi sakkutooqarfimmi kalaallit sulisut amerlanerulernissaat piumasaqaataassaaq.
- Sulisorineqartuni kalaallit ikinnerpaamik 50 procentiunissaat naatsorsuutigaara. Siunissamilu ungasinnerusumi amerlanerulissallutik, Steen Lynge oqarpoq.
Qallunaanut akeqqersimaarnerunngitsoq
Orpiilli qilak tikillugu naaneq ajorput. USA-mit aningaasatigut maannamut ikiorsiissutaasut taamaallaat 81 millionit koruuniupput – Danmarkimit naalagaaffiup tapiissutaasa sapaatip akunneranut naammattut amerlaqataat.
- Kalaallit Nunaat nunanit tamalaanit maanna soqutigineqartorujussuuvoq. Taamaalilluta nutaanik qanoq iliorsinnaalerpugut. Isumaqatigiissuteqarnitsigut USA-mi soqutiginnittunut toqqaannartumik attaveqarsinnaalissaagut. Isumaqatigiissut taamaalilluni eqaatsuuvoq.
- Isumaqatigiissut Danmarkimik tunulliutitsinngilaq. Imaluunniit qallunaanut akeqqersimaartuunani. Tamatumami akerlianik Nunanut Allanut ministeeriaqarfimmik suleqateqarnerput tapersersorneqarnerpullu nuannaatutigeqaavut. Nutaanik suleqateqarnissanik toqqaaneruvoq. Nutaamik konsuleqarfeqalernerisigut Amerikamiut toqqaannarnerusumik oqaloqatigilluarnerusinnaalerpavut. Sulineq aatsaat aallartilaarpoq. Ullormit siullermit suut tamarmik pitsassuarmik ingerlalernissaannik neriorsuinngilagut, Steen Lynge oqarpoq.
Aviisi AG uani pisiariuk: