Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Nuna itsarnisarsiooqarnikkut ilisimaneqanngitsoq
Ilisimatusartut Nuummi Københavnimilu katersugaasivissuarneersut 2022-mi aasakkut UNESCO-qarfiit, Kujataa aamma Aasivissuit-Nipisat, misissuiffiginerannik ingerlariaqqingaatsiarput. Pingaartumik Kujataani nunap timaa itsarnitsanik periarfissaqarluartutut paasinarsivoq, tamannalu ukioq manna qanimut misissuiffigineqassaaq.
Ukiuni kingullerni misissuiartorluni angalanerit aqqutigalugit itsarnisarsiuunit pinngortitamilu ilisimatuussutsimik ilisimasalinnit UNESCO-qarfiit marluk, Kujataa aamma Sisimiut eqqaanni Aasivissuit-Nipisat, sammivinnit tamanit qanimut isiginiarneqarsimapput. Taakkunanilu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranit ilisimasat pingaarutillit inuit siullersaannit inuillu kulturiinit tulliuttunit arlaqaqisunit qallunaatsiaat kulturiannut immikkuullarissumut tunngasut toqqortaatigineqarput.
UNESCO-qarfinnik taakkuninnga marlunni misissuinerit suliniutip ”Activating Arctic Heritage”-p ataani ingerlanneqarput. Ilisimatusaatitut suliniut pingaaruteqartoq Nuummi Københavnimilu katersugaasivissuit suleqatigiinnerisigut ingerlanneqarpoq maannalu naammassiartuaalersimallutik. Taamaattumik aasaanerani misissuinernit assaanerpassuit inaarneqassapput, aammali Kalaallit Nunaanni ukiuni aggersuni itsarnisarsiuutut suliaqarnissanik tikkuussillutik.
Tupersuaqarfiit
Itsarnisarsiuut Nuummi katersugaasivimmeersut Narsarsuup timaani sermersuup killinganit kangerluup tungaanut misissuipput, tamannalu maannamut misissuiffigineqarsimanngilaq imaluunniit ilaannakuusorujussuarmik misissuiffigineqarsimalluni. Tamanna maluginiakkanik soqutiginartunik arlalissuarnik pissarsiffiusoq, aasaq manna qanimut misissuiffigineqartussanik.
- Qallunaatsiaat Kujataani najuussimanerat ilisimaneqarluarpoq Østerbygdenimi 985-it missaaniit nunaqarfiisigut nunalerisuusimanerisigullu. Inuilli Thulemeersut 1300-kkunnili tamaanga tikittalersimasutut isikkoqarput. Taamaattumik qallunaatsiaat 1400-kkut aallartinneranni tammakarmata, tamaani inuit nunaqarfiinik pilersoqalertorsimavoq. Sanaartugaasimasorpassuit nunaqarfiusimasorpassuillu siorna nunap timaani naammattuukkavut taamaalillutik inunnit qallunaatsiaanillu pisuupput. Taakkua ukiut untrilikkuutaat ingerlaneranni, immaqalu aamma siusinnerusukkulli, tuttunniarnermut atatillugu atorneqartarsimagunarput. Sumiiffik itsarnisarsiooqarnikkut misissuiffigineqarsimanngitsumik annertoorujussuarmik periarfissaqarpoq, Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu pisortap tullia, Christian Koch Madsen, oqarpoq.
Ukioq manna misissuinerni nunap timaani qangaanerusoq tuttunniarnermi ingerlatarineqartarsimasut Tunulliarfiullu kangiani inuit aasivigisarsimasaat angisuut nalunaarsorneqassapput:
- Siorna sumiiffinni pingasuni siornatigut takusimanngisatsinnik tupersuaqariaatsimik nutaamik uppernarsisaqarpugut. Tupersuaqartoqartarsimavoq 7 meterit angullugit silissusilinnik, inuit Thulemeersut ukiivigisartagaannit ilisimasatsitut inersuartalinnik illilinnillu. Taamaattumik tamatuma nalaani ukiuunerani aasaaneranilu illuni ataatsimoorfinni angisuuni ilaqutariiaakkuutaarluni najugaqartoqarsimanera ilimanaateqarpoq. Inooriaaserli tamanna nunasiaatigineqalernikkut sukkasuumik allanngortinneqarsimavoq ilaqutariit ataasiakkaat najugaqarfiinut najugaqarfinnullu mikinerusunut, kisianni inuit Thulemeersut 1500-kkunnit aasaanerani ineqarfigisarsimasaat pillugit ilisimasanik nutaanik tamaani pissarsisinnaavugut, Christian Koch Madsen nangippoq.
Tuttut tumisiorlugit
Christian Koch Madsen nutaatut siorna apusinerni itsarnisarsiornermik misiliivoq, Norgemi sermini itsarnisarsiornermi nunallu timaani tuttunniarnermi norskinik immikkut ilisimasalinnik marlunnik ikiorteqarluni. Kalaallit Nunaanni silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu aput sermerlu sukkanerusumik aakkiartulersimapput, nassaanillu itsarnitsanik saqqummerartoqarsinnaalluni.
- Apusinerni itsarnisarsiornermik misileraanivut periutsimi periarfissanik maluginiagassaqartitsipput, kisianni apusinerit Norgemut sanilliullutik Kalaallit Nunaanni allaanerusarput. Taamaattorli qangaanerusoq tuttunniartarnermit takussutissanik nassaarpugut, ilaatigut qangattani oqquisarfimmik allanngorneqanngingajattumik ikumatitsivittalimmik aamma orpikkat qalipaannik avalequtinillu natilimmik, tamaanilu Norgemiut maluginiarpaat, Norgemi aamma taama isikkoqartut, Christian Koch Madsen oqaluttuarpoq.
Misissuinitsinni aamma paasinarsivoq inuit qallunaatsiaallu sumiiffinni assigiinni angalasarsimasut; qularnanngitsumik tuttunik ingerlaartarfiini tumisiuillutik. Qallunaatsiaalli tuttunniarnermi unnuisarfii qarmakkat nunami itersaamanermiikkajuttartut inuit uumasut ingerlaartarfiinut isikkivilinni qutsissumiikkumanerusarsimapput.
- Tamaani inuit Thulekulturimeersut qallunaatsiaallu takussutissartaannik maani nassaarutta, inuit kulturii siusissut soorlu Saqqaq-kulturimeersut tamaani aamma piniarniartarsimasinnaapput. Sumiiffiit qutsissumiittut qujanartumik allanngorneqanngingajattutut nassaassaqarluartutullu isikkoqarput, taamaattumi aasaanerani misissuinissat isumalluarnarput. Piniariartarfippassuit atuuffigisarsimasaat atorneqartarsimanerallu paasisaqarfiginerugutsigik, iluamik oqaatigalugu nuna atuiffiusimasoq tamaat piffissalersuinikkut aasivinnut ukiivinnullu assigiinngitsunut atassusersinnaavarput, Christian Koch Madsen erseqqissaavoq.
Qinnguata qooruani Qinnguata Kuuata illuatungaani, 1978-imi ilivermi qaannamik nassaarfiusumi, sumiiffiup misissuiffiginissaa aamma pilersaarutaavoq. Taanna kingusinnerusukkut ajoraluartumik tammarsimavoq, nassaalli allanngujaassuseq eqqarsaatigalugu pissutsit pitsaasuunerannik kuullu avannaani qangaanerusoq inoqarluartarsimaneranik ilimanarsisitsipput.
Taamatuttaaq Christian Koch Madsen suleqataalu uillunik qaleriissanik sumiiffinni arlalinni nassaassaasunik piffissaliiniarsariniarput. Taakkua ”famine layer”-imik (ikiariissiternernik kaannermit pisunik) taaguutip ataaniipput piffissamullu piniagassaluffiusumut, kaaffiusimasumut uumaniarlunilu tamaviaarfiusimasumut ilisarnaataallutik. Oqaluttuarisaanermi tusarfinnit Kalaallit Nunaanni 1800-kkunni ukiut kaannersuaqarfiusut arlallit oqaatigineqarput, tamakkualu itsarnisarsiuut sumiiffinni sumiissusersiniassavaat.
Sisimiut siuliat
Aasaru ilisimatusarnermi professorip Bjarne Grønnowip aamma suliniutini ilisimatusartup Jens Fog Jensenip Københavnimi Nationalmuseumimeersut Sisimiut eqqaanni UNESCO-qarfik Aasivissuit-Nipisat ornissavaat. Sumiiffimmut nunaqarfiit angisuut marluk, inuit sinerissamit sermersuup tungaanut 200 km-inik isorartussusilimmi ukiuni 4.500-ngajanni sinerissami piniarfigisarsimasaat tuttunniarfigisarsimasaallu, atsiunneqarsimapput.
Qeqertaq Nipisat inuit nunaqarfiinik 1500-1700-kkunneersunik aamma qallunaat norskillu niuertoqarfimmi arfanniaqarfimmillu pilersitsiniarlutik siusissorujussuakkut misiliisimanerannut takussutissalik (Nepisene, 1724 aamma 1729-31) siorna misissuiffigereerlugu itsarnisarsiuut ukioq manna 40 km-inik avannarpasinnerusumut ingerlassapput ukiuunerani nunaqarfik Ukiivik misissuiffigiartorlugu. Nunaqarfimmi taanna tassaasimavoq Sisimiut siuliat:
- Ajoqersuiartortitaq Hans Egede avannamut angalanermini 1726-mi Ukiivimmut tikissimavoq, tassanilu uggoreqisaanik inuit Hollandimiunut arfannianut niuernermik uummaarissumik ingerlataqarlutik. Hollandimiut umiarsuaat aqqaneq-marluk kisarsimapput, 20-llu sumiiffik qimallugu aallaqqammersimallutik. Taamaalinerani Hollandimiut aamma Danmarkip-Norgep naalagaaffiata akornanni arfanniarneq iluanaartoq inunnillu niueqateqarniarneq inissisimaffigilerniarlugu unammilleqatigiittoqarpoq, qallunaallu ingerlalluarpallaanngillat. Taamaattumik niuertoqarfinnik ajoqersuiartortaqarfinnillu pilersitsiniarsaripput, iluatsitsivallaarnatilli, Bjarne Grønnow nassuiaavoq.
Pilersitsiniarluni misiliinerit ilagaat Holsteinsborgimik Ukiivimmi inissisimaffeqartumik 1756-imi pilersitsineq. Niuertoqarfik ajoqersuiartortitaqarfillu 1764-imi ullumikkut Sisimiut inissisimaffigisaannut nuunneqarpoq, Holsteinsborg suli ateritinneqaarluni, Ukiivillu atorunnaarinneqarluni.
- Ukiivik UNESCO-qarfiup avataaniippoq, sumiiffimmili oqaluttuarisaanermi ineriartornermut qularnanngitsumik pingaaruteqarsimalluni. Inuit ukiivissuarisimavaat illorujussuaqartoq amerlasuunik aamma inuit inuunerannut niuernerannullu qitiusoq. Taamaattumik nunaqarfiup kingumut isigaluni qanoq sivisutigisumik atuussimanera, aamma Sisimiunut nuunneqarnerata kingorna inuit atuinnarsimaneraat, qulaaviginiarsariniarparput, Bjarne Grønnow nangippoq.
Sumiiffimmi attakut issusuut allanngorneqanngingajattut qulernanngitsumik oqaluttuarisaanerup taassuma ilaanik qulaarisinnaassaapput.
Nunap assinginut atatillugu paatsiveerusimaarneq
Paasiniaanermik suliaq alla aamma ingerlanneqassaaq, nunap assingi oqaluttuarisaanermeersut toqqorsivinniittut ullumikkut sumiiffinnut aqqinullu naapertuulluinnanngimmata:
- Nipisani arfanniaqarfimmut atatillugu qamutililimmik pallittaalisaliornissaq pilersaarusiorneqarsimavoq. Nunap assingini 1700-kkunneersuni sumiiffiup aqqa Præstø takuneqarsinnaavoq. Nunalli assingani paasissutissat misissuinitsinni maluginiakkatsinnut naapertuutinngillat, taamaattumik paasiniarniarparput taavalu pallittaalisamik tammarsimasumik ujaasilluta. Tamaaniilerutta nunap assinginut atatillugu naapertuutinngitsut allat marlussuit aamma aaqqiiviginiarniarpavut, Jens Fog Jensen oqaluttuarpoq.
Angalaqataasussaq alla tassaavoq ilisimatusartuuneq Jørgen Hollesen, katersugaasiviup pinngortitami ilisimatuussutsimut immikkoortortaqarfianeersoq, taannalu AAH-mik suliniut aqqutigalugu uuttortaavinnik ikkussuisimavoq sumiiffinnillu assigiinngitsunik alaatsinaassimalluni. Atortut tamakkua tamarmik piiarneqassapput Københavnimullu utertinneqassallutik.
Hollesen teknologiimi atortorissaarutit atorlugit naggataamik suliaqassaaq, drone LIDAR-imik assiliivittalik pisiarineqaqqammersoq sumiiffiit itsarnisarsiuunut soqutiginnaatillit qulaavaallugit misileraalluni timmisaqattaartissagamiuk. LIDAR-teknologii aqqutigalugu nunap sananeqaataa sukumiisumik assiliortorneqarsinnaavoq, assersuutigalugu nunap qaava, taamaaliornikkullu nunaqarfinnut takussutissiortoqarsinnaalluni paasissutissaqarluartumik kiisalu qarmat sanaartukkallu qulaajaavigineqarsinnaallutik. Taamaalilluni assaanngikkaluarluni assaanermik suliaqartoqangaatsiartoqarsinnaavoq, taamaattumillu periuseq piffissamik aningaasanillu sipaarutaasinnaalluni.
Tamatuma peqatigisaanik LIDAR-imik assiliivik naasut pitarlugit ’isigisinnaavoq’, tamannalu pingaartumik Kujataani iluaqutaasinnaalluni, tamaanimi avaalaqiakuluut orpikkallu siuaruaakkiartorput nunallu pilersitaqarfiusimasup qaavinut akornutaallutik. Taamaattumik droneninik LIDAR-imik assiliivittalinnik timmiuaartitsinerit AAH-mik suliniummit, siunissamut tikkuartumik Kalaallit Nunaatalu qangaanerusoq oqaluttuassartaanik ukiuni aggersuni misissuinissani periuserineqarluarsinnaapput.
