Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Nipisaat pillugit suliaq aalisartunut akisuunngorsinnaavoq
Kalaallit Nunaat Europami nipisaat suaanik pisisartuminik annaasaqarlunilu akinik appaavigineqarsinnaavoq, MSC-mut akuersissut, pisassat qaffaavigineqarnerisa kingunerisaanik annaaneqarpat.
Biologit nipisaat suaannut pisassatut 1.159 tonsit ukioq manna innersuussutigigaluaraat aamma aalisarnermik aallutaqartut sakkortuumik akerliugaluartut, Naalakkersuisut Maniitsumi aamma Nuummi nipisaat suaannik pisassiissutit sapaatip akunnerata kingulliup siuliani 204 tonsinik qaffaavigaat.
Pisassiissutinik qaffaaneq aalisartut kattuffiata KNAPK-ip qinnuteqareernerata kingorna pivoq.
Nipisaallu suaannut, aamma ’Nunat Avannarliit kaviaariattut’ taaneqartartunut, pisassiissutinik qaffaaneq aalisartunut naggataatigut akisuunngorsinnaavoq. Tassa pisassiissutinik qaffaanerup kingunerisaanik Nunatta nipisaat suaata MSC-mut akuersissutaa annaaneqariataassangaluarpat.
Peqatigiiffimmit Sustainable Fisheries Greenlandimit, SFG-mit, tassa Nunatsinni aalisarnermik aamma aalisakkanik tunisassiorfinnit ingerlatsinernik aallutaqartut peqatigiiffiannit, oqaatigineqartut naapertorlugit Europami nipisaat suaannik nioqquteqartarfinnit, kalaallillu nipisaannik nioqquteqartartunit, nipisaat suaat MSC-mik akuersissutigineqarfigineqassasut piumasaqaataavoq. Ilaatigut Frankrigimi, Tysklandimi aamma Sverigemi nioqquteqartartunit.
- Taamaammat aalisarnermi MSC-imik akuersissutip pigineqaannarnissaa pingaaruteqartorujussuuvoq. Taamaanngippat nioqquteqartarfiit ilaannik aamma akinik appaavigineqarsinnaaneq kingunerluutaasinnaammat, Lisbeth Due Schönemann-Paul, SFG-mi siulittaasoq oqarpoq.
Nunattalu, nipisaat suaannut pisassiissutinik qaffaasoqareernerata kingorna, nipisannut MSC-mik akuersissutaatiminik annaasaqarsinnaanera ilimanaateqarsinnaavoq.
Taama Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup Nunatsinni sinniisua, Kaare Winther Hansen, isumaqarpoq.
- Oqaatigiuminaappoq toqqaannartumik annaaneqassanersoq. Upernaaq mannali nipisanniarnermi iliuuserineqarsimasut nipisanniarluni aalisarnermut ingerlatsinissamut pilersaarummut imaluunnit nalunaarummut naapertuutinngillat. Taamaammat ilimanaateqarsinnaavoq akuersissutip annaaneqarsinnaanera, Kaare Winther Hansen, WWF Danmarkip Nunatsinni aamma Issittumi suliniutinut ataqatigiissaarisua oqarpoq.
Taannalu aalisarnermik aalisakkerivinnillu suliffissuaqartitsinermik aallutaqartut peqatigiiffiannit taperserneqarpoq.
- Ingerlatsinissamut pilersaarut malinneqanngippat akuersissutip annaaneqarsinnaanera aarleqqutigineqarsinnaavoq, Lisbeth Due Schönemann-Paul oqarpoq.
Politikerit ernumasut
Inatsisartut aalisarnermut ataatsimiitaliaata siulittaasortik Henrik Fleischer (S) siuttoralugu Naalakkersuisuni ilaasortaq Jens Immanuelsen (S) nipisaat suaasa MSC-mik akuersissuteqarfigineqarsimanerannut pisassiissuteqaqqittoqarneratigut aarlerinartorsiortitsinerarlugu sakkortuumik isornartorsiorpaat.
- Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup naak ilisimagaluarlugu MSC-mut nalilersuut ulorianartorsiortissinnaallugu nipisaat suaannik immikkut pisasseeqqissimanera isornartorujussuusoq akuerineqarsinnaanngitsorlu ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, Aalisarnermut ataatsimiititaliaq Jens Immanuelsen nipisaat pillugit siunersiueqatigereersimallugu taama nalunaaruteqarpoq.
Jens Immanuelsenili isornartorsiuineq illuatungilerlugu akissuteqarpoq kisimiilluni aalajangiisuusimanani, Naalakkersuisulli tamarmiusut qaffaanermut aalajangiisuusimasut.
- Aap – aalajangiineq Naalakkersuisut tamarmiusut aalajangiinerivaat. Naalakkersuisulliuna
Naalakkersuisunut suna aalajangigassanngortikkaa? Immikkut pisasseeqqinnissaq
akuersissutigeqqullugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup
Naalakkersuisunut nammineq qinnutiginnginnamiuk? Henrik Fleischer aalisarnermut ataatsimiititaliaq sinnerlugu kingunitsianngua taama akilluni aperivoq.
Ataatsimiititaliamiimmi kissaatigineqarsimagaluarpoq Jens Immanuelsen MSC-mut akuersissutip ulorianartorsiortinneqarneranut nammineq akisussaanini pillugu avammut isummerumaartoq.
- Akerlianilli ilumuunnginneraasoqarpoq, taannalu sumut atussaneripput ataatsimiititaliamit
takujuminaatsipparput: Arlallimmi aalajangiisimanerat Naalakkersuisup nammineq
akisussaaqataanerminik tigusinissaa mattutinngilaa, Fleischer allappoq.
AG-mit Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoq, Jens Immanuelsen (S) oqaaseqartinniaraluarparput. Suliarli nammineq oqarnera naapertorlugu naammassereersimammat oqaaseqarusunngilaq.
Aalisartut qinnuteqarput
Aalisartut piniartullu kattuffiat, KNAPK, nipisaat suaannut pisassiissutinik Maniitsumi aamma Nuummi qaffaasoqarnissaanut qinnuteqartuupput.
- KNAPK-p siunertarinikuunngilaa pisassiissutinik sippuipiloornissaq. Kisianni sumiiffinnit allanit pisassiissutinik atorneqanngitsunik nuussisoqarnissaa innersuussutigaarput.
Kisianni naalakkersuisoqarfimmiut qaffaasoqarnissaa nammineerlutik kaammattuutigaat, KNAPK-ip pisortaa, Tønnes ’Kaka’ Berthelsen, nassuiaavoq.
- MSC uagut pingaartittorujussuuarput, annaangaluarutsigumi piujuaannartitsilluta ingerlajunnaarsimassagatta, minnerunngitsumillu akit appassammata. Taamaammat annaanissaa aarleqqutigivarput, oqarpoq.
Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffimmit eqqumiigineqarpoq pisassiissutinik qaffaasoqannginnerani aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut sooq tusarnaarneqarsimannginnersut.
- Pisarineqarsimasut misissorneqarsimasussaangaluarput pisassiissutigineqartullu sumiiffinnit allanit pisaqarfiuallaarsimanngitsunit nuullugit. Imaluunniit aamma pisasseeqqittoqanngiinnarsimasinnaangaluarpoq. Aalisarneq unitsiinnarneqarsimasinnaangaluarpoq oqarlunilu siunissami aningaasarsiutigineqarniarmata akuersissut aarlerinartorsiortinneqarusunngitsoq, Kaare Winther Hansen oqarpoq.
Pinngortitaq pillugu nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffimmimmit oqaatigineqartut naapertorlugit sinerissamut qanittumi saarullinniarnermut qaleralinniarnermullu pitsaavallaanngitsunik oqaluttuassaqareerpugut.
- Taamaammat akuersissut una annaangaluarutsigu piujuaannartitsinngitsutut suli immitsinnut inissinnerussangaluarpugut, Kaare Winther Hansen oqarpoq, nangillunilu:
- Pisumullu uunga nammineerluta inissitsinnerput pissanganartorujussuuvoq MSC-mik akuersissutit akulikitsumik nalilersorneqartarmata. Tassa MSC-mik akuersissutinik agguaasartut qanoq oqaaseqarfigissaneraat. Matumanilu isumaqarpunga kiisami iliuuserisatsinnik qaangiivallaarsimalluta. Taamaammat qanoq pisoqarumaarnissaa pissanngatigivara.
Inuit Ataqatigiit politikkikkut oqaaseqartartuat, Aqqaluaq B. Egede, Maniitsumi aamma Nuummi nipisaat suaannik Naalakkersuisut immikkut pisasseeqqinnerat pillugu sakkortuumik aamma isornartorsiuinikuuvoq.
- Naalakkersuisut Nuummi Maniitsumilu pisassiissutaareersut qaavisigut 204 tonsinik pisasseeqqinnerat niuernermi akinut innarleerujussuaqqajaavoq. Naalakkersuisut politikkikkut taamak aalajangernerat aalisartorpassuit sineriammi eqqorneqaatigivaat, siunissamilu suli malugissavaat, Aqqaluaq B. Egede taama isornartorsiuivoq.
MSC-mummi akuersissut Kalaallit Nunaannit annaaneqassappat uterteqqinniarnissaa ukiorpassuit utaqqineqaratarsinnaavoq.
- Aallaqqaataaniimmi qinnuteqaatigeqqissavarput. Tamannalu sivisuumik ingerlanneqaratarsinnaavoq. Taamaattumik una kalaallinut aalisartunut aningaasarpassuarnik annaasaqaataaffiusinnaavoq, Kaare Winther Hansen oqarpoq.
Aviisi AG uani pisiariuk: