Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: »Nammineq nunagisatsinni tikeraajuvugut«
Upernaakkut ataatsimiinnermi nunasiaataasimanerup kingunerisimasai pillugit oqaluuserisassat annertuut marluk politikerinit aallarnerneqarmata misigissutsit kalluarneqarput. Taamani qanoq pisoqartarsimava – aamma suliat maanna saqqummiunneqartut qanoq pissappat?
Qangaanerusoq ajortuliarineqartarsimasut saqqummeralerunarput.
- Immaqa suli pisoqartarpoq, saqqummiunneqarsinnaanngitsunik. Suli kinguaattooruterpassuaqarpugut, eqqarsartaatsikkut artorsaatinik nammagassaqarfigisatsinnik, Hans Enoksen, Inatsisartuni sapaatip-akunnerani kingullermi oqaaseqarami oqaluttuarisaanermilu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni ukiut ingerlaneranni pisarsimasut eqqartoramigit, oqarpoq.
Taannalu naapertorlugu tassa suli pisartut.
Oqalugiarnermini sakissani assamminik patsippaa:
- Kalaaliuvunga nunamilu maani innuttaallunga, kisianni ilaatigooriarlunga tikeraaginnaasutut misigisimasarpunga. Pisinnaatitaaffikka killeqarput. Tamanna ilungersunarpoq. Siuaasatta nunagaat, taakkunannga kingornussimasarput. Passinni Danmark allassimavoq, Kalaallit Nunaalli allassimasariaqaraluarluni, uagummi maani najugaqartuuvugut, Naleqqap siulittaasua oqaluttarfimmiit nangilluni oqarpoq.
Politikkimi inissisimaffiit isuisa aappaanni isiginnittaaseq allaaneruvoq. Aqqalu Jerimiassen naapertorlugu imminut eqqarsaatersuutiginissaq aamma pisariaqarpoq. Atugarliorneq nunasiaataanerup nalaata kisimi kingunerinngilaa, Atassutip siulittaasua isumaqarpoq:
- Kalaallit Nunaanni innuttaasut qilersugaasimasutut sapilersitaasimasutullu misigisimasut suli amerlaqaat. Pingaarnerpaarli tassaavoq aporfissat tamakkua, inuianni pituttuinertut misigisimaneqartut, inatsisinik inersuarmi maani akuersissutigineqarsimasunik sorlaqarnerat erseqqissaatigissallugu.
Spiralit
Qinikkat nalinginnaasumik nalitsinni siunissamiluunniit unammilligassanik sammisaqartarput. Tamatuam akerlianik qanga pisimasut oqaluttuarisaanermik ilisimasalinnut isumagisassanngortinneqartarput.
Kisianni Inatsisartuni tarrarsuut kingumut sammisoq sapaatip-akunnerani kingullermi qillarissarneqarpoq, oqaluuserisassanilu angisuuni marlunni, immikkoortinneqarsimasuni, marlunngornermi pingasunngornermilu pissutsit mumilluinnarneqarput.
Nunasiaataanerup nalaa Saammaasseqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitat kingumut qiviarneqarput, Inatsisartunilu utoqqaanerit inuusunnerillu sammisaq pillugu saqqummiussanik tunniusimalluartunik tapersiissuteqarput. Inatsisartuni utoqqaanersaq, Siverth K. Heilmann, Atassummeersoq, oqallinnerni pissutsinik imminnut assortuuttutut isumaqarfigisaminik, erseqqissaassuteqarpoq. Aamma siunissaq pillugu takorluukkat pineqartillugit.
- Aali ukioq 2022 kalaalinngorsaaneq anguniarlugu partiit ilaat oqarluartaartuartut aatsaat taama avataanik sulisussatsinnik tikisitsisariaqartarnerput annertusitikkiartorneqarpoq. Innuttaasut politikkererpassuillu kissaaterpassuinut tamanut akissaqanngilluinnarpusi, taamaattumik namminiilivinnissatsinnut akissaqarusukkussi, Atassutip qangaaniilli inuussutissarsiornikkut suliffissanik ataavartunik, aningaasarsiornittalu pitsaanerujussuarmik aqqutissiuussiniarnitsinnut tapersersorniartigut.
Hans Enoksenip saammaasseqatigiinnissaq pillugu oqaluuserisassamut sinaakkutit ilassaannik pilersitsivoq qangaanerusoq »pisarsimasut eqqumiitsut inuppalaanngitsullu« tikkuarlugit aamma sulianut AG-mit Danmarks Radiomillu qulajaavigineqarsimasunut nalitsinneersunut atassuserlugit.
- Qanittukkut tusarparput arnat nivissallu inuusuttunnguanut allaat pinngitsaalillugit spiralilersorneqarsimasut (1965-imit 1975-imut, aaqq.). Tusarparput niviarsiaqqat arnallu 4.500-t angullugit amerlassuseqarsimasinnaasut. Taamani naartunaveersaatilersuineq pilersinneqarsimavoq innuttaasut amerliartornerat killilersimaarniarlugu – innuttaasut amerlasuunngorlutik nukittuunngunnginniassamata, oqaluttarfimmit oqarpoq.
Enoksen naapertorlugu qulaarinerit tamakkua Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq quarsaarutaapput, aammali Danmarkip naalagaaffittut tamat oqartussaaqataanerat inuillu pisinnaatitaaffiinik ataqqinnilluni siornatigut pissusilersortartutuinnaq imminut takorloortakkaminik aalassatsitsisariaqaraluarluni.
- Pisimasoq tamanna uagutsinnut peqqarniitsuliorneruvoq, qanimullu misissuiffigineqartariaqarluni, oqarpoq.
Oqaatsit
Doris J. Jensen (S) Saammaasseqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitat pillugit oqallinnissamik suliniuteqartuuvoq, taassumalu saqqummiussinermini inassuteqaatit arfineq-marluk, isumalioqatigiissitat sulinerisa inernerisaat, oqaluttuarai. Tassunga ilanngullugit utoqqatsertoqarnissaanik kissaat, saammaasseqatigiinnissamut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq aamma kalaallit oqaasiisa nukittorsarneqarnissaat.
Enoksen naapertorlugu kingulleq pisimanngilaq.
- Namminersorneq eqqunneqarmat aalajangersarneqarpoq, kalaallisut oqaatsit siullertut pisortatigoortumillu oqaasiusut. Kisianni allaffissornerup iluani taamaattoqarpasinngilaq.
- Kisianni qallunaatuinnaq oqaasilinnut tikkuartuiuaannarsinnaanngilagut. Uagut-una nammineq siuttuusariaqartugut, pitsaanerusumik allanngortinneqarsinnaaqqullugu. Taamaaliussaagut, Enoksen nangilluni oqarpoq, tamatumanilu IA-mit Siumumillu pilersaarutigineqartutut ilimasaarutigineqartut innersuussutigalugit.
- Naalakkersuisoqatigiit nutaat qanittukkut pilersinneqarmata, taakkunannga ataatsimoorussamik nipeqarluni oqaatigineqarpoq, allaffissornermi kalaallisut oqaatsivut pingaarninngortinneqassasut. Neriuppunga oqaasiinnaasimassanngitsut, aammali tamanna malinneqarumaartoq. Kisianni tamanna naalakkersuisoqarfinni, imaluunniit aamma Inatsisartut allaffiini, atuutissava, aamma ingerlatseqatigiiffinni Namminersorlutik Oqartussat pigisaanni? Killissaa sumiippa? Hans Enoksen inersuarmut apeqquteqarpoq.
Suli kingunerlutsitsisoq
Saammaasseqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitat pilersinneqarnerat 2013-imi 2014-imilu oqallisigineqangaatsiaraluartoq inaarutaasumillu nalunaarusiaq 2017-imeersoq aamma eqqartorneqangaatsiaraluartoq, suliniarsimaneq tamatuma kingorna nipangiunneqangaatsiarsimavoq.
Taamaattumik partiit oqaaseqartuinit Doris Jensen innersuussutinik arfineq-marlunnik erseqqissaassuteqarnera pillugu qutsavigineqarpoq, taakkunanngalu tallimat naalakkersuisoqarfiit suliaqarnerinut ilaannakuusumik ilanngunneqareersimapput, Naalakkersuisoq Peter Olsen paasissutissiivoq.
Oqallinnerup akunnerup aappaanik affarmik sivisussuseqartumi isuma malunnaateqarluartoq tassaavoq, qanga pissusiusimasut suli kingunerlutsitsinerat inuiaqatigiinnilu pissusilersoriaatsit ilaannik sunniisimanerat namminiilivinnissallu tungaanut ineriartornermik sukkaannerulersitsiseqataanerat.
- Nunasiaatilittut eqqarsariaaseqarneq suli atuuttorujussuuvoq, IA-p oqaaseqartua Harald Bianco oqarpoq.
- Nalunngilarput meeraanerminni misileraatigineqarsimasut Danmarkimit utoqqatserfigineqarlutillu taarsiivigineqarsimasut. Tamanna nuannaarutigaarput, Siumumeersoq Kuno Fencker oqarpoq, aammali tamatuma peqatigisaanik pisimasut allat nunasiaataanermik aallaaveqartut ilanngullugit oqaatigalugit:
- Assersuutigalugit niviarsiaqqat spiralinik pinngitsaaliissummik ikkussuiffigineqarsimanerat aamma inatsisitigut ataataqanngitsunit taarsivigineqarnissamik piumasaqaat, oqarpoq.
Qanga pisimasut paasikkit
Saammaasseqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitat Aleqa Hammondip isumassarsiareqqaarsimavai. Aallaavik tassaasimavoq, nalerput ersarinnerusumik takusinnaajumallugu qanga pisimasunut pulaaqqinnissap pisariaqarsimanera.
Isumalioqataigiissitani suliaqarneq saammaasseqatigiinnermik immaqalu allaat aamma isumakkeerfiginninnermik kinguneqarniartussaasimagaluarpoq.
Ajornartorsiutaaginnarporli Danmarkip isumassarsiamut peqataajumasimannginnera.
- Kisianni inuiannit kalaallinit soqutigineqartumik oqallisiginninnerunera tamakkiisumik ataqqivara, Ministeriuneqarfimmit oqaatigineqarpoq, Helle Thorning-Schmidtilu Berlingske Tidendemi isumaliutersuummi itisiliilluni, Danmarkip tungaanit »ullutsinni siunissamilu unammilligassat soqutigineqarnerusut«.
Tamanna Peter Olsenip suli ullumikkumut eqqumiigaa.
- Nunasiaataasimanera nalaa timikkut eqqarsariaatsikkullu kingunipiluppassuaqarpoq. Taamaattumik Saammaasseqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitat innersuussutaanik atuutilersitsinissamik oqaluuserinissaa inissaminiilluinnarpoq. Kisianni Danmarkip nunattalu akornanni saammaasseqatigiittoqarsinnaassappat qallunaat peqataasariaqassapput. Taava saammasseqatigiinnivimmik pilersitsisinnaassagaluarpugut, Peter Olsen oqarpoq, tamatumalu peqatigisaanik eqqugaasimasutut inissisimanerup ineriartornartuunnginnera erseqqissaatigalugu.
- Taanna qimattariaqalerparput. Ingerlariaqqissaagut. Qaamaneq utertariaqalerpoq.
Nunasiaataajunnaarsitsineq?
Danmarkip Kalaallit Nunaatalu ataatsimoorussamik oqaluttuarisaaneranni immikkoortoq iluarsiivigineqarsimanngitsoq tassaavoq Kalaallit Nunaata nunasiaataasimanerminit Danmarkimi amtinngortitaaffigisaanik 1953-imi inatsisit tunngaviusut allanngortinnissaata tungaanut piareersaalluni suliaqarsimaneq.
Taamanikkut pisussaq innuttaasunut taasissutigitinneqanngilaq, tassa kunngeqarfimmut ilanngunnissaq innuttaasunit kissaatigineqarnersoq. Nuummilu politikkikkut suliarinninneq sukkasoorujussuarmik pisimagunarluni.
- Ukioq 1952 9. april taamani nunatsinni Landsrådimi ilaasortaasut akunnialunnguit iluanni qallunaat nunaannut ilanngutitinneqarnissamik aalajangeeqqullugit peqquneqarput, Doris J. Jakobsen nassuiaavoq.
Taanna Inatsisartuni sapaatip-akunnerani kingullermi oqaluttuarisaaneq pillugu oqaluuserisassarujussuit aappaannik aamma siunnersuuteqartuuvoq, tassalu nunasiaatitut inissisimajunnaarfimmut tunngasumik.
Doris naapertorlugu, pisut qulaajarneqarnissaat pingaaruteqarpoq, piffissaq pineqartoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaataajunnaarsitsinissamik piumasaqaataat Danmarkimit malinneqarsimanersut misissuiffigineqartariaqarmat, ilaatigut nunasiaatigineqartut nammineersinnaalernissamut ikiorneqartussaanerannut tunngasut.
- Periarfissat marluinnaat aallaavigalugit taamani Landsrådimi ilaasortaasut aalajangiisinneqarput, tassalu nunatta qallunaat nunaannut ilanngutitinneqarnissaanut aaliangiinissaq imaluunniit nunatta qallunaat nunaannit ikiorneqarani namminiilernissaa piffissami pineqartumi nunatta piareersimaffiginngilluinnagaa, Doris oqaaseqartutut saqqummiussissutimini erseqqissaavoq.
Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerata kalaallinit suliarineqartariaqarnera Inatsisartuni partiit akimorlugit isumaqatigiissutigineqarpoq. Saammaasseqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitat innersuussutaasa ilaanni oqaatigineqartutorluinnaq:
- Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera – uagut isitsinnik isigalugu.
Aviisi AG uani pisiariuk: