Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Naligiissitaanikkut nunarsuarmi rekordi

Naalakkersuisuni ukiaq nuussinermi nutaarsiassanik ulikkaarpoq – naligiissitaanermilu nunarsuarmi rekordiliingajattoqarluni. Nattorallip politikkikkut suliaqarfik qulaavaavaa ukiuuneranilu coronap takkusimaarnissaa ernummatigalugu.

ILLOQARFIIT PINGAARNERSAANNI sapaatip-akunnerani kingullermi taarsivoq. Anorersuarpoq. Biilit sangujoraarput kussinernullu nakkakaallutik, inuillu matutik parnaartiterpaat silatusaarlutillu qipiup ataaniiginnarlutik. Allaammi Nattoralik ulluminut oqorsarsimasunut pulaterpoq uulikullattarlunilu. Sanilera, fru Tueq, piffissap annersaani tuitut suliassaminik allattuivoq. Taamaalinerani nuiarluit katersuupput, taartuinnaallutik aarlerinarlutillu, tuaviinnarlu kallersinnaaneranut tunngasunik pikkorissarpunga. Kitaa kiisami anorersuarunnaarmat nuliama suut tamaasa qatsulluinnarsimavai assortuukkusulersimallunilu, naggataatigullu avinnissaq piumasaralugu. Nattoralimmik arsaattunut tunngasuinnarnik eqqartuerusuttumik najugaqateqarusukkunnaarsimavoq. Taamaattorli ukioq ataaseq najuinnarallaqqullunga akuersitippara. Ilumoortumik ulloq eqqumiitsoq.

NATTORALLIP ULLUNI tamatigut (nalinginnaasumik) qialluni aallartittaraluarpaa. Taava

aktiat nalingi misissortarpakka iluatsitsisimanersunga takuniarlugu. Tamatuma kingorna ooqqissuunngitsumik mannittortarpunga (uunnera: 4,35 minutsit), taamaalioreeraangamalu meqqukka kusassartarlugit Inatsisartunullu timminissannut piareersarlunga. Tassani pisarnittut timmiaqatiga – Jess Svane – ilassisarpara tamatumalu kingorna kaasarfimmiortagaq kissaallammik imalik saqqummertarlugu malugisimaalaalertarlungalu. Ullut amerlanersaanni timmiaaraq arlaannik ingasattumik pisoqarsimaneranik qarlululluni oqaatilliisoq tusarnaartarpara. Tamatigut ilaqartarput meqquiaarusuttunik. Tamatigut arlaannik ajortoqartarpoq.

ULLAAQ TAANNA Jens-Frederik (ikinngutit akornanni taamaallaat JFN-imik taaneqartartoq), nalunaarpoq, Aqqalulu marluullutik talerperliullutik pilluarlutik suleqatigiilernissartik sulissutigigitsik. Aqqalu siuttunngormalli Atassut timmisatut Fønixitut arsakunit makilluni uummarisseqqissimavoq. Atassutip IA-mut minnerunngitsumillu Naleqqamut, naluneqanngitsutut Naalagaaffeqatigiinnermut attaveqarunnaarusuttumut, partiitut ikorfartortaasimanera pissusissamisuulinngisaannarsimagunarpoq. Attaveqarneq sapinngisamik sukkanerpaamik kipitinneqartariaqarpoq, aa, ajornanngippat suliluunniit sukkanerusumik. Aqqalu Pelemut issiaqataaqqussallugu assigiinnarpaa nanoq qinnuigalugu puisimik eqitaarlugu qiteqateqaqqussallugu.

Puikkarneq

APRIILIMI QINERSINISSAQ sioqqullugu Inatsisartuni ataaseq kikkunnit tamanit isumaqatigiissutigineqarsinnaasimavoq. Nutaamik pisoqartariaqalerpoq. Naalakkersuinikkut aaqqissuussaanermi nuimanerpaat akornanni taarseraattuartoqarnera unitsinneqartariaqalerpoq. Kim Kielsenip »matumik ammaqattaartumik naalakkersuisoqatigiivinut« isornartorsiuisarneq sakkortulluinnarsimavoq – ingammik IA-mit. Kisianni naluneqanngitsutut nammineq aserujasumiikkaanni ujaqqanik milloornissaq mianersuunneqartariaqarpoq – il.il. Naalakkersuisoqatigiit nutaat pilersinneqarmata, naalakkersuisoqatigiit pissutsimit nuanniitsumit eqqugaapput, pissutsimik ajunnginnerpaamik ingerlasoqartillugu tamatigut nuanniitsumik kiinnertartumik – piviusumit.

SIULLERMIK PELE teqeqqumut pisinneqarpoq. Kingorna Eqaluk tunuarpoq. Juullimullu sulinngiffeqalernissap aallartinngitsiartoq Asii qitiusumik inissisimaffimminit tunuarluni. Taamaalilluni naalakkersuisoqarfiit pingajorarterutaanni qaammatit sisamat ingerlaneranni taarseraattoqarpoq. Rekordi nutaaq? Tja, nunami alutornartorsuarmi politikki immaqa imaaginnarpoq, allannguinissamut piareersimaneq annertoorujussuulluni ataavartuullunilu. Allannguineq nuannaalersitsisarpoq. Ataaseq, uninngaannartoq, allanngunngisaannarpoq. Naalakkersuisuni ajornartorsiummut qaangeruminaatsumut aaqqiissutissamik – taartaasussamillu - nassaartoqartussanngoraangat – inernissaa ataasiinnaasarpoq. Inernissaa eqqarsaatigineqarsinnaasoq ataasiinnaasarpoq. Taannalu ateqarpoq, aqqusernit tamarmik ornigaannik, taannalu tassaanngila Roma, kisiannili tassaalluni Naaja H. Nathanielsen.

»Piffissaasukkut piffissaanngitsukkullu«

NATTORALIMMIK ATUARTARTUT – imaluunniit atuartartup – ilisimasaattut, Nattoralik universitetimi ilinniartuunngisaannarsimavoq. Taamaattumik aalisakkap guldfiskip sekundinik pingasuinnarnik eqqaamasaqarsinnaanera aamma ilinniarsimanngilara. Kisianni aalisagaq taanna taamaappoq. Taamaattumik-una kaajalukaartuaannartoq. Eqqaamasinnaassusera aalisakkamit tassannga pitsaanerulaarpoq, kisiannili aamma pitsaavallaartuunani. Ilaatigooriarlungali eqqaamasinnaasarpara puiugaqarsimallunga. Pissuseq tamanna ajornakusuungaatsiarpoq.

SAPINNGISAMIK ANNIKINNERPAAMIK puiugaqarniarlunga issuakkanik toqqorterisarpunga. Tamanna aliikkutapajaajuvoq, soorlu angutit frimærkinik imaluunniit taarsigassarsilertornernik katersisarnerattut. Issuakkat toqqorsimasama ilaat aajuna, tassalu Mútep oqaluttuarisaanermi pingaarutilimmik nalunaarutaa, maajimi tallimanngornermi persuarsiorfioqisumi naalakkersuisoqatigiinnik pilersitsigami: - Patajaatsumik ukiuni sisamani aggersuni naalakkersuinikkut aalaqqajunngitsumik tatigeqatigiiffiusumik suleqatigiinnissatsinnut immitsinnut naqissusiiffigivugut, oqarpoq.

MAANNA PEREERSUT silatusaarfiginiarnissaat ajornanngittuaraavoq. Inunnit pereersunik silatusaarfiginninniartartunit ajornerusoqanngilaq. Imminnut naammagisimaarpasinnerisigut atisalersornerisigullu ilisarisinnaavatit. Qarliit qasertut, kavaajaasaq attatilik ilullerlu igalaasartooq. Nalinginnaasumik aamma isaruaqartarput saviminermik sinilinnik. Timmisartumik tikeqqammersimasarput, qaammatini marlussunni maaniissimasarlutik, nunalu ilisimasaqarfigillualereersarlugu ajornartorsiutillu sumiinnerat ilisimaqqissaalereersimasarlugu. Silatusaarnissaannik oqaluffiginiaraluaraanni assigiinnarpaa hiisti toqungasoq nerisinniarsaralugu. Tamanna sussaaginnaruk. Oqalutsilluaannassavatit, taamaakkaangamik ajunnginnerpaasarput. Kisianni soorunami ilaatigooriarlutik unikaallattariaqartassagaluarput – Sokratesilu tusarnaarlugu, taannami oqarsimavoq, ilumoortumik tupigusunneq ilumoortumik ilisimasaqarnermut aallarniutaasoq, silatunerpaarlu tassaasoq sunik ilisimasaqannginnerminik ilisimasaqartoq.

Nunarsuarmi rekordiliingajanneq

Naaja H. Nathanielsen maanna Aningaasaqarnermut, Aatsitassanut Inatsisillu Atuutsinneqarnerannut naalakkersuisunngorpoq. Nunap aningaasaqarnera tamaat ullup-qeqqata siornatigut aquttassavaa, nunami inatsisitigut paasiuminaatsut tamaasa ullup-qeqqanit aquttassallugit taavalu nunap ilua ualikkut ilanngutilaartassallugu. Nunap ilua ima paasillugu, itinersuarmiittut qillaalasut qinngualasullu tamaasa qaqerusuttullu, kisianni  mingutsitsinertik qinngualanertillu, kisiannili aamma qinngualaffiginnittarnertik, pissutigalugu.

UPPERIGUKKU UPPERINNGIKKUKKULUUNNIIT kisianni Naaja SULI allamik aqutassaqarpoq, oqaluttuarisaanermi aqunneqarsinnaanngilluinnarsimassumik. Naligiissitaaneq. Tassa taanna angutit nerriviiaallutik aamma ikiuuttarnissaannut arnallu angutinik avalaassisinnaanerannut tunngassuteqartoq. Naaja pingaarutilimmik angusaqarsimanerminik nalliuttorsiutiginnereersinnaavoq. Parnaarussivik qimallugu politikkimut utermalli arnat pikkorissut inuiaqatigiinni qaffasinnerpaani amerlaqalutik inissitsitilersimapput. Taamaalillutik Naalakkersuisunut ilaasortanit qulinit tallimat maanna tassaalersimapput nukittoortaasut. Qanoq oqassavit!

KUNNGEQARFIUP OQALUTTUARISAANERANI naalakkersuisut affaasa arnaanerannik siornatigut pisoqareersimava? Danmarkimi kisitsisit assingusut tassaapput naalakkersuisunut ilaasortanit 20-nit tallimat arnaanerat. Savalimmiuni naalakkersuisunit katillugit arfineq-marluusunit ataasiinnaq arnaavoq, taannalu Elisabeth Mercedisimik ateqarpoq. Taamaattumik Torshavnimi ingerlalluarsinnaassagaanni motoorip aqqanik anguterpaluttumik ateqartariaqarpoq.

Angerlaassineq – nagguteeqqatut panertigisoq

NAALAKKERSUISUNUT JUULLIMUT kissaat angisooq siusissukkut piviusunngortinneqartoq paasinarsivoq, Pele  Brobergip nuannaaqaluni qulequttatut ilusilimmik qanittukkut oqaluttuarimmagu, suliassaqarfimmik nutaamik angerlaassisoqartoq. Ukiut aqqanillit ingerlaneranni siullerpaamik. Nattorallik pissanganerup pianik uninngaannarsinnaajunnaarpoq – tuaviinnarlu qarasaasiamukarluni atuarniarlugu.

- Namminersornermut Inatsit aallaavigalugu (Allattuiffik II, immikkoortoq 14) Ingerlatseqatigiiffinnut-, Naatsorsuuserisarnermut- Kukkunersiuisarnermullu tunngasut suliassaqarfimmik Danmarkimit nunatsinnut oqartussaavigilernissaa isumaqatiginniarnerit aallartissavai, nalunaarummi allassimasoqarpoq.

Nattoralik kisitsisilerinermik nuannarisaqanngisaannarsimasoq, tamatuminnga eqqarsaatiginneqqaalaarpoq. Kikkut nammineq kajumissutsiminnik taamaaliortarpat? Tamatuma Nattorallip isiginnittaasiani assigaa, nuliaq nalunaarfigalugu atisanik errorsisarneq (atisanik perterisarneq ilanngullugu) kiisalu pujoralaajaasarneq nuannaarutigilluinnarlugu tulluusimaarutigilluinnarlugu maanna akisussaaffigineqalersoq. Paasiuminaatsorli nalunaarummik paasinarsisinneqarpoq.  Tassalu Pelep qaammatini kingullerni sumiissimaneranik. Nukiit namminiilivinnissamut atugassat suliassamut tassunga atorsinnaajumallugit malunnaarsaarsimavoq, nalunaarummilu oqaatigisaatut, suli suliassaqarpoq.

- Suliassaqarfimmik tigusinissamut ikaarsaariarnissaq sivisussaaq.

Ilumoortumik ilumoortoq. Nattoralik angalalluarnissamik ungasinngitsukkullu takoqqinnissamik kissaassivoq – ukiualuit qaangiuppata.

NATTORALLIP KISSAATAI Pele & Co-p kissaataannit suunnginnerupput. Ukioq manna kissaatigaara Nattoraleeraq atuarnerminik paarsilluarnerulissasoq  qarasaasiami pinnguarnermut pikkorippallaarunnaassasoq, Kim Kielsen Kujataani putsumit saqqummeqqingajalissasoq, KNR-ip aallakaatitat nangeqattaartut qangali ilimasaarutigineqartut aallartissagai – Tamataqanngitsunga Naapikkiartunnga. Kisianni pingaarnertut nappaalanersuapalaarsuaq, inuiaqatigiinnik aqutsilluinnartoq, atuukkunnaassasoq. Misilinneqarnerup nalaaniippugut. Immitsinnut qanillivallaannginnissarput, assatta asattarnissaat aqqusinermilu qisertannginnissaq ilikkarsimavavut. Immitsinnut quersorfiginatalu tangajorfigisassanngitsugut. Kisianni nalorninerup inooqataaffiginissaa qanoq ilikkarneqarsinnaagami? Inuillu ilaannut ernumanerup inooqataaffiginissaa qanoq ilikkarneqarsinnaagami? Nattoralik peqqinnissaqarfimmi sulisunut eqqarsaaterpassuarnik nassiussivoq. Immaqa ungasinngitsukkut ullormik nersorinniffiusumik – pattalaarinniffiusumillu aaqqissuussisoqartariaqarpoq – nunani allani ilisimaneqartutut. Inuit taakkua tapersersorneqartariaqarluinnarput.

CORONA PISSUTAALLUNI julefrokosternissat sumiiffiit ilaanni nalorninartorsiorput. Uanga piareersareersimagaluarpunga. Nuliara oqarfigisimavara, unnuk taanna arsaattunik isiginnaarniarlunga angerlarsimassananga, aamma kukkussuteqassasunga. TASSA mianersoqquneqareerpoq oqarsinnaananilu mianersoqquneqasimanani. Sualuttorujussuusinnaavungami. Taamaattorli julefrokostini iliuuserinngisaannagaqarpunga. Allattorsimaffimmiipput. Oqanngisaannarpunga Mississippi. Kinami tallimariarluni shottitoreerluni taama oqarsinnaagami? Aamma oqaaseqatigiit tulliuttut oqaatiginngisaannarpakka: »Imigassamik peqqissanngilanga« aamma »pilerigisarinngilakkit«.

UKIOQ MANNALI aalajangersimavunga – kusanavissumik nipeqartillugu – uanga nammineq inuttut pitsaaneruniarlunga. Naalanniarpunga. Taartoq ersiginianngilara. Aamma qaamaneq ersiginianngilara. Inutsialaarusuppunga. Ilakkuminartoorusuppunga. Kamaattunut ilaassanngilanga, inussiarniissananga qiassanangaluunniit. Taavalu unnuk ingerlaleriarpat kikkut tamaasa qinnuiniarpakka ilummut itisuumik anersaaqqullugu ipummersimaqqullugillu, immitsinnut tunillannginniassagatta, taavalu nipikitsumik erinarsoqatigalunga:

- Everybody do the crazy dance (yeah), do the crazy dance (yeah), everybody do the crazy dance (yeah, yeah, roll your body and do the twist).

Tassami ukioq manna mitsimaarluta qitissinnaanngikkutta qiteqqusaanngikkutalu, taava tamanna takorloorsinnaavarput, taavalu isussussinnaalluta: Do the crazy dance.

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER