Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Naalakkersuisoqatigiinngortut Ruslandip nunatta avannaanut piumasaqataanit nutaamit unammillerneqartut

Kuupik Kleist isumaqarnikuuvoq, Qalasersuup imartaa eqqissisimatitassanngortinneqartariaqartoq. IA-p naalakkersuisuutitaanit nutaanit nunarsuarmiunut kingornussassaqarfiak assingusumik illersorusunneqarpa

Naalakkersuisoqatigiinngortunut – Naalakkersuisuni politikkikkut akisussaasimit aamma Inatsisartuni Sillimaniarnermut Nunanullu Allanut Ataatsimiititaliami ilaasortanngortussanut – apeqqutit marluk apeqqutigilakka. Apeqqutini taakkunani marlunni Issittup Imartaani ineriartorneq kingulleq pineqarpoq. 

Aajuna siulleq: Vladimir Putinip Moskvami naalakkersuisuisa Qalasersuup eqqaani killeqarfiit pillugit isumaqatigiinniarnissaq ungasinngitsukkut neqeroorutigippassuk Kalaallit Nunaat qanoq akissuteqassava?

Russit piumasaqaataat nutaat

Sermitsiami sapaatip-akunnerani kingullermi (nr. 16 23. april) allaaserisatsitut, Ruslandip Kalaallit Nunaanni qineqqusaartoqaleruttornerata nalaani Qalasersuarmiit Kalaallit Nunaata 200 sømilinik killeqarfia tikillugu Issittup Imartaani immap naqqanut piumasaqaatini annertusivai. 

Rusland maanna Issittup Imartaata naqqata 70 procentiata missaa, arlaannaannilluunniit pigineqariinngitsoq, piumasaqaatigilerpaa. 

Alloriarnerup tullia tassaaleratarsinnaavoq, Moskvamit siunnersuutigineqartoq, immap naqqa pillugu killeqarfiliinissaq inaarutaasoq pillugu isumaqatigiinniarnerit aallartissinnaasut. Taama pisoqassappat Kalaallit Nunaat ingerlaannaq akuutinneqalissaaq.

Kalaallit Nunaat Danmarkilu peqatigiillutik immap naqqanut annertoorujussuarmut Ruslandip killeqarfia tikivillugu FN-imut piumasaqaateqarsimapput. Piumasaqaatip tamatuma Ruslandip piumasaqaataanik tamarmiusumik 800.000 kvadratkilometerinit minnerunngitsumik maanna qalliivoq. 

Ruslandip avatangiisinut pinngortitamilu isumalluutinut ministeria Sergei Donskoy 2016-imili siunnersuuteqarpoq, Canadamut, Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu isumaqatigiinniarnerit aallarnisarneqassasut, Putinillu tamatuminnga paasinnissimanera taamani ilimanaateqarpoq. 

Danmarkimi naalakkersuisut eqqarsaat itigartippaat, ilaatigut Canadap piumasaqaatai suli ilisimaneqanngimmata, tunngavilersuulli tamanna maanna attuumassuteqarunnaareersimavoq. Canada immap naqqanut piumasaqaatiminik FN-imut 2019-imi tunniussaqarpoq.

Jonathan Motzfeldtimit kingornussarsiaq

Naalagaaffiit taakua pingasut piaartumik isumaqatigiinnialernissaannut pisortatigoortumik aporfissaqanngilaq.  

Jonathan Motzfeldt Kalaallit Nunaata soqutigisaanik qulakkeerinninnissamik soqutigisaqartorujussuusimavoq: Taassuma ministeriuneq Poul Nyrup Rasmussen peqatigalugu ukioq 2000-imi Kalaallit Nunaata avannaani immap naqqanut sapinngisamik annertuumik pisinnaatitaaffimmik pissarsiniarluni ataatsimoorussamik suliniarneq aallarnerpaa. 

Jonathan Motzfeldtip Danmark sikunik aserorterutinik ilisimatusartunillu ilisimasassarsiorluni angalanernut akiliuteqartippaa, naak naggaterpiaatigut Kalaallit Nunaat tassaalersussaagaluartoq isumalluutinik immap naqqani saqqummersinnaasunik iluanaaruteqalersussaq. 

Namminersornermut inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaata nunataani nunallu ataani pisuussutit naluneqanngitsutut inuiannit kalaallinit pigineqarput, taamaappallu aamma immamiittut. 

Maanna apeqqutaalerpoq: Suliap sapinngisamik sukkanerpaamik aaqqiiviginiarnissaa Kalaallit Nunaata soqutigisarissavaa? Toqqaannartumik immaqa isumassarsiaassava Kalaallit Nunaata isumaqatigiinniarnerit aallartinniarsarissappagit? Imaluunniit pitsaanerussava Ruslandimut isumaqatigiinnialinnginnermi FN-imi misissuinerit sivisuut utaqqimaaqqassallugit? Aamma København Naalakkersuisunngortullu sammivik pillugu isumaqatigiippat? 

Issittumi Sakkutooqarfik

Akissut ajornanngitsoq soorunami tassaassaaq akisussaaffik Mette Frederiksenip Københavnimi naalakkersuisuinut isumagisassanngortissallugu, kisianni tamanna naalakkersuisoqatigiinngortut Kalaallit Nunaata nammineq suliassaqarfiinut sunniuteqarnerulernissamik kissaataannut naapertuuppallaanngilaq. 

Kalaallit Nunaannut sorpassuit pineqarsinnaapput. Aalisakkat immamiittut suliami tassani pineqanngillat, kisianni Kalaallit Nunaata avannaani killeqarfilersuineq kinguaariinngortussat uuliamik, gassimik, aatsitassanik, arrorsaatinik enzyminik immaqalu immap naqqani pisuussutinik suli ilisimaneqanngitsunik pissarsisinnaanerinut tunngassuteqarpoq. 

Aamma Kalaallit Nunaata Issittumi ullumikkut isumannaatsuunissaa eqqisseqatigiinnissarlu pineqarput. Kalaallit Nunaata Danmarkillu Ruslandimut attaveqarnerat piffissami kikkulluunniit Moskvami naalakkersuisunik pisariaqanngitsumik kamassaarerusunngiffigisaanni. Issittup Imartaani killeqarfilersuineq Ruslandip eqqissisimanartunik siunertaqarneranut upperinninnermut tunngassuteqarpoq, Issittumi Sakkutooqarfiup sunik atortulersugaanissaanik, Kalaallit Nunaatalu sakkutooqarnikkut annikillisaaviginissaanut periarfissanik, naalakkersuisoqatigiinngortunit ujartorneqartumik.

Eqqissisimatitassanngortitsineq

Apeqqutit aappaat: Qalasersuup eqqaani imaq eqqissisimatitassanngortinneqartariaqarpa? 

Tamanna IA sinnerlugu Naalakkersuisunut siulittaasup siulliup Kuupik Kleistip siunnersuutigisimavaa – taamani Københavnimi naalakkersuisuusut nuanniigeqisaannik. 

Kuupik Kleist siulittaasunngunngikkallaramili isumaqarsimavoq, Qalasersuaq kaajallallugu immap ilaa eqqissisimatitassanngortinneqartariaqartoq, Qalasersuaq kulturikkut oqaluttuarisaanikkullu inuiassuarnut tamarmiusunut naleqarmat. 

“Aamma sakkutooqarnikkut ingerlatat ilaannut uuliasiornermullu eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaagaluarpoq. Tassami Qalasersuaq tassaavoq nunarsuarmi sumiiffiit tiguarneqarsimanngitsut kingullersaat,” 2010-mi apeqqarissaarfigiganni oqarpoq, isummanilu kingorna aalajangiusimavaa.

Tamanna tassaavoq nalinginnaanngitsumik isuma namminersuutigisaq attuumassuteqanngitsorlu. Kalaallit Nunaata politikkikkut siuttuata Issittumi qitiulluinnartumik pissuseq nunarsuarmut sammisoq malunnartinniarpaa, tuluup ilisimatusartup Michael Bravop, Scott Polar Institutemeersup 2019-imi atuakkiani pingaarutilik aqqutigalugu tunngaviligaa: “North Pole - Nature & Culture”. 

Michael Bravo tiguartinnartumik erseqqissaatigaa, sooq attuumassuteqannginnersoq apeqqutigissallugu Qalasersuaq ataqqineqarlunilu illersorneqartariaqannginnersoq, atugartuussutsikkut ilisimasaqassutsikkullu oqimaalutassanut taama malunnaateqartigisumik, piffissami silap pissusiatigut ajornartoornerit nunarsuarmilu unammilligassat atuuffigisaanni pisariaqartilluinnakkatsinnik tapersiissuteqarsimammat. Qalasersuup kulturikkut namminiussusaanik eqqissisimatitassanngortitsineq immaqa aamma Issittup eqqissineqarfiunissaanik kissaammut ataatsimoorussamut ersiutaasinnaavoq, maanna pissaanilissuit unammilleqatigiinnerinit nunarsuup immikkoortortaa tamanna aarlerinartorsiortinneqarmat.

Qalasersuup, Bravo allappoq, “nunarsuarmik inuuffigisatsinnik paasinninneq, inooriaaserput kikkuunitsinnik paasisaqarniarluta tamaviaarutiginninneq allanngortissimavaa. Initussutsikkut, Qalasersuarmiikkaanni aqqutit tamarmik kujammut tikkuartarput. Piffissaq eqqarsaatigalugu Qalasersuaq piffissaqanngilaq, aamma suli ammukaartunik titarneqanngilaq piffissalersugaananilu. Tamanna nalaatsornerunngilaq: Qalasersuaq piffissap aallartiffiata paasineqarsinnaavoq, titarnerit ammukaartut tamarmik piffissalersuinernut nassuiaataasut Qalasersuaq aqqusaarsimammassuk. Kaasarit  isumalioqqissaartartullu ukiut untritilikkuutaat ingerlaneranni Qalasersuup sumiiffittut nunarsuarmi piffissamut nassuiaataasutut immikkut pingaarutaa, nammineq tamatumannga naalakkersugaasussaanani, paasisimavaat.”

Ilisimasakka naapertorlugit Kuupik Kleistip isummani sussakkiinngisaannarsimavaa. Danmarkimi naalakkersuisut kamaammersimallutik qisuariaateqarmata erseqqissaalluni oqarpoq, inuttut nammineq isummernerigini; Naalakkersuisut namminneq isummernerinngikaat, kisianni siulittaasup Qalasersuaq kaajallallugu  immamik eqqissisimatitassanngortitsinissamik kissaataa kimilluunniit paatsorneqarsinnaanngitsoq. 

Ruslandip Issittup Imartaani immap naqqanut piumasaqaataanit nutaanit eqqissisimatitassanngortitsinissamik apeqqut suli attuumassuteqarnerulersinneqarpoq. 

Apeqqutaavorlu, naalakkersuisuutitaqalersut IA-meersut Kuupik Kleistitulli Qalasersuaq taassumalu kulturikkut nunarsuarmiunut kingornussassatut inissisimanera sinnerlugu taama annertutigisumik anguniagaqarumassanersut. Rusland, Canada, aamma Mette Frederiksenip naalakkersuisuutitai taama pisoqassappat tuaviinnaq aperissagaluarput, naalakkersuisoqatigiit qanoq ilillutik anguniagartik aqussanerlugu eqqarsarnersut. 

Eqqissisimatitassanngortitsineq Ruslandimut immap naqqani killeqarfiit pillugit isumaqatigiinniarnernut ilaatinneqassava? Immaqalu allaat oqaluuserisassani siullersaassava? Immaqa suliassaavoq, pilertortumik isumaqatigiissutigineqarsinnaasoq? Ruslandip Qalasersuaq pillugu pimoorussamik qanoq isumaqarnera ilisimavarput? 

Rusland Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Islandip kingorna siulittaasuuffimmik maajimi tigusissaaq. Tamanna pissaaq Reykjavikimi ataatsimiinnermi, tassanilu Nunanut allanut Naalakkersuisunngortup Pele Brobergip Ruslandip nunanut allanut ministeria Sergei Lavrov naapissagunarpaa.

Ruslandimi maannakkiorpiaq Ruslandip siulittaasuuffimmik tigumminninnerata nalaani Issittumi Siunnersuisoqatigiit Qalasersuarmi namminermi ataatsimiinnissaannik siunnersuut kaajalukaartinneqarpoq. Taamaattumik Brobergip Lavrovimik assigiinngitsunik oqaloqatiginnissutiginninnissaq ungasinngitsukkut pisariaqartilissagunarpaa; nunarsuup politikerit nutaat kissassernissaat utaqqinavianngilaa.

Qinigaarlaat sulilluarnissaannik kissaappavut. 

Eqqartugassaat annikitsuinnaanngillat. 

Aviisi Sermitsiaq uani pisiariuk:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER