Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Naalagaaffeqatigiinneq tatineqartoq
Issittumi sillimaniarnermut politikkikkut pissutsit nutaat Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimoortumik nipeqarnissaannik ajornartitsivoq. Nunat pissaanilissuit Issittumi unamminerat Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni Naalagaaffeqatigiinnerup aaqqissuussaaneranik kiisalu Namminersorlutik Oqartussat namminneq iluanni tatisivoq. Tamanna minnerunngitsumik USA-p Nuummi sinniisoqarfittaaminut ”ikiorsiissutinik” aningaasaliinerata takutippaa.
Nunat pissaanilissuit akornanni Issittoq pillugu allanngoriartortoqarnera ilutigalugu suliassaqarfiit amerliartuinnartut sillimaniarnermut tunngassuteqalersimapput: aatsitassarsiorneq, attaveqatigiinneq, allaat niueqatigiinneq. Kalaallit Nunaatali Danmarkillu akornanni akisussaaffinnik agguataarineq ersernerluttuarpoq, naak Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut pisortatigoortumik pineqartunik tamanik peqataatitsilluni periuseqarnissamik aalajangersagaqaraluartoq.
Killiliussat pingaartumik Inatsimmit tunngaviusumit, Namminersorneq pillugu inatsimmit Folketingip Inatsisartullu qanoq suleriaaseqarnissaat pillugu inatsisinit kiisalu Igalikumit isumaqatigiissummit, amerikamiut Kalaallit Nunaanni sunik qanorlu suliaqarsinnaanerannik nutarsaasimasumit, aalajangersarneqarput. Ulluinnarni sulinermi suleriaatsit taakkua pissutsinit piviusunit unammillerneqarput, inatsisartigut ileqquusut ersernerlunnerat piffissamullu malinnaasimannginnerat pissutigalugu, tamannalu pineqartut akornanni attaveqatigiinnermut sunniillunilu akornutaasinnaavoq.
Kikkut nunanut allanut politikki nakkutigaat
Inatsit tunngaviusoq danskit naalakkersuisuinik pisussaaffiliivoq nunanut allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsinermi aalajangiinerit pingaarutillit pillugit Folketingimi UPN-imik siunersiuisarnissamut. Kalaallit Nunaanni taamatuttaaq inatsisiliortuusunik inatsisartoqarlunilu inatsisit malillugit pissaanermik atortitsisussaqarpoq, tassalu naalakkersuisoqarneq. Nunat allat qanoq pissusilersornissannik inatsisiliortoqarsinnaanngimmat, nalinginnaasumik naalakkersuisut nunanut allanut tunngasutigut siammasissumik oqartussaassuseqartinneqartarput – inatsisartutigullu nakkutilliineq suliassaqarfinnit allanit allaanerukkajulluni.
Inatsisartunili Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut inatsit malillugut piginnaatitsissut Folketingimi nunanut allanut ataatsimiititaliaata inissisimaneranit sukanganninnerungaatsiarpoq. Inatsimmi malillugu Naalakkersuisut inatsisartuni ataatsimiititaliaq peqataatitassallugu pisussaaffeqanngivipput; ataatsimiititaliap nammineerluni suliaqarnissaminut akisussaaffik taamaat tigummivaa: ”Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaata nunanut allanut sillimaniarnermullu pissutsit [Naalakkersuisuneersut] suliassarai taakkununngalu attuumassuteqartunut sammisamut apeqquteqarsinnaallunilu oqaaseqaateqarsinnaavoq. Ataatsimiititaliap suliassaqarfimmini ineriartornermut malinnaalluarnissani pisussaaffigaa”. Ataatsimiitialiaq sulinermi Folketingimi ataatsimiititaliaq assigalugu sakkortusisamik nipangiussisussaatitaavoq, kisiannili taamaaqataanik peqataatinneqarnissaminut inatsisitigut qularnaarunneqarsimanani.
Kalaallit Nunaannit Folketingimut ilaasortat Nuummi inatsisartunut ilaasortat peqataatinneqarnerannut tunngasunik apeqquteqaraangata nunanut allanut ministerip nassuiaatigisarpaa ”Naalakkersuisut Inatsisartunik, Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq ilanngullugu, qanoq akuutitsitigissanersut Kalaallit Nunaata nammineq aalajangigassarigaa” ilallugulu: ”Danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu akornanni paaseqatigiilluni suleriaatsimik aalajangersimasumik pilersitsisoqarsimavoq, suliassat Kalaallit Nunaannut pingaarutillit Folketingimi nunanut allanut ataatsimiititaliamut (UPN) Inatsisartunilu Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliamut (NASA) ataatsikkut saqqummiunneqartartussanngorlugit”.
UPN-ip NASA-llu akornanni naligiinnginneq tamanna folketingimut inatsisartunullu ilaasortat qanoq paasissutissiivigitigineqartarnerannik equngatitsivoq. Nalinginnaasumik UPN ilisimatinneruneqartarpoq, USA-p 2020-mi upernaakkut Nuummi sinniisoqarfimminik ammaanissamut atatillugu ”ikiorsiissutissaanik” suliaqarneq eqqaassanngikkaanni. Tassanimi suliaq Naalakkersuisunit ingerlanneqarpoq suleriaaserisamilu inissisimanerit paarlaanneqarsimasutut illutik. Inatsisartunut ilaasortat amerlasuutigut ataatsikkut ilisimatinneqartarnissamik periuseqarnissamik isumaqatigiissimaneq malinneqartanngitsutut misigisarpaat. NASA-mut ilaasortat ataasiaannaratik nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasunik aalajangiisuusunik pingaarutilinnillu tusagassiorfitsigut tusaqarneq maalaarutigisarpaat, pineqartumili uani UPN-imut ilaasortat tassaapput pisumut malinnaatinneqarsimanngitsutut misigisimasut.
Piffissaq allanngorpoq periutsillu pisoqalillutik
Attaveqatigiinnermut atortunik isumannaallisakkanik amigaateqarneq ataatsikkut ilisimatitsisarnissamik aaqqissuussaanikkut teknikikkullu ajornartorsortitsivoq. Erseqqinnerusumik oqaatigalugu init attaveqatigiinnermullu aqqutit sillimaniarneq eqqarsaatigalugu isumannaarsakkat amigaataapput. Naalakkersuisut Inatsisartullu illorsuaanni PET-mit akuerisaasunik ineqanngilaq, allanit tusaaneqaqqusaanngitsunik eqqartueqatigiiffiusinnaasunik paasissutissanillu isumannaatsumik nassiussiffiusinnaasunik tigusiffiusinnaasunillu. Maannamut taamaallaat Arktisk Kommandop Nuummi allaffeqarfiani inimik isumannaarsakkamik peqartoqarpoq, atorfilittanit kalaallinit isumannaallisaanikkut akuerisaasunit amerliartortunit atorneqarsinnaasunik. Tassani atortussat assersuutigalugu danskit naalakkersuisuinit Naalakkersuisunuinnaq eqqarsaatigineqartut NASA-mulluunniit atuffassissutissat aaneqarsinnaapput. Teknologii eqqarsaatigalugu killissaasut marloqiusamik inatsisartunut eqquipput, Inatsisartuni oqarasuaatikkut ataatsimiittarnerit periusaammat. Inatsisartunummi ilaasortat ukiup ingerlanerani marlussoriaannarlutik naapittarput, Inatsisartunilu sulineq univeqqunagu ataatsimiititaliani ataatsimiittoqartarluni ilaasortat Nuup avataaniittut oqarasuaatikkut nittartakkakkulluunniit peqataaffigisartagaannik.
Ataatsikkulli ilisimatinneqartarnissamik tunngavik ukiuni makkunani tunngaviunerusunik unammilligassaqarpoq. Ataatsikkut ilisimatinneqartarnissamik tunngavik kalaallisut ima nassuiarneqarpoq ”danskit naalakkersuisuisa Folketingets Udenrigspolitiske Nævnimut ilisimatitsissutai Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartut Naalakkersuisunut ingerlatinneqartassasut, taamaaliornikkut sapinngisamik peqatigisaanik Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaq ilisimatinneqassammat”.
Tamatumani unammilligassat immikkoortut marluupput:
Siullertut suleriaaserineqartoq Folketingip Inatsisartullu immikkoorlutik sanileriillutilli inatsisartuunerinik tunngaveqarpoq: Danskit naalakkersuisui UPN-imik akuutitsinissaminnik toqqaannartumik pisussaaffeqartut nunatsinnilu Naalakkersuisut NASA-mik akuutitsinissaminnik pisussaaffeqartut. Suleriaatsip taamaalilluni malitsigaa danskit naalakkersuisui nunatsinni Naalakkersuisunut ilisimatitsissuteqartarmata, tamatuma kingorna Naalakkersuisunit NASA-mut atuffassissutigineqartartunik. Taamaaliornikkut Naalakkersuisunut ilaasortaq allakkiamik nammineq isumaqatiginngisaminik atuffassisussanngortitaasinnaavoq.
Aappaattut suleriaatsit atorneqartut piffissami Københavnimit suliassanik paasissutissanillu nutaanik pilersitsiffiujuaannarsimasumi ilusilersorneqarsimanerat erseqqippoq. Ataatsikkut ilisimatitsisarnissamik eqqarsaat sillimaniarnermut tunngasuni Kalaallit Nunaata ilisimatinneqartarnissaminut pisariaqartitsisarsimanera aallaavigalugu pilersinneqarsimavoq. Pissutsilli ineriartornerisa takutippaat eqqarsaatit taakkua tunngavigalugit attaveqatigiinnermut periuserineqartut allanngortinneqartariaqarmata. USA-mit ”ikiorsiissutinik” qulaani taaneqartumik saqqummiinerup tamanna erseqqissumik takutippaa.
”Ikiorsiissutit” danskinit tupaallaatigineqartut
USA-p Nuummi sinniisoqarfimmik ammaanera Kalaallit Nunaata ”kammaginerpaasaata aappaattut” inissikkumanermik tunngaveqarpoq. Danmarki assilissamiikkunnaassappat siullertut suleqatigisassatut toqqagassatut inissisimarusupput, ingammillu Kinamit siulliutinneqarusullutik. Taamaammat sinniisoqarfik Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni suliniutinik 83 mio. koruunit nalingannut suliaqarsinnaanissaminut amerikamiillu immikkut ilisimasalinnit ingerlanneqarsinnaasunut aningaasaliiffigineqarpoq. Tunissutitut qanorluunniit atorneqarsinnaasutut pissuseqaratik amerikamiut sullissinerinik aalajangersimasunik Kalaallit Nunaannut neqeroorutit pineqarput. Neqeroorutilli imarisaasa akuerineqarsinnaanissaat piviusorsiortuunissaallu pillugu qulaajaasoqarlunilu isumaqatiginninniartoqaqqaarpoq. Tigussaasunik inernilerneqarpoq, teknikikkut ikiorsiinernit aatsitassarsiornermut, piujuartitsinermik tunngavilimmik takornariaqarnermik ineriartortitsinermit tulluttut ilinniartitsisunik tikisitsisarnermut imalimmik. Isumaqatiginninniarneq annermik Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni pivoq, qallunaallu taamaallaat toqqaannaanngitsumik peqataatinneqarlutik.
Isumaqatigiissut qiviaannarlugu Igalikumi isumaqatigiissummi aamma Namminersorneq pillugu inatsisimmi killiliussanut naapertuuppoq: ”Naalakkersuisut naalagaaffik sinnerlugu nunanik allanik aamma nunat tamalaat akornanni soqutigisaqaqatigiiffinnik isumaqatiginninniarsinnaapput isumaqatigiissuteqarsinnaallutillu inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit, tassunga ilaatillugit aqutsinermut tunngatillugit isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasut, aamma suliassaqarfinnut tamakkiisumik tiguneqarsimasunut tunngassutillit”. Igalikumit Isumaqatigiissutip 2004-meersup USA Pituffimmi radarimik missilinut illersornissamut nutarterinissamut pisinnaatippaa, ilanngullugu aningaasaqarnikkut teknikkikkull Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni suleqatiginnerunissamik imaqarluni.
Igalikumili isumaqatigiissummi illuatungeriit aamma nalunaarput ”pisariaqanngitsumik kinguarsaratik imminnut attaveqaqatigiittassallutik amerikamiut sakkutuutut Kalaallit Nunaanniinnerat pillugu apeqqutit suulluunniit iluatungeriit arlaata saqqummiussinnaasaat aamma Illersorneqarnissamik Isumaqatigiissummit isumaqatigiissummillu matuminnga pineqartut pillugit”. Namminersorneq pillugu inatsimmi aalajangersagaqarpoq ”Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatiginninniarneq sioqqullugu, suut isumaqatiginninniutigineqartussatut eqqarsaatigineqarnersut, aamma isumaqatiginninniarnerit ingerlanerat pillugit, isumaqatigiissutit atuutilersinneqarnissaat sioqqullugu imaluunniit isumaqatigiissutit atorunnaarsinnissaat sioqqullugu Naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisut nalunaarfigissavaat”. Kalaallit Nunaata naalakkersuisuisa taamaalillutik ”ikiorsiissutit” pillugit isumaqatigiissut pillugu Danmarki ilisimatippaat. Tamatuma kingorna danskit nunanut allanut naalakkersuisuata UPN allakkatigut ilisimatippaa – naapinnikkuunngittoq – ataatsikkoortumiunngitsorlu.
Danskit inatsisartunut ilaasortat arlallit ”ikiorsiissutit” piunerat tusagassiorfitsigut tusaramikku uissuummerpalullutillu tupaallaatigaat. Immaqa Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut isumaqatigiissummik namminneq saqummiussinissaminnut suli periarfissinneqanngitsut amerikamiut ambassadøriata Carla Sandsip ”ikiorsiissutinik” imarisaanillu danskit tusagassiorfiisigut oqaluttuarnermigut paatsiverussaaqataasimasinnaavoq. Ambassadørip saqqummiussinermini kingornatigullu apersorneqarnermini amerikamiut pingaarnersiuinerminni taama isumaqatigiissusiornissamik aalajangersimanerat kinamiut russillu Issittumi assortuiumatuumik periuseqarnerannut atassuserpaa, qangaaniillu amerikamiut Kalaallit Nunaannut pisussaaffeqarnerannut atassusernagu. Taama nassuiaaneq folketingimut ilaasortanik kalerrisaarneqartutut pissusilersortitsivoq.
Ataatsimik nipeqarneq periarfissaanngilaq
Ajornartorsiutit tamakku inatsisartutigullu suleriaatsit ileqquusullu ersernerluttut piffissamullu malinnaasimanngitsut suleriutsinik aaqqiiniarnermi paatsiveerunnermik kinguneqartitsipput.
Namminersorneq pillugu inatsit akisussaaffinnik agguataarinninnernik pingasunik imaqarpoq – taamaalillunilu Naalagaaffeqatigiinnermi suleriaatsinik pingasunik pisariaqartitsilluni – i) suliassaqarfiit tiguneqareersimasut nunanut allanut tunngasortaat, ii) nunanut allanut politikki ’naliginnaasoq’ kiisalu iii) sillimaniernermut politikki. Suut sillimaniarnermut tunngassuteqarnersut erseqqissumik naalakkersuinikkut killilerneqarsinnaanngillat: Siamasippallaartumik killiliisoqarpat Namminersorluni Oqartussaaneq unammillerneqassaaq. Nerukippallaartumik killiliisoqarpat tamanna danskit kisimiillutik sillimaniarnermut tunngatillugu naalakkersuinikkut ingerlatsisussaanerannik inatsimmik tunngaviusumik paasinninnermut attanneqarsinnaanavianngilaq.
Naak ”ikiorsiissutit” saqqummiunneqarnissaat sioqqullugu Naalakkersuisut USA-llu isumaqatiginninniarnerat Namminersorneq pillugu inatsimmut Igalikumilu isumaqatigiissummut naapertuukkaluartoq, periuserineqartoq imarisaalu folketingimut ilaasortanut arlalinnut tupaallaataavoq.
Suliap ingerlannerani NASA tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnikkut Igalikumi isumaqatigiissutip tunngaviutinneqannginnera oqaatigaat. Ataatsimiititaliap Kalaallit Nunaata 2019-imi USA-mut paaseqatigiinnermik isumaqatigiissutaannut Kalaallit Nunaata kujataani aatsitassarsiornermut aningaasaliinissamullu immikkut tunngasumut tunngaveqartippaat. Taama iliornikkut namminersornerup iluani oqartussaaffinni tiguneqarsimasuni nunanut allanut tunngasunik isumaginnissinnaanermik erseqqissaaniarnerusinnaavoq, immikkut Københavnimik isumaqatigiissusioqqaarnikkut aatsaat akuersaarnartunngortinniarnagit.
Naak Danmarkip nunanut allanut naalakkersuisuata USA-llu Danmarkimi sinniisoqarfiata ”ikiorsiissutinik” isumaqatigiissutip danskit naalakkersuisui suleqatigalugit taakkununngalu ataqatigiissaarlugu pilersinneqarsimaneranik erseqqissaasaraluartut suliap tamakkiisup takutippaa piffissaq ungasinneq pillugu anguniakkat assigiinngitsuunerisa, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ilisimatitsinerusarnissamik ataqatigiissaarinerunissamillu kissaateqarnermik unammillernartumik inissisimatitsisut: Kalaallit Nunaata nammineq oqartussaanissaa akerlianilu danskit qanimut attaveqatigiinnermut kissaataat. Avataaneersunut Kalaallit Nunaata Danmarkilli sillimaniarnermut tunngasuni ataatsimoornersut paasissallugu ajornakusoortarsimassaaq.
Ataatsimut isigalugu amerikamiut ”ikiorsiissutaasa”, suliassaqarfinni Kalaallit Nunaannit tiguneqarsimasuni nunanut allanut tunngassuteqartut qaqugukkut sillimaniarnermut tunngassuteqalersarnersut erseqqissumik aalajangersarneqarnissaata ajornakusoorneranut erseqqissumik assersuutissaavoq – tassami kalaallinit nammineernissamut kissaateqarneq ataqatigiissagaasumik periuseqarnissamut pingaarnerutinneqarsinnaammat.
Unammillernartut erseqqinngitsullu amerlaqaat, ajornarpallaanngitsumilli aaqqiivigineqarsinnaasut arlaqarput. Pingaarnertut nassuerutigineqartariaqarpoq ullumikkut attaveqaqatigiinnermut aqqutit pisoqalisut namminneq, kalaallillu danskillu anguniagaannut soqutigisaannullu, kiisalu nunat akunnerminni suleqatigiinnerannut akornutaasinnaammat. Iliuuserineqartariaqartoq tassaavoq suliassat qanoq suliarineqarnissaannut qanorlu pingaarnersiorneqarnissaannut suleriutsinik nukittorsaaneq. Siullertut Inatsisartut inatsit allanngortittariaqarpaat NASA Naalakkersuisunit, UPN-ip danskit naalakkersuisuinit pisussaaffeqartitsitigisumik peqataatinneqartalersillugu. Suleriaatsit oqaloqatigiinnerillu Naalagaaffeqatigiinnerup Kalaallit Nunaanni nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkianik akuersaagassanngortitsisut nukittorsarlugillu erseqqissarnerisigut immaqa nunanut pissaanilissuarnut aggersunut attaveqarnerup imarisaavii oqallisigineqarsinnaalissagaluarput – suleriaatsit nunasiaataasimanerullu kingunerisaanik ajortuliat kisiisa samminagit.
