Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Múte B. Egede: Iluatsittut nuannaarutigisassavavut

- Suna tamaat isumaqatigiissutigisinnaanngilarput. Kisianni siunnerfik ataaseq anguniarlugu suleqatigiissinnaasariaqarpugut: Ulloq immitsinnullu pitsaanerulersinniarluta.

Naalakkersuisut siulittaasuat Múte B. Egede oqarpoq.
Inuit Ataqatigiit siulittaasuat siulittaasuuffimmi ukiut marluk issiavoq – tassa qinigaaffik qiteqqullugu. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut siulittaasuat 36-nik ukiulik AG-p naapisimaaqqammerpaa.

Piffissarli kingumut uterteqqaalaartigu.
Inatsisartunut qinersinermi IA amerlanerussuteqartoq apriilip arfineq-aappaanni 2021-mi pingasunngornerup ullaassaagaa paasinarsivoq. IA-p qinigaatitai sisamanik ilapput, qinigaaffinnilu 31-ni inissat aqqaneq-marluk pissarsiaralugit. Siumut suli qulinik qinigaatitaqartoq. Sivitsunngitsoq Múte B. Egede naalakkersuisoqatigiinni nutaani siuttunngorpoq, siuttuusimasuni inuusunnerpaanngorluni. Naalakkersuisoqatigiinni siullerni IA-p Naleqqallu suleqatigiiffigisaanni Atassut tapersersortigalugu. Suleqatigiit ukioq ataasingajak suleqatigeereersullu Mútep inukkat aalateqqippai siornalu apriilip sisamaani nutaanik Naalakkersuisooqatigiiliorluni, Siumut IA-lu suleqatigiilerlutik.

Namminersorlutik Oqartussat illorsuanni allaffimmi teqeqqumiittumi marlunnut – pingasunngungajalersunut - ataataq qinigaaffiup qiteqqunnera nalilissallugu oqaasissaminik nalorninngilaq:

- Unammillernarpoq, kisianni piffissaq aamma misinnarpoq inuiaqatigiinnut ajunngitsumik tunniussaqarsimallunga, naak aalajangiussanik nuannarineqanngitsunik ilaanni aalajangiisaraluarlunga, Múte B. Egede oqarpoq, nangipporlu:

- Akisussaaffimmik ima annertutigisumiilluni nuannarineqanngitsunik ilaatigut aalajangiiffiusariaqartartussaasoq nalunngereerpara, kisianni inuiaqatigiinnut pitsaanerusumik maannamiit ingerlaffiusinnaasumik sunniuteqarnissamut periarfissaavoq.

Ullulerneqanngitsoq

Inatsit Tunngaviusussaq Pillugu Isumalioqatigiissitat Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsisissaanut missiliut isumaliutissiissutitaqartoq tallimanngormat tunniuppaat – ukiunik arlalinnik kinguaattoorlutik. AG-p apersuinerani missiliut suli tunniunneqanngilaq taamaakkaluartoq siulittaasup namminiilivinnissamut apeqqutip akinissaa tunuarsimaarfiginngilaa.

- Namminiilivinnissaq anguniarlugu ullut tamaasa sulisarpunga. Kisianni uanga ullussaa aalajangissanngilara. Inuiaqatigiit aalajangigassaraat. Taakkuuppummi aalajangiisussat qaqugu namminersulerumaarnitsinnik, Múte B. Egede oqarpoq. Namminersorlutik Oqartussat eqqunneqarnerattut taama aalajangernissaq pissasoq taassuma takorusuppaa, tassa Namminersornermut Inatsisip atuutsilernissaa amerlanerussuteqangaatsiartunit taasissutigineqassasoq.

- Kalaallit inuiaat namminiilivinnissamik kissaateqarpata politikerit tusarnaassapput. Nammineq illugisami oqartussaarusunneq nalinginnaasuuvoq.

Periarfissat nutaat

Danmarkip aallartitani qaammatip ataatsip missaata matuma siorna taarsersorpai. Taakkununnga ilaavoq Issittoq pillugu aallartitaq. Aalajangerneq Kalaallit Nunaat peqataatinnagu pisoq. Aallartitaq kalaaliussasoq piumasarineqaraluarpoq. Kisianni Naalakkersuisut tusaaneqanngillat. Tobias Elling Rehfeld Afrikami aallartitaasimasoq toqqarneqarpoq.

- Ajornartorsiutaavoq. Kissaaterput erseqqissumik oqaatiginikuuarput. Toqqaanermi sunniuteqaqataarusuppugut. Pineqartoq naalagaaffimmut siornatigut qaqittareernikuuarput. Pisoq puiorneqanngilaq. Naalagaaffeqatigiit Nuummi aasaru juunip qaammataani ataatsimiinnissaannut eqqartugassanngussavara. Kalaallit Nunaata Danmarkillu attaveqaatitut ataatsimiititaliaannut aamma siusinnerusukkut pisoq qaqissavara. Pisoq ajornartorsiutaavoq. Issittumi nunap inoqqaajusugut taama soqutigineqannginnerput, Múte B. Egede naqissusiivoq.
Maajip qaammataani 2021-mi – qinersisoqareerneranit qaammat ataasiinnaq qaangiuttoq – Amerikamiut nunanut allanut tunngasunut ministeriat Antony Blinken Kangerlussuarmukarpoq silap pissusiata allanngoriartornera Kalaallit Nunaannut qanoq sunniuteqarnersoq ilaatigut tusarniaassutigiartorlugu. USA Kalaallit Nunaallu 1800-kkunniilli atassuteqalerput kisianni piffissaq nutaaq nalliuttoq malunnarpoq. Soorlu Nuummi Amerikamiut sinniisoqarfeqalernerannik takussutissiisoqarsinnaasoq.

- USA peqataaneruleqqavoq. Isumaqarpunga – kitaaniittuusugut iligisavullu qaninnerpaat – malinnaalluarsimanngitsugut. Issittup ukkatarineqarnerulerneranut Ukrainemilu sorsunneq pillugu, tassa nunat pissaanilissuit inissisimanerinik nutaanik takutitsisut.

- Taamaammat suleqatigiinneq qanimut pioqqilerpoq. Nunarsuarmilu eqqissiviilliortoqarnera pissutigalugu nunat uagutsitullu naleqartitsisut qaninnerusumik suleqatigilernissaat naatsorsuutigisariaqaripput, USA ilanngullugu. Avaqqunneqarsinnaanngilaq, Múte B. Egede oqarpoq. Kalaallit Nunaata USA-llu akornanni sillimaniarnermut illersornissamullu politikki kisiat eqqarsaatiginagu, kisianni avammut tunisassiorneq aamma eqqarsaatigalugu.
- Ukrainemi sorsunnerup takutippaa Kalaallit Nunaata avammut niuerneq eqqarsaatigalugu nuna ataasiinnaq isumalluutigissanngikkaa. Aalisagaqarfissuartut nunani assigiinngitsuni avammut niuerfeqartariaqarpugut. Ineriartornissarput qulakkeertariaqarparput, aningaasaqarnittalu qajannarpallaannginnissaa.

Oqariartaaseq

Naalakkersuisut Siumumik Kim Kielsenip nalaani aquttoqarneranni Múte B. Egedep taamani illuatungiliuttutut Kielsen saqqumilaarpallaannginnerarlugu isornartorsiortarpaa. Isornartorsiuineq Múte B. Egedemut maanna aamma atorneqartartoq.

- Pitsaanerusoqarsinnaajuaannarpoq. Uannut tamanna qitiuvoq. Sunaluunniit pitsanngorsarneqarsinnaavoq, aamma iluatsitavut, siulittaasoq oqarpoq ammasumillu ingerlatsinnissaq pingaartinnerarlugu.

- Sapinngisamik saqqumilaarniarsarivugut. Taamaassimanngikkuttalu kingornatigut taamaaliorniartarluta.

- Innuttaasut qaninnerunissaat ammasumillu ingerlatsinissaq anguniarlugu suliaqartugut isumaqarpunga. Ukiumit nutaamiit innuttaasunut ataatsimiititseriaaseq allaaneq aallartipparput, amerlanerit oqaaseqarsinnaanngortillugit politikerinut isummaminnik apuussinnaalerlugit. Pikkoriffiginerulersimavavut aamma – immaqa qangatut pinnata inuit nittartakkatigut attaveqatigiittarfiisigulli – sammisat suliaqarfitta nittarsaannissaat.

Siunissaq pitsaanerusoq

Unammilligassat avaqqunneqarsinnaanngitsut, nunami siuttut allat assigalugit, ukiut kingulliit marluk aqqusaarneqarput. Atugarissarnissarli Múte B. Egedemut politikkikkut suliaqarnermi pingaartinneqartorujussuuvoq.

- Inuiaqatigiinni naligiinnginnerup annertusigaluttuinnarnera qularutissaanngilaq. Naligiinngittoqartillugu inuuniarnermi malitseqartuaannarpoq. Inuiaqatigiit ulluinnarni atugarissaarnissaat qulakkeerniarlugu aaqqissuussaanikkut pilersinnissaa suliassat annersaraat. Aaqqissussaaneq kinguaatta aamma iluaqutissaat. Politikkikkut suliaqartut pisussaaffigaat kialluunniit ulluinnaa pitsaanerusoq. Maanna ajunnginnerussasugut ippassarniit, minnerunngitsumillu kinguaatta nuna akisussaaffigilissagaat pitsaanerusoq, Múte B. Egede oqarpoq erseqqissarlugulu inuiaqatigiit imminnut kivinnissaat.

- Immitsinnut nersualaarnissaq pikkoriffiginerusariaqarparput.

Siuttuusunut naalakkersuisoqatigiinnut aamma tunngatillugu. Aningaasanut inatsit kingulleq, partiinit tamanit peqataaffigineqartoq, assersuutigaa.

- Kikkut tamarmik iluaqutissaannik ataatsimoorfeqarnitsinnik takutitsivoq. Piginnittuunermut politikki aamma amerlanerussuteqarfiuvoq. Siumut aqqutissaasoq isumaqarpunga. Inuuniarnermut qulakkeerinnittuuvoq inuiaqatigiinnilu pakatsisimanermik annikillisitsilluni, oqarpoq saassussinngikkaluarlunilu isornartorsiuisoqarsinnaanera kaammattuutigalugu.

- Iluatsittoqartillugu immitsinnut qiviarsinnaasariaqarpugut nuannaarutigalugulu, Múte B. Egede oqarpoq.

Coronap, Ukrainemi sorsunnerup aningaasallu nalikinnerulernerisa Kalaallit Nunaannut sunniutai nunanut allanut sanilliullugit annikinnerupput. Kisianni suli kinguneqarsinnaallutik.

- Kalaallit Nunaanni akit qaffakkiartoraluartut aningaasap nalikinnerulerneranik sunnerneqarnerput nunanut allanut sanilliullugu annikinneruvoq. Ikummatissanut akit pisooqataapput, taakkua akisunerulernissaat suli nalliutinngimmat, Múte B. Egede nassuiaavoq, aningaasallu nalingi malinnaaffigeqqisaarneqartut Kalaallit Nunaannullu sunniuteqarsinnaanera ilimanaateqartoq oqaatigaa.

- Aningaasaqarnermut siunnersuisoqatigiinnit missingiummik peqarpugut, taassuma takutippaa aningaasat nalikinnerulernerannit suli sunnertinnginnerunissarput. Kisianni ineriartorneq sakkortusissappat iliuuseqarnissatsinnut piareersimavugut.

Ataatsimoorfik

Ingerlatsinerup marloqiusanik oqaaseqarfiunera apersuinermi iserfigillatsiarparput. Marloqiusamik ingerlatsineq qaqugu atorunnaassanersoq. Múte B. Egedep naalakkersuisoqarfimmi qanimut suleqatai amerlanerit kalaaliupput, kisianni aamma qallunaartaqarlutik.

- Namminersulernissaq assigalugu ullut tamaasa sulisarpunga anguniagaq qanilliartorlugu.

- Inuiaqatigiit oqaatsimik pigiinnarnissaat iluatsippaat, kisianni siunissamut oqaatsit aamma qulakkeerneqarnissaat suliaavoq. Naalakkersuisut tassani iliuuseqarput, oqarpoq.

Issittoq pillugu periusissiaq ataatsimoorfiusinnaasoq AG-p apeqqutigaa. Issittoq pillugu periusissiaq siulleq 2011-mi isumaqatigiissutigineqarpoq, taamanimiilli Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Danmarkilu periusissiamik ataatsimoorfiusumik suli nassaanngillat.

- Nammineerluta iliuuseqartussaavugut. Nunanut allanut sillimaniarnermullu periusissiaq nammineq pigisarput inisseqqaartussaavarput tassanngaanniillu ingerlariaqqissalluta, Múte B. Egede apeqqummut naatsumik akivoq. Apeqqut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornannut akerleriissutaasinnaasoq.