Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Kisitsisit salluneq ajorput

Siumup siulittaasuata Kim Kielsenip Sermitsiaq nr. 30-imi 24. juli saqqummersumi Erik Jensen akissuteqarpoq

Eqqortoq qanermioralugu sioranartoqarneq ajorpoq!

Siullermik maluginiarpara siumup siulittaasuata Sermitsiaq nr. 30-imi 24. juli akissuteqaataani, eqqunngitsunik tunngaveqarlunga aammalu tatiginanngitsutut saqqummiunniarneqarnera. Siulittaasulli akissuteqaataanut tupaallanngilanga. 

Nunatsinni partiimi anginerpaami siuttunngorniartoqarsinnaanngilaq kisitsisinik eqqunngitsunik tunngavilersorluni. Taamaattumik sermitsiaq nr. 29-imi saqqummiussimasakka attappakka aammalu uppernarsaatissaqartillugit, soorlu assersuutigalugu nunatsinni naligiinnginnerup annertusigaluttuinnarnera, naak naligiinnginnerup annikillisarnissaannik aaliangiinerit assigiinngitsut pisimagaluartut aamma uanga aaliangeeqataaffigisimasakka. Taakkuli naammanngillat aammalu qanoq aaqqiivigineqarsinnaanerat nammineq takorloorlugulu siunnersuutissaqarfigaara. Naligiinnginnerullu annertusiartuinnarnera pillugit siulittaasup paasissutissat pingaarutillit imaluunniit kisitsisit ilaat paasisimanngippagit soorunami uanga tamanna akisussaaffigisinnaanngilara. Uangali piffissaq nukiillu ineriartornermut siunissamullu tunngasunik takorluukkanut aammalu anguniakkanut atorusunneruara. 

Politikerit imminnut qiviarsinnaasut aammalu kukkussuteqarsimagunik, nassuerutiginnissinnaasut uanga torragisaqaakka. Politikkilu tassaanngilaq akerassarsiorfik aammalu allaanerusumik isumalinnut mattussuineq. Politikkili tassaasariaqarpoq suleqateqarsinnaanermik naaperiaasinnaassusermillu annertuumik aamma aallaaveqartariaqartoq, aamma parteeqatigisat akornanni. Assigiinngequterpummi nukittoqutigissavarput.

Taamaattumik aaliangeeqataaffigisimasakka ilisimaaraakka aamma akisussaaffik qimarratiginavianngilara – soorlu aamma taamak sermitsiaq nr. 29-imi allattunga.

ILINNIARTITAANEQ / INUUSUTTUT:

Ilinniarsimassuseq tassaavoq kiffaanngissuseq aammalu nunarsuarmut matuersaat pingaarnerpaaq. Nunarput inuilu namminiilivikkiartornermut ingerlavoq unitsinneqarsinnaanngilluinnarlunilu siumut siuttuutillugu. Naalagaaffinngoriartuaarnerpullu sukkanerulersissavarput ilinniarsimassutsikkut qaffassaanikkut.  Tulluusimaarutiginartaqaaq ukiuni makkunani kalaaleqaterpassuagut ilinniakkaminnik naammassinnittartut amerlammata aammalu atorfinni qaffasissuni ilaatigut kalaaleqatigut inissisimasalernikuummata. Taamakkaluartoq assorujussuaq ajuusaarnartarpoq kalaaleqaterpassuagut nunatsinni aammalu nunatsinnut uterniaraluarlutik qinnuteqartarsimagaluarlutik piukkunnaateqanngitsutut imaluunniit misilittagaqanngitsutut nalilerlugit pineqartalersimanerat naliginnaasunngortikkiartuaar-neqalersimammat - naak politikkikkut nunaqavissut salliutinneqarnissaat siunertaagaluartoq. Tassa anguniakkat kiisalu pissutsit piviusut imminnut naapertuukkunnaavissimmapput. Tamannalu politikkkikkut ersarissaanerunikkullu timitaliisinnaassutsimillu takutitsinikkut aaqqiiviginissaa suliarineqassaaq. 

Aamma siunissarput ernumanartoqarpoq. Tassami ukiuni makkunani nunatsinni assaat sulisinnaasut assorujussuaq amigaatigigaagut. Tassami kisitsisit takutippaat inuusuttut 16iniik - 25-inut ukiullit akornanni inuusuttut nunarput tamakkerlugu ”unittoorsimasut” 2.700 missaaniittut. Tamannalu annertuallaarujussuarpoq ingerlariaqqinnissaallu akisussaaffimmillu inuiaqatigiinni tiguseqataanissaat suliassat pingaarutilerujussuit ilagaat, ernumaneq neriuummut saatinneqassappat. 

Inuusuttatta suliffeqarfinni sulilersinneqarsinnaanerat ilaatigut Inatsisit/nalunaarutit Danmark-imiit "kopi-ginnakkat" nunatsinni atuutsinneqartut aaqqiivigineqarnerisigut, suliffeqarfinnut inuiaqatigiinnullu akisussaaffimmik tigusitinneqarnissaat sukkasuumik suliarineqarsinnaavoq. Tamatumanilu kommuunit suleqatiginissaat aamma avaqqunneqarsinnaanngilaq. 

Meerartagut inuusuttortagut ajorsartunngortinnagit kisiannili inuiaqatigiinni kivitseqataanissaannut aqqutissiuutissavagut.

ANINGAASAQARNEQ:

Nunatta aningaasatigut imminut napatilernissaa taamaasillunilu kiffaanngissuseq annertunerulersinniarlugu oqartussaaffiit nunatta inuiaqatigiillu annertunerusumik iluaqutaanik pissarsinissaat sulineq ingerlanneqassaaq. Qanoq isiorluta ”lagkage” anginerusunngortissinnaavarput? Isumaqarpunga ullumikkut nunat pissaanilissuit nunatsinni atuinerat annertunerujussuarmik pissarsissutaasinnaasoq aammalu piumasaqaateqarnerusariaqartoq, soorlu Thule, Kangerlussuaq aammalu Narsarsuaq eqqarsaatigalugit. Siuttutut piumasaqaatigut ersarissut nunap immikkoortuini pitsanngorsaanikkut ineriartortitsinermullu atorneqassapput. 

2010-mili Aatsitassanut Oqartussaaffik tigugatsiguli suli annerusumik timitalimmik alloriaqqittoqarsimanngilaq. Taamaattumik oqartussaaffiit 32-it missaanniittut akornanni isaatitsissutaasinnaasut aammalu nunatsinnut inuinullu annertuumik iluaqutaasinnaasut sallerpaajutillugit suliat sukkatisarneqassapput. Assersuutigalugu inuussutissalerinermut aqutsivik, imarsiornermut aqutsivik, piginneqatigiinnermi aqutsivik aammalu nunanut allanut tunngasut il.il. Taakkualu nunatsinnut inuinullu naleqqussakkamik ingerlanneqassapput.

Aningaasartuutillu suut malunnaatilimmik apparsarsinnaavagut? Allaffissornermut aningaasartuutit aammalu avataaniit siunnersuisunut aningaasartuutit annertoorujussuupput kiisalu pisortaqarni sulisut tikisitat amerlatsikkiartuinnartut mumisinneqartariaqarput. Politik-ikkut anguniagaq killormuinnaq ingerlasoq aatsaat aaqqinneqarsinnaavoq siuttumik allannguinikkut, nukiit nutaat piumassuseqarluartut atorluarnerisigut. Nunaqqatigut ajorsartunngortikkaluttuinnarnerat ukiorpassuit aaqqiiviginiarlugu eqqartortuagarput aatsaat aaqqiivigineqarsinnaavoq tamatuminnga timitaliisinnaasumik piumassusilimmillu siuttoqalernikkut.

Ingerlatseqatigiiffiit inuiaqatigiinniit pigineqartut nunatsinnut annerusumik suliffissatigut akileraarutitigullu pissarsiffiginissaat qulakkeerumallugu, atorfiit nunatsinnut nuunneqarnissaat aammalu kilisaatini inuttanut nunaqavissuunissamut akileraartarnermullu tunngasut piumasaqaatit ersarissarneqassapput. 

Ingerlatseqatigiiffippassuillu ukiuni kingullerni sinneqartoorujussuartarnerat tassaavoq toqqaannanngitsumik akileraarutitigut innuttaasut kaasarfiiniit aalleqqittarneq. 

SIUMUP ANGUNIAGAANI ILANNGUTTARIAQAKKAT ILAAT:

Isumaqarpunga pingaarutillit ilagigaat, ingerlatseqatigiiffissuit inuaqatigiinniit tamakkiisumik ilaannakortumillu pigineqartut ukiuni kingullerni anneruallaarujussuartumik sinneqartoorniaannaavillutik sinneqartoorniartutut isikkoqaleraluttuinnarnerat politikkkikkut nalilersorluartarialertoq. Taamaattumik nunatsinni aammalu nunaqarfippassuarni isorliunerusunilu innuttaasut atugaat oqinnerulersinneqarnissaannik anguniagaqarnissaq siumumi maanna ersernerluttorujussuanngorsimasup piaarnerpaamik aaqqiiviginissaa pingaarutilerujussuuvoq. Nunatsinnimi inuuniarneq oqilisaassiffigigutsigu, nunatta avataanut nutsertartut ikilisissagatsigit kiisalu nunatsinnut nuukkusuttut imaluunniit uterusuttut amerlanerulersissinnaagatsigit.

Isumaqarpunga aamma pingaaruteqarluinnartoq anguniakkani ilanngutissallugu Uummannap sulluani 2017-imi tassaarsuaqarneranut atatillugu nunaqarfik Illorsuit matuneqarsimanera, piaarnerpaamik ammarneqaqqinnissaanut kommune suleqatigalugu suliniummik siunnerfeqarnissaq. Ammarneqarnissaanut aporfiit suuppat? Taakkualu qanoq aaqqinneqarpata nunaqarfimmi innuttaasut uterusuttut periarfissaqaleqqinnissaat anguneqassava? Naalakkersuisutut akisussaasimasutut tamatumap qanoq iliorluni aaqqinneqarsinnaanera siunnersuutissaqarfigaara. Apeqqutaaginnassaarlu tamatumap politikkikkut suleqataaffigineqarnissaata amerlanerussuteqarfigineqarnissaa.

Siumullu ilumini aqunneqarnera aaqqitassarpassuaqarpoq. Taakkulu aaqqiiviginissaat piumassuseqarluarlungalu nukissaqarfigeqaakka, siumukkormioqaterpassuit ilagalugit kivitassagut. Aammattaaq partii assersuutigalugu attaveqarnermut periusissiaqartariaqarpoq (kommunikationstrategi) aammalu sulisoqarnermut politikikki nutartigassaalluni. Taakkuuppullu partiip avataaniit inuiaqatigiinniillu isigineqarneranik allanngueqataasinnaasut. 

Siuttoq attavigiuminartoq, naalaarsinnaasoq, katersuuffiusoq aammalu ersarissumillu inuiaqatigiit sumut ingerlanissaannik saqqummertartoq pisariaqartinneqarpoq, inuiaqatigiit siumukkullu pujorsuup iluaniik anillakaatissappata seqinermik takunissaat neriuummillu tuninissaat pisariaqarpoq.

Ataatsimeersuarnissap tungaanut itisiliisinnaanerit aammalu qulequttat allat pingaarutilerujussuit, soorlu peqqinnissaqarfimmut tunngasut, piorsarsimassutsimut oqaatsinullu tunngasut, nunanut allanut tunngassuteqartut aammalu namminiilivikkiartornermut tunngasut il.il. saqqummersittarumaarakkit.

Ataatsimeersuarnermilu peqataasut namminneq kiffaanngissuseqarlutik aaliangissavaat, kina aammalu kikkut siuttussatut toqqarumaarnerlugit. Qularutiginngilaralu aallartitat siumumi piumassuseqarluartunik aammalu suli siumut aallaqqinnerunissaa toqqassagaat aamma nutarterinissamut sapiissuseqassasut.

Aviisi Sermitsiaq uani pisiariuk:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER