Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Kanngusunneq qatsuppara

Eqqaamavara ataatsimi ikinngutima ineeraani iloqqasunngorluta issialluta. 12-13-it missaannik ukioqarsimassaagut. Suli apersortinnata. Puiaasaq vodka ingerlateqattaarparput allarummik malitseqartoq, najorsereeraangatta oriarteriffigisinnaasatsinnik. Tamatta mamaagisorujussuuarput, ilikkarsimalluguli ingerlaannarutta mamarnerulissasoq. Najorsigaangatta oriarnaveersaarlugu tamaviaartarpugut, meriaruttami aningaasanik atulussinnaanerussaaq. Meriartoqaraangallu nuannerpallaarunnaartarpoq. Allarummit vodkamik milluaasarnerput eqqaamavara. Vodka arlaata aqajuaruaneereersimasoq.

Imigassaq taamatut naapippara. Ukioqqortusinerugaluaramalu imertarninnut tunngasut allanngorpianngillat. Malugisimaarnissaq allanit tamanit pingaarneruvoq. Aalakuulerniarlunga imertarpunga. Ilaatigut pikkunaalliorneq pissutigalugu. Allammi tamarmik imerpata uanga sulerissagaluarama?

Nunatsinni peqqinnanngitsumik imigassartortarpugut. Tamarsuatta atornerluisoqataavugut. Takusaqarlutalu tusagaqartarpugut akueriinnartakkatsinnik. Akuliukkusuttoqartanngilaq. Imertarunnaavissimagaannilu allaaneq ajorpoq arlaannik nuannarisaqarsinnaatitaaneq aamma annaaneqartartoq – ”iluarpallaartutut” naqissuserneqanngikkaluarluni.

Ajornartorsiut ima annertutigaaq, iliuuseqarnissaq iluaqutaanngitsut misigisimanarluni. Suliniutitigut saagut tunuannut toqqorteriniartarpugut. Tamannalu inuiaqatigiinni ajornartorsiuteqanngitsut mamiatsannerannik kinguneqartarluni. Ajornartorsiummik isigisaqartuaannanngissara iluarisimaarnartuusutut isumaqarfigisarpara. Puiaasammi suugaluartulluunniit amerlanersaat eqqaamasanut nuanniitsunut attuumassuteqartippakka. Kisianni tassa naamik – imigassaq saqqumissaaq. Ajornartorsiutimmi toqqarlugit isigissavavut.

Eqqarsaatigigaangakku imigassamut attaveqarnera suli imertaleqqajarnanga aallartissimavoq. Anaanannit aanaga aalakoorajuttarsimavoq. Aalakooraangamilu aamma kamalersarpoq. Uannuunngitsoq kisianni inuunermut. Tamanna ersissutigisarpara. Kisianni arlaannik kinguneqartumik oqartoqartanngilaq. Aalakuuginnarpormi. Taamaammat misigisssutsima kukkusuunerat tassani ilikkarpara. Kukkusuusunga misigissutsikkalu tatigisinnaanngikkikka.

Taava anaanaga imertalerpoq. Arfineq-pingasut missaannik ukioqarsimassaanga. Qangarpiaq aallartissimanersoq eqqaamanngilara. Imaluunniit sooq. Taamaaginnarpoq. Puiaasat ”kimittuumik” imallit allaffiani toqqortarineqartarput. Sikaavimmi, ilisiviit allersaanni, mappit tunuanni. Puiaasat tassaniittarput. Ilaat imaqanngitsut. Ilaat affaannanngorsimasut. Ilaatigooriarlunga tassunga isertarpunga, nalunngikkiga nalugaa isumaqarama pissanganartuusoq. Ilaatigullu imaqanngitsut imalinnik taarserneqartarput. Pappiaramik tungujortoq qaamasumik aappaluttumillu titarnilimmik poortorneqarsimagaluartut, taakkua tassaasut vodka imaluunniit bitter ilisimajuaannarpara.

Inimi rødviinnisortarpoq. Assorujussuaq. Amerlanertigulli kaffisorfinni iggavimmiittuni. Najorsigaangat kaffiunersoq viinniunersorluunniit tamatigut takusinnaasarpara. Viinniugaangat najorsiutigaluni imerfini isigiitigisarpaa. Unnukkiartorneranilu qarlui kigutaalu taarneruleriartortarput. Qiimanera aamma taamaattarpoq.

Tamanna eqqartunngisaannarparput. Piareersimajuartarnerli pigiliussimavara. Meeraallunga takusartakkama misigisartakkamalu nalinginnaasuunnginnerannik oqarfigineqarsimannginnera uanga nammineq misigissutsinnut tatiginninnginnerujussuannik kinguneqarput. Pingaartumik inuusuttuunerma nalaani kinaaninnik paasiniarsarisaqarninni. Paatsiveerunnaqaaq.

Paatsiveqanngitsumi peroriartorneq ingerlalluanngitsut killissaannik nikisitsisarpoq. Taamaattumik uanga killissakka anaanama killissaanit ungasinnerusumi inissisimapput, killissammit ungasilliartortarput – kinguaariinniit kinguaariinnut. Meeraanermi inersimasut isumalluutigineqartarput. Aamma aalakoortut. Akuerinnginnissaanut periarfissaqartoqanngilaq – inersimasuunermisut. Inersimasuunermi iminngitsuuinnartoqarsinnaavoq inuillu iliuuserisartagaannit ingalassimalluni.

Ullumikkumut fiistertut eqqaanniikkusuttanngilanga. Inuit aalakoortut nuannarinngilakka. Namminiusinnaasanngillat. Ukioq manna 38-liisussaagaluarlunga toqqissisimanarisanngilakka. Aamma aqaguluttunik takorusuttanngilanga aqagulussunnittunillu naamasaqarusuttarnanga. Maanna inersimasuuvunga suullu meeqqannut uannullu nalinginnaasuunissaat nammineerlunga aalajangersinnaallugu. Immaqa anniaatitupajaaq – tamannaavormi peroriartorfigisimasara. Immaqalu naaggaarsinnaasarsimannginnikka tamaasa eqqarsaatigalugit naaggaartarpunga.

Allatsillunga kamassimalernera malugisinnaavara! Kisiannimi isumaginninnikkut ajornartorsiutit meeraallunga aamma atuuttut ullumikkut ajornartorsiutigigatsigit ajorluinnarpoq. 1-imiit 10-mut nalilerlugu qanoq sianiitsigigatta? Sooq ajornartorsiummik ingerlatitseqqittuassaagut? Sooq kukkusorujussuusunik tamakkua aamma ajunnginnerannik meeqqatsinnut takutitsiuassaagut? Ajornartorsiullu kikkut pigaat?

Imerajuttup qanoq ittuuneranik assiliaq aamma pisoqalisimavoq. Issiaartarfimmut imaluunniit isumaginninnikkut atugarliortunut attuumassuteqartariaarussimavoq. Amerlanertigut naamerluinnaq. Imerpallaarneq pineqaannanngilaq. Kukkusumik imertarneq pineqarpoq.

Imerajuttuunermut suussuseeriaaseq matuma ataaniittoq nunarsuaq tamakkerlugu atorneqarpoq. Ersiutinit arfinilinnit pingasunik ersiuteqaraanni imigassamik pinngitsuuisinnaannginneq tassa imerajuttuuneq nappaatigineqartarpoq.

1. Imigassartornermi imminut aqussinnaajunnaarneq.
2. Imigassartorusunneq.
3. Imigassamik sapigaqannginnerup annertunerulernera.
4. Imigassartornerup kingorna kingunerlutsitsineq.
5. Ajoqutaaneranik nassuerutiginnissimagaluarluni imertuaannarneq.
6. Imigassap inuup inuunerani pingaarnertut atuunnera.

1, 3, 5 aamma 6 ajornartorsiutinnut ilaasimapput = IMERAJUTTOQ.

2020-mi februaarip 29-ata kingorna imigassamik suugaluartumilluunniit attuisimanngikkaluartunga suli siunnersorneqarsinnaasarpunga ”mianersuinnassasunga imersinnaasakkalu sinnerlugit iminnginnissara isumagissagiga.”. Tamannarpiarli ajornartorsiutigaara. Imilerniariaraangama unissinnaajunnaartarpunga. Imerunnaarnitsigullu sunaana annaassallugu isumaqartartugut? Imigassartornerup aqussinnaannginneranik oqarneq sooq soriarsinnaajunnaarnerua?

Imertarallarama inuunera piffissani sivisuuni ulluinnaat qaangernissaannut tunngassuteqartarpoq, ataasitorniassagama. Pinngitsuuisinnaavunga, inuunerli tassaasimavoq fiisternerit. Tallimanngorneq arfininngornerlu nalitunerpaajusarput. Taava ”ataasitoqattaarujussuartarpunga” ullut tallimat pikkunaatsut allat sapinngissinnaajumallugit.

Suli meerartaarnanga imertarunnaarpunga. Taamaattumik imertarunnaarnera taakkua pisuussutiginngilaat. Kisianni imminut aqussinnaalersimanerma misilinnissaanik pisariaqartitsiunnaarsimaninnut taakkua pissutaapput. Aalakoortunga misiginngisaannassammassuk nuannaarutigaara. Uangaviunngitsunga misiginngisaannassavaat. Anaanartik. Allatulli kukkusarlungalu amigaateqartarpunga. Tamanna aalajangiusimavara. Kisianni aalakuunngilanga.

Tatigivaannga. Taamaattumik inuunerup qanoq ingerlannissaanik takutinnissaat suliassaraara. Nunat allat tamarmik imminut paarissapput, kisianni meeqqakka eqqissisimasumik toqqissisimasumillu peroriartussapput. Tamannalu inuiaqatigiinni pissanngippat uanga peqatigalunga pissaaq.

Kisianni inuiaqatigiinni suli ajornartorsiuteqarpoq. Amerlanerpaartaat imigassamut attuumassuteqarput. Taamaattumik sooq akerliliisannginnersugut paasisinnaanngilara? Imerniartarfinnik meeraqarfiusunit allamut nuutsitsineq aallartissuteriartigu – assersuutigalugu illoqarfiup qeqqanit. Illoqarfiup avataani illoqarfiliortoqarli, imminut annaasarnerup ajunngitsutut isigineqarfigisaanik. Meeqqat qimagutsillugit. Taava sinnera inersimasut assortuussutigisinnaassavaat.

Inuit inuiaqatigiinnik pilersitsisuusarput. Pinngortitami inatsisaanngitsut. Sulerinersugut sulerinnginnerusullu – inuiaqatigiit najugarisatta ineriartorneranni sammivimmut sunniuteqartumik pingaaruteqarput. Ajornartorsiummut ilaaguma – aaqqiissutissamut aamma ilaasinnaavunga. Taamaattumik imigassaq naaggaarsimavara. Tamakkiisuulluinnartumik.

Tamannalu tunngavigalugu tulluusimaarpunga. Kisianni kakkaak, aalakoorsimaqaanga.