Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Kalaallit inuiaapput immikkut ittut
Kisitsisinit takussutissiarineqartutut pualatiginngilagut. Nakorsat ilisimatusarnerisigut tamanna maanna aalajangiunneqarpoq.
- Kalaallit immikkut ittuupput – tamannalu nakorsatut inunnik Kalaallit Nunaanneersunik misissuitilluni eqqumaffigineqartariaqarpoq. Nakorsaaneq aamma professori Stig Andersen Aalborg Universitetshospitalimeersoq taama oqarpoq.
Stig Andersen Ilisimatusarfimmi suleqataavoq aamma ukiut 30-t ingerlaneranni piffissani sivisunerusuni sinerissami illoqarfinni assigiinngitsuni nakorsatut sulisarsimalluni. Taassuma Nunatsinni peqqissutsimut tunngasut amerlanerusunit ilisimaneruai – tamatumunnga ilanngullugit unammillernartut immikkorluinnaq ittut Nunatsinni napparsimasunut nakorsanullu atuuttut. Taassuma tikkuarpaa, napparsimasunik passussinermut atatillugu qallunaat aamma kalaallit assigiinngissuseqartorujussuusut.
- Kalaallit qallunaallu timaasa sananeqaataat assigiinngissuseqarput, tassami inuup timaa tassaavoq ukiuni tusindilikkaani ineriartornerup kingunera – avatangiisillu aamma silap pissusia timip sananeqaataasa assigiinngissuseqalernerannik aamma kinguneqartarput.
Tallit nissullu naatsut
- Kalaaleq nalinginnaasoq qallunaamut nalinginnaasumut sanilliukkaanni, taava kalaallip talii niuilu naannerussapput timaalu nerinnarnerulluni. Tamatumunnga patsisaarpiarpoq avatit naannerusut aamma timi nerinnarnerusoq silap pissusianut nillertumut iluaqusiinerusarmata. Timip sananeqaataa taamaattoq, issittumiitilluni kissamik aniatitsinnginnerusarpoq, Stig Andersen oqarpoq, taanna pissutsinik arlalinnik nalunaarsuisimavoq, nakorsat kalaallinik napparsimasunik misissuinerminni eqqumaffiginiartariaqagaannik.
Tassami kalaallit timaasa sananeqaataasa BMI-mik taaneqartartoq sunnertarmagu, taanna inuit pualavallaarnerannut uuttuutaavoq – tassami pualavallaarnerup kingunerinik nappaataalersartunik napparsimalersoqarsinnaasarmat, soorlu diabetisernermik. Nunani tamalaani peqqissuunissaq pillugu suliniaqatigiiffik WHO, BMI-mik naatsorsuisarnermut innersuussutinik suliaqarsimavoq, nakorsallu eqqumaffigilluartariaqarpaat innersuussutit taakku kalaallinut napparsimasunut imaaliallaannarlugit atorneqarsinnaanngimmata.
Stig Andersenip tamatumunnga tunngasunik ilisimatusarnerni paasisat nutaanerpaat ima eqikkarpai:
- Piviusumi tamanna sunniuteqartarpoq, timimmi sananeqaataa nerinnarnerulaarpat, kalaallinut BMI nalinginnaasoq 2 pointinik qaffasinnerusarmat. Kalaallinut aamma atuuttumik saarngit qequmik tamakkiisumik akoqassusiat, timip minnerunerata kinguneranik aamma minnerulaartarpoq. Tartup timip pisariaqartinngisaannik piiaanera taamaattumik aamma minnerulaartarpoq. Tinguk malussarinnerulaarpoq, taamaalilluni aaversinnerup inerneri eqquunnerulaartarlutik. D-vitaminikillinermi malussarniarneq minnerulaartarpoq. Taamaattorli saarngit napianerat qallunaatut iinnarpoq.
- Kalaallinik misissuinermi immikkut soqutiginaatillit allat tassaapput, kisitsisit tingummut tunngasut, tamatumani naatsumik oqaatigalugu tinguup qanoq ingerlalluartiginera takussutissinneqartarluni. Inunni imigassamik ajornartorsiuteqartuni kisitsisit Europami agguaqatigiissillugu innuttaasunit, taamalu aamma Danmarkimit qaffasinnerussaaq, Stig Andersen nassuiaavoq.
- Kisitsisilli Inuit tinguinut tunngasut nalinginnaasumit qaffasinnerupput, tinguullu kisitsisai tamatumunnga atatillugu qaffasinnerusarnerat, imigassamik ajornartorsiuteqarnermut takussutissaanngilaq, nalinginnaalluinnarlunili – tamatumalu eqqumaffiginissaa nakorsatut pingaaruteqartorujussuulluni, taamaalilluni kukkusumik immaqalu pissutissaqanngitsumik nappaammik suussusiisoqarsinnaalluni.
Stig Andersenip nakorsaq aamma ph.d.-nngorniaq Mette Motzfeldt Jensen peqatigalugu nammineq nakorsallu allat misilittagaat aamma ilisimatusaatigalugu nalunaarusiat tamaasa katersorsimavai – paasisanilu Aalborgimi Kalaallit Illuutaanni sapaatip akunnerani kingullermi pingasunngormat oqalugiaatimini saqqummiullugit.
- Unnuk nuannerluinnarpoq. Nunamut tulluta atortakkavut oqaluttuaraavut, piffissaqarluarlutalu taamaaliorluta. Isumaqarattami tamanna pingaaruteqartoq. Taamaalilluta tusarnaarusunneqarnerput nuannaarutigaarput.
Nuannaarluni nerineq
Oqalugiartoqarnerani tusarnaartut apeqqutissaqarluarput. Amerlaqisummi paaserusukkamikku kalaaliminertortarneq peqqissuserlu imminnut attuumassuteqarnersut.
- Kalaallit nerisassaataasa Europamiut aamma qallunaat nerisassaataannit nalinginnaasunit peqqinnarnerunersut ilisimatuussutsikkut misissuiffigineqarsimanngilaq. Kalaallilli kalaallit nerisassaataannik nerigaangamik nuannaalersarput, nuannaarnerlu peqqinnartuulluni, Stig Andersen erseqqissaavoq, taassuma ilaatigut erngup imerneqartartup aamma seqinnertarnerata assigiinngissuseqarnerisa kingunerinik kalaallit nerisassaataannik nerisarnissaq innersuussutigalugu:
- Misissuinerput naapertorlugu Kalaallit Nunaanni najugaqaraanni kalaallit nerisassaataannik nerilaartarnissaq isumatusaarnerussaaq, tassa timip vitamin D-mik aamma jodimik pisariaqartitai eqqarsaatigalugit.
Stig Andersen isumaqarpoq, naalagaaffeqatigiinni nakorsat amerlanerit qallunaat kalaallillu assigiinngissuseqalaarnerat eqqumaffigisaraat.
- Ilisimasassaq tamanna Kalaallit Nunaanni nakorsanit tamanit nalinginnaasumik ilisimaneqarpoq – aamma Danmarkimi nakorsanit amerlanerussuteqartunit. Paasisatut saqqummiussavut tamarmik nakorsanut atuagassiani tamani saqqummersinneqareerput. Immaqali piffissanngoraluarpoq, paasisat ataatsimut katersorlugit ilisimatusarnermi paasisatut saqqummersittarnissaannut inuit tamarmik taamaalillutik atuarsinnaaniassammatigik, universitetimi atuarsimanngikkaluarlutik.
Tusarnaartut tamanna isumassarsiatsialaanerarpaat.
- Tusarnaartut ilaatigut ujartorpaat oqariartuutigineqartut ilaatigut atuaganngorlugit saqqummiunneqarsinnaanerat, inuinnarnit paasineqarsinnaasunngorlugit. Isumassarsiaq kusanaq. Oqaatsit paasinartut atorlugit paasisitsiniaaneq ajornakusoortuugami, tamanna siunissami suliniutissaqqissuuvoq. Immaqa aningasaateqarfimmit tapiisoqarneratigut taamaaliortoqarsinnaassaaq.
