Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Isumaliutersortartoq

Karen Kiær Jakobsen, Inatsisinut Tunngaviusunut Isumalioqatigiissitap allattoqarfiani pisortaq, uikoqarpoq, marlunnik erneqarluni, uissaqarluni marlunnillu panissaqarluni. Tassa ilaqutariit nutaaliaasut kattussimasut. Nammineq peroriartorluni atukkamini asserluinnaani.

Qaammatit pingasut matuma siornatigut inatsisilerituutut ilinniarsimasoq Karen Kiær Jakobsen, Johan Lund Olsen kingoraarlugu Inatsisinut Tunngaviusunut Isumalioqatigiissitap allattoqarfiani pisortanngorpoq. Atorfik tassunga naleqquttoq, unammilligassatigut isumaliutersornikkullu. Tassami inuk isumaliutersortartuuvoq. Tamanna ataatassiarisimasaata, AG-mi aaqqissuisuunerusimasup Philip Lauritzenip, arlaleriarluni tassunga tikkuartarsimavaa, siunnersorsimallugulu qanoq atussaneraa.

Karen asaneqartorujussuulluni peroriartorsimavoq. Nuummi inunngorsimavoq, anaanagaalu maanna 61-inik ukiulik Anne Marie Kiær Bjerge, taassumalu panini upperinnilersissimavaa nammineq pisinnaasoq, ataatagaalu Uvdlo Jakobsen – taassumalu upperinnilersissimavaa angorusutat tamarmik anguneqarsinnaasut; anguniagaq anguniarlugu sulisoqaannassaaq. Piginnaasai qularinngisaannarsimavai. Angumminut attaveqarnini immikkut illuinnartutut oqaatigaa, taassuma 2003-mi siusippallaamik toqunissaata tungaanut.

- Ataatannit qitornatuaavunga. Isumaqarsimagaluarpoq qitornartaarsinnaanani anaanaga naartulermat, taamaattumik tamanna ataatannut immikkut illuinnartuusimavoq, tamannalu tamartigut malugiuaannartarsimavara. Tupinnartuliamik qitornarigaanga, 41-nik ukiulik Karen Kiær Jakobsen oqarpoq.

Aammattaarli ataatassaa, Philip – inuuneranut ilaasimasoq marlunnik ukioqarneraniit 18-inik ukioqalernissaanut, anaananilu inooqatigiunnaareersimagaluaraa – tassunga sunniuteqartorujussuusimavoq.

- Amerlasoorpassuariarluta nuannersumik itisuumik oqaloqatigiittarsimavugut. Tamatigut isumaqatigiittarsimanngilagut, immitsinnulli paasisarsimavugut. Nassuiaassimavaanga toqqaasassasunga inuuninnut siunertaqarnerpaamik iluaqutaanerpaamillu. Aamma oqaluttuussimavaanga amerlavallaat pillugit isumaliutersorpallaartartunga. Peqqinnartumut killilersussavara, eqqarsartartuullunga. Tapersersortigilluarlugulu siunnersortigilluarsimavara, ilikkagaqarfigisimaqaaralu, taanna oqarpoq.

Suli isumaliutersortartorujussuuvoq.

- Isumaliutersortartorujussuuvunga pissutsillu oqaloqatigiissutigissallugit nuannareqaara, isumaqarpungalu uissama, pissiama, siunersioqatigilluartaraanga. Isumaqarpunga sorpassuartigut immitsinnut pilersoqatigiittugut, taanna oqarpoq.

Asaneqartorujussuaq

Karenip arnaa savaatilimmik uinimmat Kujataanut nuupput. Taamani 10-11-nik ukioqarsimavoq, ukiullu aappaata affaa taqqavaneereerluni Nuummut utersimavoq.

Karen marlunnik aqqaluaqarpoq. Marluullutik innaallagisserisut. Angajulleq, 34-inik ukiulik Maannguaq Philip Lauritzen innaallagissamik aqqusersuisuuvoq Sisimiunilu nammineq ingerlatsiveqarluni. Aqqaluaa nukarleq, 30-inik ukiulik Qillaq Karlsen, angajumini ilinniartuuvoq.

Taamaattumik Karen ilaqutariinni pitsaasumik akulerussani meeraasimavoq, angajoqqaavi tamarmik aappartaartarsimapput illit, uanga uagullu meeratsinnik assigiinngisitsinngitsunik. Meeqqat tamarmik tassaasarsimapput »uagut« meeqqavut, kinaluunniit ilaqutariinnut nutaamik akulerukkaluarpat.

- Isumaqarpunga ataatarsiannit anaanarsiannillu asanninnermik »angisoorujussuarmik« tunineqartarsimallunga, misigisimanngisaannarparalu anginerusumik mikinerusumilluunniit pineqartarlunga, tamatumunngalu angajoqqaakka qujassutissaqarfigaakka.

Sukkaniunnermi ajugaavoq

Karen meeraalluni aamma Niaqornani najugaqarsimavoq.

- Ataatassama Philipip Kalaallit Nunaat eqqortoq misigisaqarfigerusussimavaa, taamaattumik 1985-imi Niaqornanut nuuppugut. Nuummit Niaqornanut nuulluni uannut allanngorfissuusimavoq, taamaakkaluartoq meeraaninnit eqqaamasakka nuannernerpaat ilaat tassanngaanneersuupput, taaanna oqaluttuarpoq.

Tassani ilaatigut meeqqat qimussimik sukkaniunneranni ajugaasimavoq, Karl-Kristian Kruse peqatigalugu.

- Anaanama Philipillu peqataanissannut nalunaarussimavaannga, uanga ilisimanagu, illarluni oqarpoq.

Aamma Niaqornani aqqaluaqqaartaarpoq. Taassuma aqqata oqaluttuassartaa kusanassusermisut alianartigaaq.

- Ilaqutariit niuertukkormiut qanigisorujussuusimavagut. Taamani meeqqat pingasuuvugut. Nukarlerpaaq Maannguaq inuusarisutut pisarsimavarput. Naalungiarsuaraatigaarput. Meeraq asanarlunilu inequnarsimaqaaq, ajoraluaqaarli anaanaga Uummannamut erniartortoq Maannguaq qimminit upanneqarpoq, niviarsiaqqallu ajoqusernini toqqutigai, Rigshospitalimut oqqunneqaraluarluni. Taamaattumik aqqaluara siulleq inunngormat atserneqarpoq Maannguaq. Minik-mik ateqartussaasimagaluarpoq, Karen oqaluttuarpoq, qujamasuutigeqaalu peroriartornermini Kalaallit Nunaanni sumiiffippassuit misigisaqarfigisimagamigit.

Kisimiilluni peqatigiillunilu sammisaqartarnerit

Ullumikkut Karen nammineq ilaqutariinni kattussimasuni inuuvoq ukiuni 15-ini inooqatigisimasaminit avinnermi kingorna, taassuminngalu marlunnik erneqarpoq, Malik aamma Ulloriannguaq.

Ernini taakkua marluk tupinnanngitsumik silarsuarmi tulluusimaarutiginersaavai. Angajulleq Malik, 18-inik ukiulik, Nuummi 2.g-mi atuarpoq, nukarlerlu, 17-inik ukiulik Ulloriannguaq, Røndemi najugaqarpoq 1.g-mi atuarluni.

Ernermi marluk saniatigut aappassiaminik Jannik Holmimik marlunnik panissaqarpoq, 15-inik ukiulik Maya arfineq-marlunnillu ukiulik Alma.

Ilaqutariit marluk ataatsimooqatigiilersinnissaat tamatigut ajornaatsuinnaaneq ajorpoq, Karenili Jannikilu imminnut perusussimapput, taamaattumik ajornavianngitsoq upperaat.

- Isumaqarpunga asanninnerup misigeqqinnissaanut periarfissinneqarluni nalissaqanngitsoq. Uanga ilaqutariinni kattussimasuni meeraavunga, isumaqarpungalu tamanna ajunngitsuinnarnik nassataqarsimasoq. Immaqa uannut ajornannginneruvoq, pissutigalugu uanga nammineq ilaqutariinni kattussimasuni peroriartorsimagama, taanna oqarpoq.

Jannik maanna Danmarkimi atuarpoq, aalisarsinnaanermut akuersissutinik nakkutilliisutut iinniagaqarnerminut atatillugu.

- Ataatsimooqatigiikkaangatta sammisaqaqatigiinneq nuannarisaraarput, assersuutigalugu nerisassioqatigiilluta, pisuttuarluta, filmeriarluta. Tassa nalinginnaasunik misigisaqaqatigiilluta, taanna oqarpoq.

- Crossfit aallunnikuugaluarpara nuannareqalugulu, maannali unittuulaarsimavunga, taamaattumik maanna pinngortitamiittartorujusuuvunga. Tassani ulluinnarni sulinermi nukissarpassuannik aallertrpunga, taanna oqarpoq.

Saperasi isumaqaleritsi

AG apersuiartorluni takkummat Karen Kiær Jakobenip allaffeeraata silataani utaqqisoqarpoq. Pele Broberg, Partii Naleqqameersoq, anivoq allaffimminilu Inatsisinut Tunngaviusunut Isumalioqatigiissitami siulittaasoq, Ineqi Kielsen oqaloqatigaa. Taanna animmat Karen nipituumik ilaarunnartumik illariarpoq. Aamma apersorneqarnermi nalaani arlaleriarluni taamatut illariartarpoq. Namminerli inuttut inuuneqarpoq, arlaleriarlunilu isumaqartarpoq apeqqutit qanillivallaartartut, taamaasigaangallu aamma illalertarpoq, tamanna peqatigalugu qungatsimigut panertoortarluni.

Apersorneqarnera allaffiani pinngilaq, ataatsimiittarfimmili pivoq, taannalu takkuteqqaarami allaffigisimagaluarpaa. Inili taanna inini annersaavoq, taamaattumik ininik iluamik ataatsimiiffiusinnaasunik peqarsimanngilaq, taamaattumik nikerartitsisimavoq teqqumilu allaffeeqqamut nuussimalluni, Inatsisinut Tunngaviusunut Isumalioqatigiissitami suleqatigiissitaliat iluamik ataatsimiittarfeqaqqullugit.

Karen allattoqarfimmi pisortatut atorfimmut qinnuteqaqqullugu kajumissaarneqarsimavoq, qinnuteqarnissaminillu aalajangerneranut pissutaasimapput atorfimmi unammilligassaqarnera.

- Kalaallit tunngaviusumik inatsisaata siulliup missingersorneqarnerani peqataanermi sorpassuit ataqatigiissarniagasssaapput. Illumi maani assaat. Inuit pikkorissut tunniusimasullu, isumalioqatigiissitamilu ilaasortat suliassamik pimoorussisut, taanna oqarpoq.

Immaqalu suli pingaarnerusoq tassaavoq sulinermi innuttaasut akulerutsinnissaat.

- Missingersuutiliorsinnaanngilagut innuttaasut akulerutsinnagit. Taamaasiorsinnaanngilagut. Innuttaasut peqataatinngikkutsigit suliarput maangaannassaaq, taanna oqarpoq.

Ersissutigisimanngilaa inatsisinut tunngaviusunut innuttaasut marlunngorlutik avissimammata, tamarmik taama illersuitigalutillu akerliutigisunut.

- Misiliineq ajoqutaaneq ajorpoq. Inuiattut erinarsuutitsinni »Nunarput utoqqarsuanngoravit« oqaaseqatigiit kingulliit eqqaamassallugit naleqquttorujussuupput: »Saperasi isumaqaleritsi«. Isumaqartuaannarutta saperluta, taava sumut ingerlassaagut? Eqqarsaatit tamakkua ilumiorisinnaanngilakka. Aammami tamanna ilisarnaatiginngilara. Meeraallungali ilisimatinneqartarsimavunga anguniakkakka angusinnaagikka, taanna oqarpoq inatsisilerituutullu ilinniagaqarsimanini assersuutitut taallugu.

- Meeqqat atuarfianni atuartuullungali nalusimanngilara inatsisilerituunngorusullunga. Taamaattumik piumassuseqarneq tamatigut attattuaannarsimavara, Karen oqarpoq, taannalu 2010-mi Aarhus Universitetimit inatsisilerinermi kandidatinngorpoq. Ilinniagaqarfik taanna aallartissimavaa mikisunik marlunnik meeraqarluni EVU-millu ilinniagaqarsimalluni.

Suliamut atatillugu aalajangersaavoq:

- Naggataatigut kalaallit innuttaasut aalajangissavaat inatsisinik tunngaviusunik peqalissanersugut peqalissannginnersugulluunniit. Suliamut tamatumunnga peqataaneq uannut immikkut pisinnaatitaaffiuvoq annertoorujussuaq, sapinngisaralu tamaat suliaq pitsaanerpaamik ingerlanniassavara.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER