Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Issittup kuultia

Uumimmaat ikittuinnaat pisassaapput naak biologit uumasut aatsaat taamak amerlatigineraraluaraat. Qiviut ApS-imi kissaatiginartinneqarpoq piniagaanerisa biologit innersuussutaat malinnerussagaa. Umimmaap qiviuinik pissarsiariuminaatsumik piumaneq annertuupilussuuvoq.

Qiviut ApS ingerlalluarpoq. Ima ingerlalluartigaaq piumaneqartut naammassiuminaatsillugit. Nuummi Sisimiunilu niuertarfiit marluk siorna juunimiilli umimmaap qiviuinik nuersagassanik nunguutsisimapput. 

– Aallarteqqaarattali taamaassimavoq, tassalu piumaneqartut naammassisinnaanatigik, umimmaammi taamak amerlatiginngillat. Tunisassiamik pilerinarluinnartumik peqarpugut, nunarsuarmi akigitinneqartut akianit appasinnerujussuarmik akeqartumik. Umimmaap qiviuinik tujuululiaq Nunatsinni 5.000 koruuneqartoq USA-mi 15.000 koruuneqarpoq. Nunatsinni suliffissanik pilersitsinissaq pingaartipparput, nunatsinnilu sulineq taamaallaat nuannissaaq nunavissut uagutsinni aamma pisisinnaassappata. Nunarsuarmi sumi tamami umimmaap qiviui issittup kuultianik aamma taaneqartarput. Eqqortumik taaguusiineruvoq, nioqqutissaativummi qiviunik gramminik qassinik atuiffiusimanersut apeqqutaatillugu akeqartittarpavut, Mia Chemnitz oqarpoq.

Qiviut Mia Chmnitzimit Anita Høeghimillu aallartinneqarpoq. Anita ukiut 22-t matuma siornagut isumassarsiavoq umimmaap qiviuinik qissisalernissaminik Kangerlussuaq Tourismemi piginneqataanermi nalaani. Sisimiunut nuummat soqutiginninnera malinnippoq, eqqissillunilu qiviunik katersineq, saliineq qissinerlu ilinniarusaarpaa. Ingammik qiviunik minguiaaneq pisariuvoq, meqqut qalliit takisuut ataani qiviut oqortut aaneqartussaallutik. Illaaguserluni assaannarmik piiaasoqassaaq. Amermi ataatsimi qiviut 1 kilot missaat pissarsiarineqarsinnaapput, akunnerullu aappaata affaani piiaarneqartarlutik. Kingorna qiviut marlunnut immikkoortinneqassapput, immikkoortoq A tassaalluni minguilluinnartoq, erngerluni qissineqartussaq, immikkoortoq B suli qissitinnagu saleqqitassaalluni. Saliineq assammik ingerlanneqartarpoq pisariusupilussuulluni, imaluunniit maskiina atorlugu, taamaattoqaraangat 30 procentit missaat annaaneqartarluni. Qiviuni periutsit marluk atorneqarput. Tamatuma kingorna nuersagassaq niuertarfimmi internetikkulluunniit tuniniarneqarnissaminut piareersarpoq. 
Umimmaap qiviuinit nuersagassaq piumaneqartupilussuuvoq, tuniassiarineqartunit tunisaanerujussuusinnaalluni.
Leiff Josefsen

Avammut niuerut iluatsilluartoq
2018-imi Qiviut internetimi niuertarfimminnit nunanut assigiinngitsunut 30-nut avammut niuerpoq.

– Inuit internetimi nassaarisarpaatigut. Norgemut, Danmarkimut, Sverigemut, USA-mut Canadamullu umimmaap qiviuinit nuersagassamik nassiussisartupilussuuvugut. Kingulleq tuniniaavittut annertusiartorpoq, namminnermi taamaallaat ikittuararsuarnik umimmaqarput, niuerfillu naammattinneq ajorluni. Kinamit Japanimiillu takornariat aamma nioqqutissaatitsinnik nuannarisaqartupilussuupput annertuumillu pisiniartarlutik, umiarsuarnik takornariartaatinik Sisimiunut Nuummulluunniit tikeraaraangamik. Umimmaap qiviuinik sulinerput nassuaraangatsigu soorlu nasaq 1.200 koruuneqarnersoq taava aningaasarpassuit atorlugit pisiniartarput. Canadamiit USA-miillu takornariat aamma tunisassiatsinnik nuannarisaqarput nalunnginnamikku nunaminni pisarisinnaasaminnit akikinnerusoq. Takornariat ilaasa allaat oqaluttuarisarpaat Kalaallit Nunaannut tikittarlutik pisiniarfiginiarluta. Taamaattumik umiarsuarnik takornariartaatinik nuannarisaqartupilussuuvugut, Mia Chemniitz oqarpoq, isumaqarluni nunani allani tuniniaanerminni akunnermiliuttussanik allanilluunniit ikiortissanik pisariaqartitsinatik.

– Akunnermiliuttunik akisoqutissanik atuinissatsinnut peqqutissaqarsorinngilarput, tuniassiavullu nammineq tuniniarsinnaavagut.

Uumasut ikinnerisigut akit qaffattut
Killiliisut tassaapput ammit. Qiviunit kissaatiginartinneqarpoq pisassat piniarfissallu biologit innersuussutaannut assingunissaat, ungooraluni piniarnertut misileraalluni piniartut misilittagallit suleqatigineqarlutik.

– Maannakkorpiaq umimmaat amerlanngitsut pisarineqartarput. Naak Sisimiut Kangerlussuullu akornanni umimmaat aatsaat taamak amerlatigigaluartut – Pinngortitaleriffik naapertorlugu 22.000-iullutik – Sisimiut Kangerlussuullu akornanni piffissami killilimmi ulluni 14-ni uumasut 200-t pisassaapput. Tunisassiornerpulli ingerlatiinnassagutsigu ukiumut minnerpaamik ammit 1.300-t pisariaqartippavut. Taamaattumik uumasut pisassat 200-innaatillugit tamanna asjornakusoorpoq. Ammillu akia qaffatsillugu, saniatigullu inuussutissarsiutigalugu piniartunut ajornakusoorluni. Umimmanniarnerup nungusaataanngitsumik ingerlanneqarnissaa kissaatigaarput, uumasunillu aamma nerisassarinngisatsinnit qiviunik tuniniaanngisaannassalluta, piniarnerlu umimmaqassutsimik aarleriartorsiortitsisoq tapersersunngisaannassavarput. 

Ingerlataqartut ilagiinnarpaatigut, isumarpulli malillugu aalajangiisartut siusinnerujussuakkut pisassanik aalajangersaasariaqarput aamma piniartut ukiut tamaasa Kangerlussuup eqqaani isseqisumi taartumilu piniartariaqartut ataqqillugit – ukiut ilaanni ullorpassuarnik allamut atugassaraluanik annaasaqarlutik, ukiut tamaasa naalakkersuinermik suliallit Kangerlussuup eqqaani piniarfissat takkutiliivissut tupaallaatigisarmassuk, Mia Chemnitz oqarpoq. 

Nalinginnaasumik Qiviut Garnimi sulisut ammit piniartut tikiunniariaraat piareersimassapput. Nalinginnaasumik unnuap qeqqata missaani, kigaappallaaraannimi ammit nunamut qerruttarput. 

– Suliffeqarfiit ilaasa piumasarissagunaraluarpaat piniarfissanik ilisimatinneqarnissami ersarissunik maleruagassaqarnissaq amerlanerusunik atorfinitsitsissanersugut imaluunniit naamik, Mia Chemnitz oqarpoq. 

Aviisi Sermitsiaq e-avisinngorlugu uani pisiarineqarsinnaavoq:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER