Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq:  Issittumut periusissiami nutaami eqqissisimatitsineq sammineqartariaqarpoq

Issittoq pillugu periusissiassami eqqissisimatitsisoqarnissaa aamma uuliasiornissamik aatsitassarsiornissamillu suliniutinik annikillisaasoqarnissaa suliniaqatigiiffinnit assigiinngitsunit aviisimi Sermitsiami kronikkimik allapput

Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu naalakkersuisut Issittumut periusissiaq nutaaq, ukiuni tulliuttuni qulini atuuttussaq, isumaqatigiinniutigisussanngorpaat. Naatsorsuutigineqarpoq taanna ukiaru tamanut saqqummiunneqarumaartoq. Periusissiatoqaq qiviaraanni pingasut maluginiagassaapput: Siullermik maanna periusissiarineqalersumit malinnaaffigineqarpianngitsumik suliarineqarsimavoq, pissutigalugu pissaanilissuit USA-p Kina-llu nunatta aatsitassaatai pissutigalugit Kalaallit Nunaat nunani tamalaani politikkersornermi suli qitiutilersimanngimmassuk, taannalu tamatumunnga aamma pissutaasimanani. Aappassaanik periusissiatoqaq – ukiunik quliinnarnik pisoqaassuseqaraluarluni – qanganisanngorsimavoq, oqaatsit soorlu avatangiisit, pinngortitamik illersuineq, piujuaannartitsineq, uumassusillit ajornartorsiornerat, nunarsuup kissatsikkiartornera, silap pissusianik mianerinninnissaq, eqqissisimatitsineq, il.il. innuttaasunit suli ilisimaneqarlualersimanngitsut. Pingajussaanik, allaanngilaq Danmark – Naalagaaffeqatigiinni sunniuteqarnerpaaq – EU-mut ilaasortaanngitsoq ilaasortaasimanngisaannarlunilu, tassami periusissiami EU peqataanngingajammat. Naalagaaffeqatigiit issittumut periusissiaanni attuumassutini pingaarutilinni EU akulerutsinniarlugu iliuuseqartoqarsimanngilaq. 

Tamanna qimerloorluaraanni oqartoqarsinnaavoq periusissiaq qallunaanit isigalugu saniatigut pingaarnerusunik marlunnik anguniagaqartoq: Ilaatigut kissaatigineqarpoq Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinniiginnassasoq, taamaasilluni Danmark nunarsuup immikkoortuani tamaani pissaanilissuartut nunat tamalaat oqallittarfiini pissusilersorsinnaammat. Ilaatigullu kissaatigineqarpoq ataatsimut tapiissutit sapinngisamik annertunerpaamik annikillisarneqassasut, uuliamik gassimillu qalluinerup aatsitassarsiornerullu Kalaallit Nunaanni tamarmi ammaanneqarnerisigut.

Aatsitassarsiornikkut issuttumi avatangiisit ulorianartorsiortinneqarput

Isertuussaanngilaq Kalaallit Nunaata uuliamik gassimillu pissamaateqarfiit paasineqarsimanngitsut, nunasuarmi annerpaat ilaat, pigigai, tamatumalu saniatigut atortussiassarpassuaateqarluni. Tamakkua tassaapput zinki, kanngussak, nikkeli, kuulti, diamantit platinilu, pingaarnerpaamilli aatsitassat qaqutigoortut (REE) annertoorujussuit uranilu. Nalilerneqarpoq Kalaallit Nunaat aatsitassat qaqutigoortut oxideriinik 38,5 millioner tonsinik peqartoq, nunarsuup sinnera 120 millioner tonsinik peqartoq, tamannalu pissutaasut pingaarnersaraat pissaanilissuit Kalaallit Nunaannik soqutiginnilernerannut. Issittumut periusissiami nalilerneqarpoq Tunup Avannaani uuliamik gassimillu nappartanik 31 milliardinik peqarsinnaasoq, Kalaallit Nunaatalu Canadallu akornanni uuliamik gassimillu nappartanik 17 milliardinik peqarsinnaasoq. Uulia gassilu qanoq annertutiginersoq ersarissumik takuneqarsinnaavoq nunatsinni pissamaatit Danmarkip Nordsømi uuliamik gassimillu pissamaataanut, amerlasuut atorneqartariaqanngitsutut isumaqarfigisaannut, sanilliukkaanni. Tamaaniipput uulia nappartat 11 millionit missaanniittut gassilu nappartat 3,5 milliardit.

Ajornartorsiutaavoq annertuumik aatsitassarsiornikkut issittumi avatangiisit sunnertiasut annertuumik ajoquserneqassammata. Tamatuma saniatigut nunarsuup kissatsikkiartornera, tamatumalu kingunerisai Issittumi annertunerupput nunarsuup sinneraninngarnit: Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissut, imaluunniit silap pissusia pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissutit allat, atsiorsimanngilai, imminulli aperisariaqarpoq Danmarkip, 2050-imi CO2-mik aniatitsisarunnaarniarluni anguniagallip, Issittumut atatillugu Parisimi isumaqatigiissutikkut anguniakkat sooq akornusersorniarnerai?

Massakkorpiarli ulorianartorsiortitsinerpaajunngillat uulia gas-ilu, tassaavorli aatsitassarsiorneq: Aatsigassanik annertunerusumik ujaasinissamut piiaanissamullu akuersissutit 70-t sinnillit tunniunneqarsimapput (2019-imi), tusakkallu malillugit tamakkua amerliartupiloorput. Aatsitassarsiornermik suliniutit annerpaat Kujataani, assigiinngiiaarnerpaamik uumassuseqarfiusumi nunatsinnilu nunalerinermik ingerlatsiffituaasumi, ingerlanneqarput. Nunap immikkoortua tamanna taaneqarajuttarpoq »Kalaallit Nunaata nerisassaateqarfia«. Savaateqarfiit tamarmik tassaniipput – savat nunap timaani ukiisartut 20.000-t sinnillit – neriuutigineqarporlu nersussuit neqimik immummillu pilersuisut pigineqalerumaartut, nunarsuup kissatsikkiartornerata kingunerisaanik sila kiannerulerpat. Aamma Kujataaniippoq nuna nunarsuarmiunut kingornussarsiaq Kujataa UNESCO, taannalu aamma aatsitassanik suliniussuarnit ulorianartorsiortinneqarpoq.

Nunalerineq aatsitassarsiornermit aserorneqartartoq Filippinerit assersuutissaapput: Taanna qaqorteqqasunik imminut pilersortuusimavoq, nunarsuarmili qaqorteqqasunik eqqussuisut annersalerilersimavaat, tamatumunngalu pissutaanersaavoq piiaaffinni ammasuni aatsitassarsiornerup annertoorujussuarmik mingutsitsisimanera. Tamanna pisimavoq sulisartut procentiata affaa inorlugu aatsitassarsiorfinni sulisartuusut, naalagaaffiullu isertitaasa 1 procentiat inorlugu aatsitassarsiornermit pisimasut. Ilaatigut Amerikami Qiterlermi Amerikamilu Kujallermi innuttaasorpassuit taamatuttaaq misigisaqarsimapput.

Ajornartorsiutit ilagaat piiaaffimmik ingerlatsinissamut pilersaarutinut Kalaallit Nunaanni avatangiisinut inatsisikkut peqqussutaanngimmat avatangiisinut pilersaarummut naliliisoqartassasoq, tamannalu pissutigalugu innuttaasut siumut paasitinneqarneq ajorput sumiiffiit suut toqqarneqarsimanersut. Taamaattumik avatangiisinut inatsisip pitsanngorsarnissaanik Århusimi isumaqatigiissutip Kalaallit Nunaanni akuersissutigineqarnera isumassaqarluarpoq.

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu aningaasatigut soqutigisaat

Kalaallit Nunaanni sapinngisamik annertunerpaamik aatsitassarsiortoqarnissaa Danmarkip suna pissutigalugu kissaatigineraa takujuminarpoq. Aatsitassanik suliniutitigut isertitat annikinnerpaamik affai qallunaat naalagaaffiata pissavai, sinnerilu affai nunatsinni namminersorlutik oqartussat pissallugit.

Kalaallit Nunaanni pissutaasoq allaaneruvoq: Maani 2013-imiilli, taamani uranimut akuersaanngilluinnarnermik taaneqartoq atorunnaarsinneqarmat, politikerit ilaasa takorluulersimavaat aatsitassarsiorneq – pingaartumillu uranisiorneq – aningaasaqarnikkut sukkasuumik pitsanngorsaataassasoq, taamaasillunilu Danmarkimit avissaarluni namminiilivissinnaalerluni. Pissusiviusulli imaapput, annertuumik aatsitassarsiornikkut, pingaartumillu uranisiornikkut, nunatta aningaasarsiornerani pingaaruteqarnerpaat sisamat ilaat pingasut ineriartornerat akornuserneqassaaq, tassa aalisarneq piniarnerlu, takornariaqarneq nerisassanillu tunisassiorneq. Annertunerusumik aatsitassarsiorneq siumut aqqutissaanngitsoq 2014-imi naqissuserneqarpoq, taamani Københavnip universitetiata nunattalu universitetiata Ilisimatusarfiup nalunaarusiamikkut – Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik – naqissusermassuk aatsitassarsiorfinnik angisuunik 24-nik ataatsikkut ingerlatsisoqartariaqartoq, Danmarkimit aningaasatigut tapiissutit nungusarneqassappata taartissaqartinneqarlutillu. Taamaassappat suliniussuaq angisooq ukioq allortarlugu ineriartortillugulu aallartinneqartassaaq. Nalunaarusiaq aamma inerniliivoq aningaasarsiorneq aatsitassarsiornermik tunngavilik atasinnaanngitsoq: Ukiualunnguit ingerlareerneranni aatsitassarsiorneq kinguariartulerpat Kalaallit Nunaat siusinnerusukkut aningaasaqarnermisut inissisimalissaaq, annikinnerusunilli atugassaqalerluni. Tamanna kingorna allanit uppernarsarneqarsimavoq.

Kalaallit Nunaata EU-mut qanimut attaveqarnera

Aqqut siunniunneqarsimasoq namminiilivinnissamut aaqutissaanngiinnanngilaq, aammalu USA-mut Kina-mullu Kalaallit Nunaata aatsitassaataanik tigusinissaannik ammaaginnarani, aammattaarli kalaallit innuttaasut, aammalu amerlanerussuteqartut annertuumik aatsitassarsiornissamut akerliusut, toqqagassaarutsinneqarput. Tamannali pinngitsoortinneqarsinnaagaluarpoq suliniutigiinnaraanni: EU – pappialatigummi – issittumut periusissiorsimavoq avatangiisinut atasinnaassutsimillu samminnittumik, taannali tunngavissanik amigaateqarpoq, pissutigalugu Kalaallit Nunaat EU-mut naammattumik akulerusimanngimmat.

Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngikkaluartoq tamatigut qanimut attaveqaqatigiittarsimapput: Kalaallit Nunaat 1973-imi EF-imut ilaasortanngorpoq Danmark peqatigalugu, namminersornerulereernerulli kingorna 1982-imi anilluni.

Tamatumunnga pissutaanerpaasimavoq ataatsimut aalisarnermut politikkimik aaqqiagiinngissuteqarneq. Tamatuma kingorna isumaqatigiissusiortoqarpoq, tassuuna Kalaallit Nunaat »immikkut ittutut« akuerineqarluni. EU-p aalisarnermut pisinnaatitaaffini attatiinnarpai, taarsiullugulu Kalaallit Nunaat Europami tuniniaavimmut ammaanneqarpoq. Kalaallit Nunaata avammut tunisaasa 90 procentiisa missaat – pingaartumik aalisakkanik tunisassiat – EU-mut tunineqartarput. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaat immikkut ilagisatut aaqqissuussiffigineqarpoq, tassa nunat territoriallu nunasiaasimasut imavissuup akianiittut ilaattut isigineqalerluni. Peqatrigiinnermik isumaqatigiissutikkut Kalaallit Nunaat ukiumut millioninik untritilinnik arlalinnik pissarsisarpoq, tamatumalu saniatigut europami aningaasaateqarfinnut assigiinngitsunut qinnuteqartarsinnaalluni. Qallunat nunallu tamalaat inatsisaat malillugit kalaallisut innuttaassusillit EU-mi innuttaapput. Kalaallit Nunaallu nammineq Bruxellesimi naalagaaffittut sinniisoqarfeqarpoq.

Eqqissisimatitsineq ataatsimut suliniutigalugu

Taamaattumik pisussusissamisuuginnassagaluarpoq Kalaallit Nunaat, Savalimmiut Danmarkilu, EU suleqatigalugu, Issittumut periusissiortuuppata, siunertaralugu tamassuma sapinngisamik annertunersaa eqqissisimatinneqassasoq.

Sikuiuitsumut Kujallermut isumaqatigiissummut assingusumik Issittumi pinngortitat ilaannik illersuisoqarnissaanik isuma Europaparlamentip tapersersoreerpaa, Europaparlamentimilu partiit pinngortitamik illersuisut isummanut matumani saqqummiunneqartunut assingusunik saqqummiussisarsimapput. Kalaallit Nunaanni avatangiisit, EU-p angissusaanit affarmik annertussusillit, illersorneqarnerat tunngaviatigut EU-p mingutsitsinnginnissamik angerfigeqatigiiffiani, nunani EU-p saniliinut atuutilereersimasumi, suliniutit pingaarnersarilersinnaavaat. Issittup imartaani avatangiisit eqqissisimatinnissaannik pilersaarutit ilanngukkaanni eqqissisimatitassaq annikissanngeqaaq.

Soorunami kalaallit innuttaasut aningaasatigut taarsiiffigineqassapput, annertuunik aatsitassarsiornissaq tunuinnarneqassappat, aningaasalli taakkua EU-mut kaasarfimmiuinnaassapput, taarsiissutit Kalaallit Nunaata Danmarkimit pisartagaanit amerlanerujussuussagaluarpataluunniit. Aamma Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa, nunatsinni partiit amerlanerpaartaasa kissaatigisaat, akerlerinngilaa.

Ataatsimut isigalugu oqartoqarsinnaavoq issittumut periusissiaq maanna atuuttoq iluatsissimanngitsoq. Sanilliunneqartut ukua takutissinnaavaat qanoq ajortiginersoq: Donald Trump nalinginnaasumik isigineqarpoq amerikap oqaluttuarisaanerani præsidentiusartuni avatangiisinik soqutiginninnginnerpaatut. Præsidentiunerata nalaani nunani pisortat oqartussaaffiini 140.000 km2-it missaannik annertussusilinni, nunat allanngutsaaliukkat ilanngullugit, uuliamik gassimillu qallueqqusinnginnerit atorunnaarsinneqarsimapput. Tamakkua Floridamit mikinerulaarput. Naalagaaffeqatigiit maanna issittumut periusissiaanni 2.166.086 km2-isut annertutigisoq – pineqartup annertussusianit tallimariaataa sinnerlugu angineq – illersorneqanngilaq, immat ilanngunnagit. Taamaattumik immaqa ingerlaffiup allanngortinnissaanut piffissanngorpoq.

Allattut:

  • Erik Jensen, Nuummi URAN NAAMIK-mi oqaaseqartartoq
  • Palle Bendsen aamma Niels Henrik Hooge, NOAH Friends of the Earth Denmarkimi ilaasortat
  • Mariane Paviasen, Narsami URAN NAAMIK-mi siulittaasoq
  • Hans Pedersen, Vedvarende Energimi biologi

Aviisi Sermitsiaq uani pisiariuk:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER