Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Isiginnaartitsisarfiup nutaaliaasup pinngornera
Tuukkaq ukiut 45-t matuma siorna aallartimmalli Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisarnerup silarsuaani annertoorujussuarmik pisoqarsimavoq. Maligassiuisut suliniuteqarneq aningaasaqarnikkut atugassarititaasut ilungersunarsimagaluartut suli pissarsiaqaataalluartoq
Makka Kleistip isiginnaartitsisarfiup pisortaa Susanne Andreasen alaatsinaappaa. Iikkaminngaanniit, tassanimi Makkap inuusuttup Tuukkap nalaanit assinga Nunatta Isiginnaartitsisarfiata iggavittut allaffittullu immikkoortortaani nivingavoq.
Isiginnaartitsisarfiup Tuukkaq Teaterip Norgemiumit isiginnaartitsisartumit Reidar Nilssonimit Jyllandimi Fjaltringimi aallarnerneqarneranit ukiut 45-t qaangiupput. Tamanna sioqqullugu Hans Lynge sunngiffimmi isiginnaartitsisarnermik ingerlataqarsimavoq, aatsaalli Tuukkaq aqqutigalugu kalaallit isiginnaartitsisartut 1975-imit 1994-imut ilinniartinneqartalerlutik.
-Tuukkarmi ilinniartuullunilu isiginnaartitsisartuusoqartarpoq. Tassani mesterimi ilinniartinneqartutut ingerlasarput, Reidar ilit- sersuisuullunilu ilinniartitsisuusoq. Taamaammat Reidar ullumikkut aamma isiginnaartitsinermik ilinniartitaanermik nassaassaqar- neranut pingaarutilerujussuusimavoq, Susanne Andreasen oqarpoq.
Isiginnaartitsisartut siullit akor- nanniipput ilaatigut Bendo Sch- midt, Rasmus Lyberth, Makka Kleist, Marius Olsen allarpassuill. Tuukkaq Teatret Canadamut USA-mullu isiginnaartitsiartorluni aamma angalasarsimavoq, Alaska 1982-imi ilanngullugu.
- Taamanimiit isiginnaartitsiartorluni angalanerit taamatulli an- nertutigisut ingerlanneqaqqissimanngillat. Qaammatit pingasut missaanni angalasimapput. Assersuutigalugu isiginnaagassiaq Inuit isiginnaartitsissutigisimavaat, panaarussivimmi, ilassilluarneqarsimallutillu, oqarpoq.
Isiginnaagassiaq Inuit, Tuukkaq Teaterimit isiginnaagasssiat siulliit annerpaallu ilagisaat, 2016-imi isiginnaartitsisartunngornianit taku- teqqinneqarpoq, Simon »Mooqqu« Løvstrøm aamma Karina Møller ilitsersuisoralugit.
- Taavalu Tuukkaq Teaterimut tikeraartinneqarpoq taakkua paasi- sassarsiorlutik angalammata, taa maammallu isiginnaagassiaq Inuit Reidarimut uterpoq Nunatta Isiginnaartitsisarfiani isiginnaartitsi- sartunngorniat inuttaralugit. Taamaalilluni tassani kaajallaappoq, Susanne oqaluttuarpoq.
Isiginnaagassiaq nuannarineqartorujussuaq »Angutivik« Tuukkaq Teaterimi upernaaru aamma takutinneqassaaq. Danmarkimi illoqarfinnut 20-nit ikinnerunngitsunut upernaaru angallanneqassaaq.
1994-imit isiginnaartitsinermik ilinniakkap ullumikkut atuuttup 2012-imi aallartinnissaata tungaanut Silamiut nuannarineqarluar- tut nalaanni Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisartutut ilinniakka- mik atuuttoqarsimanngilaq.
Isiginnaartitsisarfik pingaarutilik
- Taamaammatuna oqartugut, taakkua tassaasut tuit inissisimaffivut, tamannalu tassaavoq piorsarsimassutsikkut kingornussarsiaq, Susanne Andreasen oqarpoq.
- Isiginnaartitsineq aqqutigalugu piorsarsimassutsikkut kinaassuseq eqqartortarparput, isiginnaartitsinerit pissutsinik attuumassutilinnik oqaluuserisassanngortitsisut, tamatta inuunitsinnut pissusiviusunut oqaaseqartut, eqqartortarpavut. Isiginnaartitsinerit aqqutigalugit inuit ataatsimut misigisassanut katersortissinnaasarivut. Tamakkua ajornanngippat pingaarutilittut attuumassuteqassapput. Kisianni aamma imaappoq, isiginnaariat uummataat isiginnaartitsinermik isiginnaartillutik ingerlaqatigiillutik tillilersarlutik. Isiginnaartitsineq arlaannik pisinnaasaqarpoq, inuit uumassuseqartut siuninniittarmata, ilinnut tunniussassaqartut, oqaluttuamik oqaluttuassaqartut.
Susanne isumaqaraluartoq tamanna sungiutiinnakkatut oqaloriaasiusoq, tamatumani tunngavippiaatigut pineqarpoq, oqaluttuamik sumik inuit imminnut oqaluttuassaqarnerat, aamma oqaluttuat tassanngaanniit avammut oqaluttuarineqartut suunersut.
- Tamatuma isiginnaartitsisarfik asseqanngitsumik suliaqarsinnaa- voq. Isumaqarpunga tamanna pingaarutaarunnavianngitsoq, inuinnaanerput pissutigiinnarlugu. Taamaammat ileqqoq tamanna aa- lajangiusimassavarput, oqarpoq.
Kisianni ileqqunit ineriartorneq aamma unitsinneqassanngilaq. Tassami isiginnaartitsisartoqarnerup silarsuaani ukiuni kingullerni 45-ni ineriartornerujussuaqarsimavoq. Teknikkimut tunngasut eqqaaneqarsinnaapput, kisianni taanna aamma isumaqarpoq, isiginnaartitsisartoqarneq isiginnaartitsisartunit ilinniarsimasunit qaffasinninngortinneqarsimasoq. Soorluttaaq kalaallit isiginnaartit- sisarnerat ujartorneqartartoq.
- Isiginnaartitsissusiatta kalaallisut nutaat nunatsinni sumiiffinnit peqqinnartumik piumaneqarluartarnerat misigisarparput. Aamma nunat tamalaat akornannit ujartuisoqartarpoq. Sunik suliaqartarnitsinnik paasisaqarusuttoqartarpoq. Uaajeerneq, qilaatersorneq allallu ilisimasaqarfiginerulaarusuppaat.
Aningaasaateqarfinnit aningaasaliissutit
Susanne Andreasenip qularinngilaa, isiginnaartitsisartoqarneq tammariartunngitsoq. Kisianni isiginnaartitsisartoqarnerup kalaallit piorsarsimassusaannut qanoq pingaaruteqartiginera politikkikkut paasitinniarnissaa ajornakusoorsinnaavoq.
- Piusinnaatitaanitsinnik tamaviaarutiginnippugut, tamannalu ilu- ngersunarpoq. Kisianni soorunami tunniutiinnassanngilagut, oqarpoq.
Isiginnaartitsisartoqarneq ukioq manna aningaasanut inatsimmit 1
million koruuninik ikilisaavigineqarsimavoq. Aningaasartuutinut missingersuutit 10 procentii imaaliallaannaq peerneqarput.
- Eqqumiitsuliorneq piorsarsimassuserlu uummaarissuupput nunamillu matuminnga arlalitsigut kivitseqataasinnaallutik. Piorarsimassutsitsinnit pissarsiassarpassuaqarpoq nukissaqalersitsisunik ataatsimuulersitsisunillu, siumullu tikkuartunik. Aamma inuussutissarsiutaavoq avammullu nioqqutigineqarsinnaalluni. Angutivik Danmarkimut illoqarfinnut assigiinngitsunut 20-nut aallartikkutsigu, tamanna piviusumik avammut nioqquteqarnerussaaq, oqarpoq. Danmarkimillu aningaasat annertuumik akiliisuussapput.
Ikililerinerup kinguneranik Nunatta Isiginnaartitsisarfianit qanoq annertutigisumik isiginnaartitsiartorluni angalasoqarsinnaanera suli ilisimaneqanngilaq.
- Aningaasaateqarfinnit aningaasaliissutinik qanoq amerlatigisunik ukioq manna pissarsisinnaanerput apeqqutaalluinnarpoq.
Susannep oqarneratut ukioq manna aningaasaateqarfinnut qin- nuteqaaterpassuit nassiunneqarsimapput, tamakkualu akuerineqar- nissaat neriuutigiinnarsinnaavaat. Tamanna iluatsippat isiginnaagas- sianik angallassisoqassaaq. Iluatsinngippat, aap, taava isginnaartitsinerit ingerlanneqarsinnaassanngillat, imaluunniit immaqa Nuummiinnaq takutinneqarsinnaassallutik.