Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Inuttut saassunneqarneq Niels Thomsenimut eqquisoq
Niels Thomsenip napparsimanini AG-mut oqaluttuaraa
- Nalusimavara annilaanganermik tunngaveqartoq. Annilaanganeq qanga atugarisimasannit pilersimasoq. Ilulissani Halibut Greenland Aps.-ip pisortaata allaffianit Niels Thomsen oqarasuaatikkut oqaloqateqarnermini itisuumik anersaarluni Nuummi AG-p aaqqissuisoqarfianut oqarpoq.
Partiimi naalakkersuisooqatigiinnut tapersersuisuni siulittaasutut atorfimminit napparsimanini pissutigalugu sulinngiffeqarneranut tusagassiortut arlaleriarlutik apeqquteqartareersut politikkimut nammineq aalajangikkaminik peqataannginnerminut tunngaviusoq oqaluttuarissallugu aalajangersimavoq.
Sulinngiffeqarneq sivisuallaassanngitsoq neriuutigaa. Tamannali qularnaatsuunngilaq.
- Utersinnaanera ilunni neriuutigaara. Aatsaalli peqqissisimassanguma aamma inuttut saassunneqartarnera atorsinnaassangukku, oqarpoq Niels Thomsen.
Saassussisarnerit kingusinnerusukkut inuit attaveqaqatigiittarfiisigut immikkut saqqummiunneqassapput.
Stressilerneq
Annilaangalluni paasinngikkallaramiuk stressertutut misigisimavoq.
Niels Thomsenip aallarniutigalugu oqaluttuaraa ukioq manna marsip qaammataata allartinnerani Ilulissani mittarfiup tungaanut pisuttuarluni susoqarsimanersoq.
Pisuttuakulaartuuvoq.
- Inuummarluleriasaarpunga. Silalulerpunga aportinnissaralugu annilaagangilerlugu. Uppinngujoorlunga malugisinnaavara, oqaluttuarpoq Niels Thomsen, angerlaatsinniarluni aapparminut Pilumut sianersimasoq.
Tamatumuma kingorna nakorsamut sianersimavoq, iluatsinnaguli. Sapaatip akunnerata tulliani nakorsamut sianerniaraluarami aamma iluatsinngilaa, naggataatigullu Niels Thomsenip sianerniaraluarnini unitsiinnarpaa.
Qaammaterpassuit siuliinisuli suli sinnarluttaqaaq, tassa unnuakkut taamaallaat nalunaaquttap akunnerini marlunni-pingasuni sinittarsimagami.
Naggataatigut Pilu nakorsamut sianersimavoq nakorsiarnissamullu piffissamik pissarsilluni. Niels Thomsen naapertorlugu napparsimalersimasoq nakorsap ingerlaannangajak paasivaa sulinngiffeqarniassammallu nakorsatut uppernarsaammik tunillugu.
- Nakorsap oqarfigivaanga, sulinera ingerlatiinnarsinnaaginga, taamaaliussangumali piffissap sivikitsunnguup ingerlanerani tamanna toquninnik kinguneqarsinnaasoq. Tamatuma meeqqakka pingsut eqqarsaatigilersippai.
Niels Thomsen aappanilu Pilunnguaq Olsen 15-inik, arfineq-pingasunik pingasunillu ukiulinnik meeraqarput.
- Eqqarsaatigaara suli meeraqarpunga perorsagassannik. Paasilerparalu uannut salliutinnanga allat tamaasa maannamut salliutittarsimallugit. Taamaammat sunit tamanit sulinngiffeqarallarpunga, tassa Halibut Greenlandimit aamma politikkikkut ingerlatsinermit sulinngiffeqarpunga, oqarpoq Niels Thomsen.
Stressimut ilitsersortilluni oqaloqateqartarnerit
Nakorsap ajoqutaa ”ataavartumik stressiunerarpaa.”
Niels Thomsenip nammineq misigisani imatut oqaluttuaraa:
- Toqunissara annilaangangisimavara. Imminut toqunnissamik eqqarsaateqanngilanga, uummatingali kassuttupilussuusimavoq, uummatimma nalaatigut anniarsimaqaanga, unnuakkut nalunaaquttap akunnerini pingasuinnarni sinittarpunga, suliffinga eqqarsaatigiinnavissimavara. Toqussangumali kingeratigut meeqqama qanoq atungaqarnissai ernumassutigisimavakka, taanna oqarpoq.
Pingaartumik napparsimanerma aallartinnera atorlugu ajorsimaqaaq.
- Suliuaannarsimavunga isumaqarsimallungalu suli sulinerusinnaallunga.
Supermandiusorisimavunga. Angerlarsimaannarluni timikkut tarnikkullu imminut eqqissisarniarluni oqimaassimaqaaq, oiqaluttuarpoq Niels Thomsen napparsimaqqaalerami angerlarsimaffimmini uninngaannarsinnaannginnami iluarsaassiuarsimasoq.
Tele-Postip avannaani imaatigut kabelimik iluarsaassilluni aallartinnera nalaarlugu napparsimalersivoq, taamaammat eqqarsaasersorpallaannginnissaq anguniarlugu fjernsynikkut Netflixip aallakaatitassiaanik filminillu isiginnaarsinnaasarsimanngilaq. Taarsiullugu timigissartarfimmi timigissartarlunilu ullup affaani ullorlu naalluggu pinngortitami nukissaminik katersisarsimavoq.
Niels Thomenip timigissartarnimi saniatigut Ilulissani streassertunut ilitsersuisartoq oqaloqatigisarpaa, taanna ilisarisimasaata innersuussutigisimavaa. Taama ittumik oqaloqateaqarnissaq nammineerluni takorluunngisaannarsimagaluarpaa.
- Qularutigisimaqaara. Oqaloqatigisarneranili takusinnaalersimavara tamanna iluaqutigisussaallungu, taanna oqarpoq.
Stressimut ilitsersuisumik oqaloqateqartarnermigut sooq stressilersimanerminut pissutaasut paasisaqarfiginerulersimavai. Sulilu pingaaruteqarnerusoq, tassalu oqaloqateqartarnermigut pitsaaneruleriartornini paasisaqarfigilersimavaa.
- Suunngitsunnguit nuannaarutigisaleqqippakka. Soorlu meeqqakka suullu taamaattussaannartut isigisarsimasakka. Takusinnaalersimavara inuuneq qalipaaterpassuaqartoq, oqarpoq Niels Thomsen timimigut eqqissisimasoq unnuakkullu sinittaqqilersimasoq.
- Oqaloqateqartarnerma malitsigisaanik nukissaqaqqilersusut sulileqqissinnaasutullu misigisimavunga, taanna oqarpooq.
Taamaammat maajip qaammataata naanerani Halibut Greenlandimi suleqqilaartalerpoq. Aallaqqaammut ullormut nalunaaquttap akunnialunnguini sulisarpoq, suleqatigni naapillugillu ilassiortarnerisa saniatigut suliassanik oqinnerusunik suliaqartarluni.
Politikkernissamik annilaangangisaqarneq
Juunip qaammataata naanerani Niels Thomsen pisortatut tamakkiisumik suleqqilernissaminut piareerluinnarsimavoq. Politikkikkulli suliaminik aallartitseqqinnissamut suli piareeqqanani.
- Ajunnginnerulersimallunga misigisimavunga politikkimulli uternissara annilaanngangisupilussuullugu. Naluara sooq.
Taamaammat tamatumunnga suna pissutaasinnaanersoq pillugu nakorsani stressimullu ilitsersuisuni oqaloqatigisimavai. Oqaloqatigiittarnikkullu paasisimavaat Niels Thomsen stressernermi saniatigut annilaanganermik nappaateqartoq.
Annilaanganeq politikkimut taamaallaat attuumassuteqartoq. Aamma siusinnerusukkut inuunerisimasaanut.
- Annilaanganeq qanga atugarisimasannit tunngaveqarpoq, oqarpoq iluliarmioq 38-nik ukiulik, ukiut 17-it matuma siorna persuttaasimanerminut eqqartuussaalluni qaammatini sisamani Aasiaat isertitsiviani parnaarussaaqqasimasoq.
Pisimasoq inuunermini isertuutinngisaannarsimallugu erseqqissaavoq.
- Tamanna isertuutinngisaannarsimavara, ileqqutoqqanillu qaangiisarneq pillugu oqalugiartarsimallunga.
Siornali Inatsisartunut qinersisoqarnissaanut qingassanngortinniarluni nalunaaruteqarami pisimasup mianernarsinnaanera ilisimalluarsimavaa.
- Politikkikkut illuatungerisat siusinnerusukkut pinerluuteqarsimanera tikkuartortuarsimavaat. Inuit ullut tamaasa facebookikkut Messengerikkullu nikassarniartuarsimavaannga, oqarpoq Niels Thomsen qineqqusaarnermi inuttut angusaqarluarsimalluni isumaqartoq.
Qinersiserpassuaqarpormi: 2.773-inik taaguunneqarsimavoq, taammaallit Sara Olsvig Inuit Ataqatigiinneersoq taaguunneqarnerusimalluni.
Qinersisoqareermat inuttarsiuineq unissasoq naatsorsuutigisimangaluarpaa. Kisianni:
- Tamanna ullut tamaasaanngikkaluartoq, akulikippallaamilli suli pisarpoq, oqarpoq oqaluttuaralungulu inuit attaveqaqatigiittarfiisigut, soorlu Messengerikkut inuit allaffigisaraanni inatsisartuni issianissamut naleqqutinngitsoq.
- Inuit attaveqaqatigiittarfiini sammisaqarnissara qamuuna ilukkut annilaangangisarpara. Naggataatigut inituallaalerami, taanna oqaluttuarpoq.
- Nalusimavara annilaanganermik tunngaveqartoq. Annilaanganermi taanna suli ullumikkut atugarivara. Suliarineqanngilaq, suliassaavoq neriuppungalu suliarineqarsinnaasoq, oqarpoq Niels Thomsen stressimut ilitsersuisuminik, qanittukkut Danmarkimut nooqqammigaluartumik oqaloqateqartarnerminik ingerlatsiinnarniartoq.
- Uninnanga ingerlatiinnassuara.
Eqqartuussaaneq takunnissinnaalersitsisoq
Kingumut qiviarnermini allatut inuuneqarsimasinnaanini kissaatigisinnaagaluarpaa.
Eqqartuussaaneratali aamma Aasianni isertitsivimmiinerata allatut eqqarsalersissimavaa.
- Ukiut 20-t matuma siorna pisimasoq allanngortissinnaanngilara. Eqqartuussaanerali uannut pitsaanerpaamik kinguneqarsimavoq, oqarpoq itisilerlugu oqaatigalugu:
- Killissara qaangersimallugu taamani takusinnaalersimavara.
Niels Thomsen parnaarussivimmeereerami aalajangerpoq GU Nuummi naammassiniarlugu, tamatumalu kingorna Ilisimatusarfimmi inuiaqatigiilerinermik ilinniagaqarluni.
Ilinniakkani ukiut sisamat ukiullu affaata ingerlanerani naammassisimavaa.
Eqqartuussaanerminullu peqatigitillugu inuiaqagtigiinnut tunngasutigut soqutiginnilersimavoq.
- Ilaqutariinni inuiaqtigiinnilu pissutsit allanngueqataaffigerusutakka takusinnaalersimavakka, oqarpoq qungujuummisaarlunilu ilanngullugu:
- Uppertikkuminarsimannguatsiarpunga.
Inissaqartinneqarnerlunga?
Niels Thomsenip isaanit isigalugu apeqqutigineqarsinnaavoq, 20-21-nik ukioqarnerani pisimasut pinnagit ullumikkulli inuunerata qanoq ittuunera inuiaqatigiit inissaqartissaneraat. Taamanikkut ”inuusuttuuvoq kamassalik.”
- Qanga inuunerisimasara nalunngilara qanoq ittuusoq. Ullumikkulli allarluinarmik inuuneqarpunga. Tamanna qaniginerpaasamma uppernarsarsinnaavaat, oqarpoq apeqqutigalugulu:
- Inuk uattut ittoq inuiaqatigiit ilaattut inissaqartinneqarnerluni?
Niels Thomsen cand. scient. adm.-itut naammassingamili suliuaannarsimavoq. Halibut Greenlandimi sulilinngikkallarami Namminersorlutik Oqartussani suliffeqarsimavoq.
Sunngiffimmini nukappiaqqat Nagdlúnguami arsaattartut sungiusartarpai klubbimilu tassani ukiorpassuarni arsaattartuutsimanerminit misilittagarpassuani atorluartarlugit.
- Inuuvunga akileraaqataalluartartoq, arsaattartunut sungiusaasutut nammineq piumassusera malillugu sulisarpunga politikkimilu suliaqarusukkama inuussutissarsiutigalugu sulisarnera annikillisarsimallugu, taanna oqarpoq.
Taamaammat ingerlaniinnarneq imminut akilersinnaanersoq eqqarsaatigisarpaa.
- Akerartorneqartaraanni imminut aperisariaavoq: Tamanna imminut akilersinnaavaa?
Niels Thomsen isumaqarpoq oqartussaaqataanermut isumaqatigiinngisinnaaneq ilaatigut ilaasoq. Inuilli attaveqaqatigiittarfiisigut isumaqatigiinngittarneq allaaneruvoq.
- Inuk uannut akerartuisimasoq naapikkaangakku qiviarnanga ammut isigisarpoq ilassinangalu. Isumaqarpunga taamaattut qunutuujusut, oqarpoq Niels Thomsen.
Neriuutigaa politikkimut uteqqikkumaarluni, sunali tamaat akiginianngilaa:
- Peqqissilluarsimassanguma. Annilaangasarnera aqussinnaasariaqarpara. Akerartortittarnissamut inuuneq naappallaaqaaq.
Aviisi AG uani pisiariuk: