Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Inuiaat akuutinneqartariaqarput

Danmarkimi oqaluttuarineqarpoq ikiuiniartoqarsimasoq. Kalaallit Nunaanni ikiuiniarneq taamaattoq ajornartorsiuterpassuarnik pilersitsisartoq misillerfigineqarpoq, ilisimatusartuuneq Astrid Nonbo Andersen oqarpoq. Maanna qulaajaasoqartussanngorpoq.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit oqaluttuarisaanikkut qulaajarneqarnissaanik ataatsimoorluni nalunaajaammi suut tamarluinnarmik qaqinneqarnissaat ilimagineqartariaqarpoq.

Nalunaajaat Tórshavnimi naalagaaffeqatigiit ataatsimiinneranni atsiorneqarpoq. Ilisimatuujunermut ph.d.-mut Astrid Nonbo Andersenimut DIIS-imeersumut ingammik oqaaseq ataaseq soqutiginarpoq, tassalu saammaateqatigiinneq.

- Qulaajaneq saammaateqatigiinnissamut tunngavissiissammat soqutiginarpoq. Qulaajaanermi taamaatut kinguneqassasoq aamma anguniagaasimassaaq, Astrid Nonbo Andersen AG-mut oqarpoq.

Ilisimatusarnermi pingaarnertut ilisimasaqarfii tassaapput oqaluttuarisaaneq oqaluttuarisaanermilu naapertuuttuuneq. Maannakkorpiaq suliniut annertooq aqutaraa, tassalu Norgemi, Sverigemi Finlandimilu ilumoortoq saammaateqatigiinnissarlu pillugit suliat.

Angusaagallartut takutippaat taamatut sulineq imaannaanngitsuusoq: Nunat killeqarfii akimorlugit nunani avannarlerni nunap inoqqaavi pineqaraluartut nunat pingasut ataatsimoortumik isumalioqatigiinnik pilersitsiniarneq iluatsissimanngilaat. Taarsiullugu ajornartorsiut assigiinngisitaartumik suliarineqarpoq, Norge suliami siuarsimanerulluni.

Sverigemiut marlunnik isumalioqatigiissitaqarput: Ataaseq Saminut aappaalu ikinnerussuteqarlutik Finlandimiusut oqaaseqartunut. Finlandimi aatsaat isumalioqatigiinnik pilersitsiniartoqalerpoq, siulittaasussatullu toqqarneqartoq tunuaqqammerpoq, taamaattumik angusaqangaartoqarsimanani, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

Isumaliutissiissut pingaartoq

Apeqqutaalerpoq oqaluttuarisaanerup qulaajarnera qanoq annertutigisumik saammaateqatigiissutaassanersoq. Apequtaalluinnarpoq illuatungariit qanoq ittumik isumaliutissiissuteqassanersut, ilisimatooq oqarpoq.

Ilusiliinissaq Nuummi Københavnimilu ilinniartitaanermut naalakkersuisoqarfinni atorfilittaniippoq, suliarinissaanut oktobarip naanissaanut piffissalerneqarsimasuni. Nonbo Andersen nassuiaavoq qulaajaanissaannaq pineqarpat nalunaarusiaq pingaartuussajunnarsisoq, kisiannili immaqa amerlasoorsuarnit atuarneqarnaviarani, ilisimatuut allallu immikkut soqutigisallit eqqaassanngikkaanni.

- Saammaateqatigiinnissaq pineqarpat inuiaat akuutinneqartariaqarput. Tamanna assigiinngitsutigut pisinnaavoq kisianni pinngitsooratik akuutinneqassapput, oqarpoq.

Ilisimatusarnerata aamma takutippaa saammaateqatigiinnissamut sulinerit tamatigut ilumoortussamik saammaateqatigiinissamillu imaqarneq ajortut utoqqatsernissamik taarsiinissamilluunniit kinguneqartut. USA-mi qeqertat (siusinnerusukkut Dansk Vest- indien) ilumoortussamik saammaateqatigiinnissamillu isuliutissiissutaanngisaannarfiupput.

Astrid Nonbo Andersen nassiaavoq sorsunnersuup kingulliup kingornagut sorsunnermi pinerluttuliorsimasunik Nürnbergimi suliat tassaasut ilumoortussamik isumaliutissiinermut sulinerup aallarniutaasutut taaneqarsinnaasut. Nürnbergimili eqqugaasut nassuiaatinneqaratillu saammaateqatigiinnissaq siunertarineqanngilaq.

1980-ikkunniit ukiullu tulliuttut Amerikami kujallermi naakkittaatsumik naalakkersuisuusut kingornisigut ilumoortussamik saammaateqatigiinnissamillu isumalioqatigiissitanik nutaanik pilersoqartartoq takusarparput, ilumoortoq uppernarsarneqartussaalluni aammali saammaateqatigiinnermik pilersitsisussaalluni. Tamanna tamatigut ajornaatsuinnaaneq ajorpoq.

Kalaallit Nunaanni najoqqutat

Isuliutissiissutissap utaqqiisaa soqutiginassaaq aamma takussallugu ilisimatuut sorliit suliaqartussatut toqqarneqarnersut. Silatusaarnerussaaq qulaajaanissami nutaanik Kalaallillu Nunaanneersunik najoqqutassaqarnissaq. Qujaalaavigineqartussallu nutaanerusutut isigineqarmata taamaatut pisoqarnissaa periarfissaqarluarpoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

- Tamanna ilimanaqaaq, oqaluttuarisaaneruvormi nutaanerusoq. Taamaattumik inuit kalluarneqarsimasut oqaloqatiginissaat silatusaanerussaaq. Najoqqutat allassimasut kisimik pineqanngillat, aammali oqaatsitigut ilassutissat pineqarlutik, ilisimatooq nassuiaavoq itisiliillunilu:

- Ilisimasarpassuuppummi allassimanatillu toqqorsivinniinngitsut, taakkulu inuit oqaloqatiginerisigut paasineqarsinnaapput, oqarpoq.

Inuiaat isumaat ilaatinneqassappat Norge qimerloorneqarsinnaavoq. Norgemi ilumoortussamik saammaateqatigiinnissamillu isumalioqatigiissitanut periuserineqartoq paasiniaaqqissaartussatut inissisimalersimavoq. Pingaartinneqaqaaq, Stortingetimit akuerneqarluni Samit ikinnerussuteqartullu Finlandimiusut oqaasillit pineqarlutik.

Isumaloqatigiissitamiipput inuit oqaluttuarisaanikkut pisimasunik misissuisussat. Tamatumali saniatigut tusarniaasoqartussaavoq, apersuisoqarluni oqallitsitsillunilu.

Maluginiaqquaa Kalaallit Nunaat nunanut avannarlernut atatillugu nunatut maligassiuisutut inissisimareersoq saammaateqatigiinnissaq eqqarsaatigalugu.

Naak Saammaateqatigiinnissamik isumalioqatigiissitaq Aleqa Hammondip Naalakkersuisunut siulittaasuunerata nalaani 2014-imi pilersinneqartoq ajorineqaraluaqisoq oqallinnermik pilersitsiniartussatut nutaaliorneruvoq.

- Immaqa inuiaqatigiinnut anngunnissamik samminera pineqarpoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq, isumalioqatigiissitaq innuttaasunik tusarniaanernik, oqallinnernik, oqalugiarnernik oqaluttualiornermillu unammisitsinernik kinguneqarnera eqqarsaatigalugu.

Nangilluni oqarpoq oqallinnermik pilersitsinertaa immaqa aamma isumalioqatigiissitami qitiutinneqartariaqartoq, oqaluttuarisaanikkut qulaajaanissamut naammattunik aningaasaliisoqarsimannginnera peqqutigalugu.

Kalaallit Saammaateqatigiinnissamik isumalioqatigiissitaata piffissap ingerlanerani atugarliornerata immaqa peqqutigaa suliap ingerlanerani ilaasortarpassuit taamaatittarnerat.

Piffissaq soqutiginartoq nakuuserfiusorlu

Nonbo Andersenip soqutiginartippaa Saammaateqatigiinnissamik isumalioqatigiissitaq oqaluttuarisaanikkut qulaajaanissaq assigalugu sorsunnersuup kingulliup kingornagut pisut sammineqarnerat.

Ministeriunerullu Mette Frederiksenip Danmarkimi Godhavnimi nukappissat kingornalu Kalaallit Nunaanni meeqqat misiliutaasut naalakkersuinikkut sammisaqarnera assersuukkaani Saammaateqatigiinnissamik isumalioqatigiissitaq kalaallit qallunaallu ataatsimoorlutik qulaajaanissamik aalajangiinissaannik ajornannginnerulersitsisimasinnaavoq.

- Aamma isumaqarpunga kalaallit saammaateqatigiinnissamik suliaqarnerat pingaaruteqarsimasoq. Arlaanik aallartitsisoqarpoq, ilaatigut 1945-miit kingornagullu pisunut, ilisimatooq oqarpoq, sorsunnersuup kingorna maannamullu pisut soqutiginartutut isigalugit.

Ilaatigut inuppassuit piffissaq taanna suli eqqaamammassuk:

- Ilaatigut Kalaallit Nunaata sakkortuumik allanngortinneqarfigimmagu, ullumikkumut atasunik paasiuminaassinnaasunik, oqaraannimi »nunasiaataanerup nalaani« ima akisoqarajuttarpoq, taamaattoqanngitsoq Kalaallit Nunaat amtiummat, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq nangillunilu:

- Susoqarsimanersoq paasiniarlugu suut paaseqatigiissutigissanerlugit sattappugut. Danmarkimi oqaluttuarineqarpoq ikiuiniartoqarsimasoq. Kalaallit Nunaanni misilittakkat tassaapput ikiuineq tamanna ajornartorsiuterpassuarnik pilersitsisimasoq.

Taamaattumik sooq piffissaq taanna Kalaallit Nunaanni taamak annerineqartiginersoq oqaasertalerneqartariaqarpoq.

- Tamanna Danmarkimi paasiuminaatsupilussuuvoq immaqali aamma Kalaallit Nunaanni. Inuit ilaannut nutarterineq iluaqutaasimavoq, aammali ajortunik pilersitsilluni, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

Kalaallit nutarterinermik misilittagaat immaqa Norgemi Samit misigisaannut assinguneruvoq:

- Angut utoqqasaaq Samiusoq oqaloqatigaara, oqarporlu sorsunnersuup kingornagut Norgep naalagaaffiata nutaanik illuliortitsinera pitsaasuusoq, tyskit illut tamaasa ikuallammatigit, aammami annertuumik TB-mik ajornartorsiuteqarmat. Ajornartorsiutaaginnarpoq illut nutaat peqqutigalugit Samit pisanermissut piumasaminnik najugaqarsinnaanatillu inuusinnaannginnerat. Tamanna qanoq paasineqassava? Immaqa oqaasertalernissaa suli amigaatigaarput, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

Aviisi AG uani pisiariuk:

OQALLIFFIMMUT TIKILLUARIT
  • Oqallinneq malinnaaffigalugulu peqataaffigerusukkukku cookies akuerissavat: ”accepter cookies”.
  • Pingaarutilik! Malittarisassat nutaat: oqallinneq malinnaavigiumallugu peqataaffigiumallugulu https://www.facebook.com/settings/cookie ataani Valgfrie cookies atuuttussanngortinneqassaaq.
  • Oqaaseqaatit allaffissartaat browserinni aamma mattunneqarsinnaavoq. Browserinni Facebookimi oqaaseqaatinut allaffissat atuutilersinnissaannut ilitsersuut uani atuarsinnaavat.
  • Sermitsiaq.AG atuartartutta akornanni isumaqatigiinngittoqaraluarpalluunniit oqalliseriaatsip pitsaasuunissaanik kissaateqarpoq. Oqallinnermut malittarisassanik unioqqutitsineq mattunneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.
  • Oqaaseqaatinik sakkortuunik nalunaarutiginninneq pisinnaavoq "rapporter" toorlugu imaluunniit ”markere som spam” toorlugu.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER