KL

DK

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Innarluutilinnut illersuisoq nutaaq inuttut misilittagalik

Innarluutilinnut illersuisunngortoq pisinnaasakillisimasumik erneqarpoq, taamaattumillu meeqqamut innarluutilimmut angajoqqaajunermi unammilligassat aamma qanoq suleriuseqartoqarnersoq nalunngilai.

Innarluutilinnut illersuisunngortoq, Anja Hynne Nielsen atorfittaamini decembarip aallaqqaataani sulilissaaq. Tilioq inunnut takuneqarsinnaasumik ersinngitsumillu pisinnaasakillisimasunut inuiaqatigiinnut peqataalersitsisinnaasoq, kiisalu assigiinngissutsimik paasinninnermik ataqqinninnermillu pilersitsisinnaanissaa anguniakkama ilagaat, taanna oqarpoq.
Dorthe Olsen

Christine Johnsenip marsimi atorfimmit tunuarnerata kingorna, ukiup affaa innarluutilinnut illersuisoqanngereersorlu, Naalakkersuisut Anja Hynne Nielsen innarluutilinnut illersuisutut toqqarpaat. Anja Hynne Nielsen maanna Danmarkimi najugaqarpoq, kisianni erninilu 13-inik ukiulik Sisimiunut nuussapput, tassani decembarip aallaqqaataani atorfimmi sulilissaaq.

Nuna ilisimasaqarfigilluarpaa, arfinilinnik qaammateqarluni siullermeerluni Kalaallit Nunaannut nuuppoq, tassani meeraanermi annerpaartaa illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinngitsuni najugaqarpoq. Ilaatigut Arsummi, Paamiuni, Nuummi, Maniitsumi Alluitsup Paanilu najugaqarnikuuvoq.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq:

Allaaserisaq una aviisimit Sermitsiamit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Poul Krarupimit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiuk imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

Retorikimi bacheloriuvoq Eskimologimilu kandidatiulluni, ilinniarnermilu kingorna ataqatigiissaarisutut, suliniummi sulisutut aamma ilinniarnermut siunnersortitut kiisalu Inatsisartut Allattoqarfianni pisinnaatitatut ukiorpaalunni atorfeqarnikuuvoq.

- Ernera cerebral pareseqarnini (inunngornermini qaratsamigut ajoqusersimasoq) pissutigalugu pisinnaasakillisimasoq pillugu, innarluutilinnut suliassaqarfimmit inuttut misilittagaqarpunga suliaqarnermut namminerlu inuttut annertuumik attaveqarfeqarpunga. Retorikimik eskimologimilu ilinniagaqarninni sulianut tunngasunik aallaavissaqarluarpunga, kiisalu Inatsisartut Allattoqarfianni inatsisinut tunngasunik misilittakkakka innarluutilinnut illersuisutut sulininni atorluarsinnaavakka, Anja Hynne Nielsen Sermitsiamut oqarpoq.

Inunnut innarluutilinnut atukkat periarfissallu aamma uummateqarfigai. Innarluutillit pillugit suliassaqarfimmut ilisimasai misilittagaalu annertupput, innarluutilinnullu illersuisutut suliffimmi ilaatigut inunnut innarluutilinnut pisinnaatitaaffiit inuuniarnermilu atukkat siuarsarnissaasa qulakkeerneqarnissaat sulissutiginiarpai, ataasiakkaanut inuiaqatigiinnullu iluaqutaasumik.

- Suliffik soqutiginartuuvoq, ilisimasannillu Kalaallit Nunaanni inunnut assigiinngitsunik innarluutilinnut pitsaasumik allannguuteqarsinnaassallunga neriuutigaara, Anja Hynne Nielsen oqarpoq.

Siusinaarluni aalajangersimasumik piginnaasanut ineriartornermullu tunngatillugu qanoq annertutigisumik allannguisoqarsinnaanersoq nammineq misiginikuuaa. Tilioq inunnut takuneqarsinnaasumik ersinngitsumillu pisinnaasakillisimasunut inuiaqatigiinnut peqataalersitsisinnaasoq, kiisalu assigiinngissutsimik paasinninnermik ataqqinninnermillu pilersitsisinnaanissaa taassuma anguniagaasa ilagaat.

- FN-ip innarluutilinnut isumaqatigiissutaa qitiusumik aallaaviussaaq, assigiimmillu naleqartitsineq atoruminartitsinerlu sulissutigissavavut. Inuit ataasiakkaat aallaqqaataanit tusaaneqarnissaat sulissutigissavarput, aamma siusinaartumik eqqortumillu iliuuseqartarneq qulakkeerneqassaaq, ataasiakkaanuinnaq iluaqutaanngitsumik, inunnut avatangiisaanniittunut inuiaqatigiinnullu aamma iluaqutaasussamik. Immikkut ilisimasat ikiuinerillu qulakkeernissaat sulissutigissavarput, killilersuinerit eqqarsaatiginagit aaqqiissutissat eqqarsaatigissavavut, inuk qitiutillugu, Anja Hynne Nielsen Sermitsiamut oqarpoq.

Peqatigiiffinnik suleqateqarneq

Innarluutilinnut illersuisutut innarluutilinnut peqatigiiffinnik suleqateqarneq, innarluutilinnut illersuisuusimasup, Chrisine Johnsenip Tiliullu ingerlassimasaat nangillugillu annertusarniarpai, nammineerluni inuit innarluutillit piaarnerpaamik iliuuseqarfigineqartarnerat qanoq pingaartiginersoq misiginikuugamiuk.

Innarluutilinnut illersuisup suliassai:

§ 4. Inuit Innarluutillit illersuisuata inuit innarluutillit pisinnaatitaaffiisa soqutigisaasalu qulakkeernissaat iluaqusernissaallu suliarissavai kiisalu inuiaqatigiinni innarluutillit atugaannik qitiutitsillunilu paasissutissiisassaaq.

Imm. 2. Pingaartumik Inuit Innarluutillit illersuisuat:

1) Inuit innarluutillit pisinnaatitaaffii naammagittaalliuteqarsinnaanerilu pillugit siunnersuillunilu ilitsersuisassaaq.

2) Inuit innarluutillit atugaat, pisinnaatitaaffii naammagittaalliuteqarsinnaanerilu pillugit apeqqutinut tunngassuteqartunik, pisortani oqartussanut, pisortat namminersortullu suliffiinut kiisalu kattuffinnut peqatigiiffinnullu il.il. siunnersuillunilu ilitsersuisassaaq.

3) Inuiaqatigiinni inuit innarluutillit pillugit ilisimasat annertusarnissaat sulissutigissavaa, issuagaannaarpalaartut, paqumigineqartut, isummat pigiliutiinnakkat kiisalu inunnut innarluutilinnut tunngatillugu akornutaasumik iliuutsit akiorniassallugit.

4) Inuit innarluutillit Pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaannut tunngatillugu Kalaallit Nunaata inatsisitigut atuutsitsinikkullu pisussaaffii naapertuunnersut nalilersuiffigisassavai.

5) Inuit innarluutillit pillugit paasissutissanik ingerlatitseqqittassalluni, tamat oqallinneranni sinnerlugit oqaaseqartassalluni kiisalu inuit innarluutillit oqallinnermi peqataanissaannut periarfissaasa pitsaanerulernissaannnik sulissuteqartassalluni inuiaqatigiinnilu ineriartornermik sunniuteqartassalluni.

6) Inuit innarluutillit inatsisitigut illersugaanerannik patajaallisaataasunik, inuillu innarluutillit inuiaqatigiillu akornanni aporaaffiusunik aaqqiissuteqarnissamut pitsaaliuinissamulluunniit suliniutissanik siunnersuuteqartassaaq. Imm. 3. Inuit Innarluutillit illersuisuat aamma inuit innarluutillit atugaat pillugit ilisimasanik katersissaaq, ineriartortitsilluni ingerlatitseqqittassallunilu. Taakkua ilagalugit Inuit Innarluutillit illersuisuat:

7) Inuit innarluutillit atugaat pillugit aamma pioreersunik misissuisimanerit, nalunaarusiornerit, ilisimatusarnikkut angusat, nalilersuilluni nalunaarusiat, kisitsisit atorlugit nassuiaasiornerit, misileraanermi inernerit aamma najoqqutassanik assingusunik katersinerit aamma paasissutissanik attuumassuteqartunik aaqqissuusseqqissaarnerit isumagissavai.

8) Inuit innarluutillit atugaat pillugit paasissutissanik malinnaasitsisumik aaqqissuussineq aammalu atugaat pillugit ilisimasanik nutaanik ineriartortitsissaaq.

9) Inuit innarluutillit atugaat pillugit ilisimasanik tamanut ingerlatitseqqittassaaq, ilagalugit ilaatigut ilinniartut, ilisimatuut, ilinniarsimallutik sulisut, politikerit aamma soqutiginnittut allat. Imm. 4. Inuit Innarluutillit illersuisuata sulinerani inuit innarluutillit aamma innarluutilinni suliassaqarfimmi soqutigisaqaqatigiit akuliutsinneqassapput aamma suliniutit pillugit tusarniarneqassapput pisinnaasat, attuumassuteqarneq ajornanngippallu imm. 2, nr. 1-6 naapertorlugit.

Ernera inunngornermini qaratsamigut ajoqusersimammat aallaqqaammulli ilisimasat pissarsiarisinnaasani tamaasa ujartorpai, ilaatigut Danmarkimi innarluutilinnut peqatigiiffiit, Epilepsiforeningen, CP-foreningen, Autismeforeningen aamma Hjernebarnet. Hjernebarnetimi angajoqqaanut meeqqaminnik angerlarsimaffimmi sungiusaasunut peqatigiiffimmi nammineq suliaqarnikuugami, aamma sunniiniarluni suliniarneq #enmillionstemmer, inunnut innarluutilinnut aamma eqqarsartaatsimikkut sanngiinnerusunut inatsisitigut isumannaatsuutitsinissamik anguniagaqartup suleqataaffiginikuunera pissutigalugu, innarluutillit peqatigiiffii qanoq pingaartigisinnaanersut misilittagaqarfigaa.

- Inuttut misilittakkakka Danmarkimi innarluutilinnut peqatigiiffinneernerupput, kisianni Kalaallit Nunaanni inunnut autismertunut peqatigiiffimmeersunut allanullu attaveqarnikuuvunga, isumaqarpungalu suleqatigiinnissamut tunngavissaqarluartoq, kiisalu oqaloqatigiilluta suleqatigiillutalu ilisimasanik periarfissanillu annertusaasinnaavugut.

- Tiliup peqatigiiffiillu akornanni pitsaasumik suleqatigiittoqartoq takusinnaavara, naapinnissaat aamma assersuutigalugu peqataatitsinermut tunngatillugu oqaloqatiginninnermik aallartitsinissara qilanaaraara, kiisalu ataavartumik suliniutit assigiinngitsut pillugit oqaloqatigisarnissaat qilanaaralugu. Assersuutigalugu aviisit aamma qinersisoqarnissaanut atortunut tunngatillugu NIIK-mik (inunnut innarluutilinnut peqatigiiffik) iluatsilluartumik qanoq suleqatigineqarnera takuara. Innarluuteqarneq killeqanngilaq, suleqatigiinnermilu angusassarpassuaqarpoq, ajornartorsiutit unammilligassallu assigiit takussaasarput, Anja Hynne Nielsen oqarpoq.

Taanna innuttaasutut meeqqamullu pisinnaasakillisimasumut anaanatut aaqqissuussaanerup ”illuatungaaniinnikuuvoq”, taamaattumillu inatsimmi killilersuinerit, inatsisillu atuutsinneqarnerisa amigaataanera, ilisimasat najukkamilu periarfissat killeqarnerat misiginikuuai.

Sumiiffinnit allanit nunap killingi qaangerlugit immikkut ilisimasat pissarsiaqarfigisarnissaat qanoq pingaaruteqartiginersoq aamma misiginikuuaa, innarluutilinnullu illersuisutut nutaamik eqqarsarnermut allanillu suleqateqarnermut pitsanngorsaatinik ujartuinermut, pisariillisaasunut pitsanngorsaasunullu misilittakkani atorniarpai, innuttaasumullu attaveqarneq eqaannerulersillugu. Ataatsimullu isigalugu inatsisinik atortussanngortitsinerup pitsaanerulernissaa sulissutiginiarpaa, tassani Danmarkimi nammineq misilittakkani ilisimalikkanilu atorniarpai, tassani aamma inatsisit atortussanngortinneqarnerinik ajornartorsiuteqarneq misiginikuuaa.

Inunnut pisinnaasakillisimasunut ikiorsiinermi aaqqissuussaanerup pitsanngorsarneqarnissaa aamma sulissutiginiarpaa, periutsimik ataasiakkaanoortumik suliniuteqartoqassaaq, periuseq inunnik suliaqarfiit akornanni uteqattaartitsinngitsoq.

- Assersuutigalugu inuit pisinnaasakillisimasut ilaqutaallu ilungersuuteqareerput – ikiorserneqarnissamik pisinnaatitaaffeqarnertik naassaanngitsumik ilungersuutigissanngilaat. FN-ip nassuiaataa naapertorlugu, pisinnaasakillineq avatangiisini aporfiuleraangat innarluut pilersarpoq. Killilersuutillu taakku qaangernissaannut suliassarpassuaqartarpoq, avatangiisinut aamma inuuniarnermut aporfiit tassani pineqarput. Assersuutigalugu inunnik tapersersorteqarnissaq, klassit imaluunniit eqimattat mikinerusut, aamma pisinnaasakillineq aalajangersimasoq pillugu ilisimasat imaluunniit ikiorsiissutit aalajangersimasut periarfissaagajuttarput. Ataasiakkaanut aaqqiissutinik inunnut ataasiakkaanut tulluartunik nassaartoqartariaqarpoq, tassami aaqqiissut taanna tamanut tulluartuaannanngimmat, taanna Sermitsiamut oqarpoq.

Assersuutigalugu meeraq pisinnaasakillisimasoq klassimut nalinginnaasumut inissinneqarnissaa naammanngilaq.

- Ilisimasat eqqortut, suliniutit nukissallu eqqortut ilaatinneqanngippata peqataatitsinerunngilaq. Suliniutit meeqqat sinnerinut aamma iluaqutaagajuttarput. Inuiaqatigiit aamma inuit pisinnaasakillisimasut ataatsimoornermut peqataanertik iluaqutigisarpaat. Aaqqiissutissat killilersuinerit pinnagit eqqarsaatigineqassapput, piginnaasallu nikerartut pillugit immikkut ilisimasanik pissarsisinnaaneq paasinninnerlu qulakkeerneqassapput. Pikkorissaanikkut, isumasioqatigiinnikkut, ilinniarnikkut imaluunniit nittartakkakkut ilinniarnikkut tamanna pisinnaavoq, Anja Hynne Nielsen oqarpoq.

peqqinnissaq inuiagatigiit nunatsinnit
Powered by Labrador CMS