Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Inissinneqartut amerlanerujussuinut atugarliorneq nassuiaatissaasoq
Kalaallit angajoqqaat Danmarkimiittut qallunaanit angajoqqaanit atugarliornerupput, tamanna meeraasa inissinneqartarnerannut peqqutaanerusarpoq. Tamatuma saniatigut inissiisoqartinnagu kommunit pinaveersaartitsiniutinik naammattumik suliaqarneq ajornerat peqqutaavoq, nalunaarusiami inerniliunneqarpoq.
Kommunini sullissisut kalaallillu angajoqqaat akornanni oqaatsitigut kulturikkullu paatsooqatigiittoqartarpoq, tamatumalu kingunerisinnaavaa pinaveersaartitsiniutit amerlasuutigut meeqqap inissinnissaa sioqqullugu aallartinneqartartut iluatsinneq ajorput. Danmarkimi kalaaliaqqat inissinneqartarnerat pillugu Analyseinstitutip nalunaarsiaani inerniliussat taamaapput. Nalunaarusiaq 2021-imut aningaasanut inatsimmit aningaasalerneqarpoq.
Angajoqqaat atugarliortut
Kalaaliaqqanit 100-nit arfinilingajaat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarput.
Qallunaajaqqqanit 100-nit ataasiusarpoq. Angajoqqaanullu Kalaallit Nunaanni inunngorsimasunut Danmarkimi meerartaarsimasut kisitsit 16 procentiuvoq. Nalunaarusiaq naapertorlugu tamatumunnga peqqutaavoq agguaqatigiissillugu angajoqqaat anaananit ataatanillu qallunaanit atugarliornerusarnerat, tassalu nalilersuutini arlalinni aallaqqaammulli atugarliornerusarlutik, assersuutigalugu erseqqissarneqarluni kisimiillutik pilersuisuugajuttartut, suliffeqaratik, atornerluinermut katsorsartillutik meeqqallu atuarfiata kingornagut ilinniagaqarsimanatik. Nalunaarusiami inerniliunneqarpoq kalaallit angajoqqaat meeqqaminnik arsaarneqartut ilaasa inuunerat nakuuserfiusartoq, atornerluiffiulluni, angerlarsimaffeqarani imaluunniit aningaasatigut nalorninartorsiorfiulluni. Ilaannut taamatut inissisimaneq Danmarkimut nuunnginnermi pilersarpoq. Allat Danmarkimi inuiaqatigiinni ajornartorsiuteqalersarput, tamannalu ilaannut immikkoortinneqarnermik kiserliornermillu kinguneqartarluni.
Nalunaarusiami atugarliornerup saniatigut tikkuarneqarpoq inissiisarnermut kisitsisit qaffasinnerujussuat ilaatigut peqquteqartoq ”kalaallit ilaqutariit pillugit suliani sullissinerlunneq, ilaatigut kingunerisarlugu pinaveersaartitsiniutit inissiinissaq sioqqullugu suliarineqartut iluatsinnginnerusarnerat”.
VIVE-mi misissueqqissaartartut pisortaat Karen Margrethe Dahl naapertorlugu inissiinerit ilaat pinngitsoortinneqarsinnaapput, sullissisup angajoqqaallu akornanni suleqatigiinneq pitsaanerusimasuuppat.
Iluarsiinissanut siunnersuutit
Nalunaarusiami Danmarkimi sullissisut kalaallillu angajoqqaat akornanni suleqatigiinneq qanoq pitsaanerulersinnaanersoq pillugu aaqqiissutissanik siunnersuuteqarpoq. Ilaatigut sullissisup Kalaallit Nunaanni pissutsinik nalinginnaasumik ilisimasaqarnerulernissaa, ataatsimeeriaatsinik piorsaalluni pinaveersaartitsiniutinik iliuuseqarluni, kalaallit namminneq nassuiaanerat ilaqutariinnilu naleqartitaat qallunaanit allaasinnaasut mianeralugit.
Nalunaarusiami tikkuarneqarportaaq oqalutsinut aningaasaliinissap pingaassusaa – aamma suliami siusissukkut, sulianilu angajoqqaat qallunaatut oqalussinnaalaaraangata. Ataatsimiinnermi oqalutseqartoqarsinnaavoq suliamilu allakkiat pingaarutillit nutserneqarlutik. Tamatuma saniatigut meeqqat oqaatsitigut kulturikkullu inooqataalernissasa qulakkeernissaat sammineqarnerusariaqarpoq, taamaalillutik inissinneqarnermik kingornagut angajoqqaaminnut kalaallillu kulturiannut ungasillinatik.
Meeqqat angajoqqaarsiallu Kalaallit Nunaanni pissutsinik ilisimasaqarnissaminnut periarfissaqarnerusariaqarput, meeqqanillu allanik kalaallinik kingoqqisuusunik nuannersumik peqateqarsinnaallutik, taamaalillutik meeqqat kalaaliussusermik paasinninnerullutik taamaalillutillu meeqqat angajoqqaallu paaseqatigiinnerullutik, nalunaarusiami allassimavoq.
Tamatuma saniatigut sullissinermi ilungersunartut tikkuarneqartut ilagaat assersuutigalugu angajoqqaarpassuit paasiuminaatsittarlugu kajumissutsimik akuersaarluni inissiineq qanoq isumaqarnersoq sunillu kinguneqarnersoq. Kajumissutsip isumaa paatsoorneqartarpoq, kalaallit angajoqqaat ilaat misigisarlutik akuersinissaminnut tatineqartarlutik.
Tarnikkut misilerarneqarneq
Nalunaarusiami aamma tarnikkut misilerarneqarnerup atugaanera sammineqarpoq, paragraf 50-imik taaneqartartup ilaa ilaqutariinnut meeqqanullu ilungersunartut paasiniarneqarlutik. Nalunaarusiaq naapertorlugu misileraanerup ataasiinnaap inernera malillugu angajoqqaat nalilerneqartarnerannik assersuutissaqanngilaq, innersuussutigineqarporli tarnikkut misileraanerit kalaallisuunngortinneqarnissaat inunnillu kalaallinit kingoqqisuusunit uppernarsarneqarlutik:
Meeqqanik kalaallinit kingoqqisuusunik inissiinermut suliat ilaanni apeqquserneqarpoq paragraf 50 malillugu misissuinerit ilaqutariit kalaallit ajornartorsiutaannik nukissaannillu paasiniaatissatut tulluernersut, ingammik angajoqqaatut piginnaasanik misissuinermut atorneqartut pasineqarmata kulturikkut oqaatsitigullu equngassuteqartut. Misissuinerup takutippaa suliani angajoqqaat piginnaasaannik misissuinerit ingerlanneqartut paasissutissanik aallerfippassuarnik periutsinillu tunngaveqartut kiisalu misileraatinit assigiinngitsuneerlutik. Taamaalilluni assersuutissaqanngilaq angajoqqaat misissuineq ataasiinnaq tunngavisalugu nalilerneqartartut imaluunniit paasissutissaq ataasiinnaq tunngavigalugu. Kulturikkulli oqaatsitigullu equngassutsit sammineqarnerusariaqarput, sulissutigineqarluni tarnip pissusaanik ilisimasalik kalaallinit kingoqqisuunermik paasinnissinnaasoq.
Tamatuma saniatigut sulissutigineqassaaq misileraatit kalaallisut nutserneqarnissaat kalaallinillu kingoqqisuusumit akuerineqarlutik, nalunaarusiami allassimavoq.