Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Imermik pilersuineq kuuffiillu coronap atugaanerani

Kalaallit Nunaatali, taamalu naalagaaffeqatigiit, unammilligassaraat innuttaasut 10 procentiisa missaanniittut namminneq imermik pilersortuummata, sisamararterutaasalu missaanniittut anartarfiit imaartakkat atugaaralugit. Taamaattumik nappaat Nuup avataani tuniluutilissagaluarpat tamanna sukkasuumik iliuuseqarfigiuminaatsumik kinguneqassaaq, minnerunngitsumik pissutigalugu peqqinnissaqarfiup Nuup avataani atugassarisai – pitsaanerpaaguni – killeqarmata.

Kalaallit Nunaannut isaaneq, nunamilu najugaqarfiit akornanni ilaasunik assartuineq matuneqarmata aallaqqaammut tuniluunneq Nuummut killilersimaartinneqarsimavoq, taamaasillunilu Covic-19 Nuummiinnaq atugaalluni. Taamaasilluni Kalaallit Nunaata iluaqutigaa illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik qeqertatut ittuummata, qeqertatut aqqusinermik attaveqanngitsutut ingerlanneqarlutik – sapaatillu akunnerata naanerani Aasianni tunillatsittoq siulleq paasineqarpoq, tamannalu peqatigalugu qeqertatut ingerlaneq peqqissutsikkut arlalitsigut unammilligassartaqalerpoq.

Nunap sananeqaataatigut unammilligassaq

Nunami najugaqarfinnut 71-inut agguataarsimasunut 56.000-iinnarnik inulimmi, Centraleuropatut angitigisumi, aammalu Norgemi Bergenimiit Afrikamut isorartutigisumik sinerialimmi, peqqinnissaqarfik pilersuinikkut ersarissunik unammilligassaqarpoq.

Nuummi napparsimmavissuup saniatigut Ilulissani, Aasianni, Sisimiuni Qaqortumilu nunap immikkoortuini napparsimmaveqarpoq, uninngasarfilinnik, nakorsalinnik peqqinnissamillu sulisunik allanik sulisulinnik. Taakkunani nappaatit pinartuunngitsut katsorsarneqarsinnaapput pilattaanerillu ajornannginnerusut ingerlanneqarsinnaallutik.

Tamatuma saniatigut 12-inik peqqissaaveqarpoq, tamakkualu ilaat ilaannikkuinnaq nakorsamik sulisoqartarput. Ilanngullugu nunaqarfiit 44-t nakorsiartarfeqarput, amerlanertigut peqqissaanermik sivikitsuinnarmik ilinniagaqarsimasunik sulisulinnik, sumiiffiillu ilaanni amerlasuuni peqqinnissamik sulisoq ilinniagaqarsimanngitsuuvoq. Kiisalu nunaqarfiit qulit nakorsiartarfeqanngillat imaluunniit peqqinnissamik ilinniarsimasumik sulisoqaratik.

Peqqinnissaqarfimmi tulleriissaarinissaq pissutigalugu napparsimasut unitsinneqartariaqartut amerlasuutigut nunap immikkoortuani napparsimmavimmut aallarunneqartariaqartarput, assersuutigalugulu Avannaani Qaanaamiit nunap immikkoortuani napparsimmavimmut qaninnerpaamut Ilulissamiittumut 1.100 kilometerit missaannik ungasissuseqarpoq. Perulunnartumik napparsimalersut amerlanerpaat ajutoornermilu aqqunartiternerpaat Nuummi DIH-mut aallarunneqartariaqartarput. Nunap annersaanit tassunga napparsimasumik assartuussineq sivikinnerpaamik ullormik ataatsimik sivisussuseqartarpoq – timmisartornissamut sila akornusersuinngippat. Pisuni pinarnerpaani napparsimasut Danmarkimi Rigsholspitalimut aallarunneqartarput.

Tamakkua eqqarsaatigalugit kalaallit peqqinnissaqarfiata peqqissuuneq naammaginarluartoq qulakkeersinnaasimavaa. Maannali Covid-19 illoqarfiit, nunap immikkoortuani napparsimmavillit ilaannut, siaruaassimammat oqartussaasut unammilligassaqalerput, tassanilu nakorsat peqqissaasullu ilaat tunillatsikkaluarpata unammilligassaq annertoorujussuanngussaaq. Tuniluunneq pinartumik siammartilissagaluarpat Kalaallit Nunaata anersaartuutit pigisai arfinillit naammaqqajarnavianngillat.

Covid-19 illoqarfinnut mikinerusunut nunaqarfippassuarnulluunniit siammartilissagaluarpat pissutsit paasiuminaasilluinnassapput. Tassami unammilligassat tassaaginnaajunnaassapput sumiiffiit imminnut ungasissuunerat, pilersuineq qanorlu sukkatigisumik aallarussuisinnaanerit, aammttaarli pingaartumik tassaassallutik misissuinermut periarfissat qulakkeerneqarnissaat, tunillatsittut immikkoortinnissaat aammalu naammattumik eqqiluitsuunissaq.

Tuniluunnerup siammartinnginnissaanut eqqiluisaarneq pingaaruteqarpoq

Tuniluunnerup siammatsaaliornissaa Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmut aalajangiisuulluinnarpoq. Danmarkip WHO-llu nappaatip siammatsaaliorneranik periusissiaanni ilaatigut tunngaviupput inoqatinut ingalassimanissaq, eqqiluisaarneq assaallu asakulasarnissaat. Kalallit Nunaannili inoqutigiinni amerlasuuni – pingaartumik illoqarfinni mikinerusuni nunaqarfinnilu – inuit amerlasuut inissakitsumi najugaqatigiittarput, eqqiluisaarnissamullu aamma assaat asattarnissaannut imeq pisariaqarpoq.

Kalaallit Nunaannilu sumiiffippassuarni imeq amigaataasorujussuuvoq. Innuttaasut 10 procentiisa missaanniittut illuminni imermik kuuinnartumik pilersorneqanngillat, najugaqarfimminnili imertartarfinnut ikkussorneqarsimasunut namminneq imertartariaqarlutik. Tamatuma saniatigut inoqutigiit 7 procentiisa missaanniittut biilersuarmik imermik pilersuisumik tankimut imeqarfimminnut pilersorneqarput, erngup akiata saniatigut erngup aggiunneqarnera akilertarlugu. Tassa imaappoq, innuttaasut tallimararterutingajaasa imermik pilersorneqarnerat killilerujussuuvoq.

Assersuutigalugu Upernavimmi 1.100-nik inulimmi illut ruujorinik imermik pilersuutinik pilersorneqarsimanngillat, tassani inoqutigiit amerlanerpaat imermut tankeqarlutik, imermillu atuineq agguaqatigiissillugu ullormut 35 liiterit missaanniippoq, pingaartumik pissutigalugu illoqarfiup imileriffia annertunerusumik pilersuisinnaanngimmat. Taamatuttaaq Qaanaami 620-nik inulimmi ullormut imermik atuineq 30 liiterit missaanniippoq.

Kalaallit Nunaata nunaqarfiini 54-ini innuttaasut amerlanerpaartaat imertartarfinni nammineq imertartariaqartarput, nunaqarfinnilu arlalinni imeqarfiup pilersuisinnaanera killeqarpoq. Taamaasilluni nunaqarfinni qulini inuup ataatsip agguaqatigiissillugu ullormut imeq atorsinnaasaa 9 aamma 15 liiterit akornanniippoq, nunaqarfinnilu 17-ini 16 aamma 25 liiterit akornanniilluni, tassungalu ilaavoq imeq nunaqarfiup atuarfiani, innuttaasut illuanni ilaalu ilanngullugit atorneqartartoq. Tamatuma saniatigut nunaqarfeqarpoq pingasunik imermik pilersuuteqanngilluinnartunik, taakkunani najugallit aasakkut tatsimut kuummulluunniit imertartarput ukiukkullu nilaat aatsillugit imerisarpaat. Imermik taama pissakitsigaluni asannissamut, ingammillu uffarnissamut imissaqarniarnissaq unammilligassaavoq.

Amerlasuutigut nunaqarfimmi illunnguit ilaanniillunga isumaliutigisarpara perusuersareerlunga assakka igaffiup asaffiani imermi ipittumi asassanerlugit, illup ningiuata ullaakkulli immersimasaani erruiffigalugu, asaffigalugu, illoqatimilu ullup ingerlanerani sunut arlaanut atugassaatut. Imaluunniit assakka asanngiinnassanerlugit?

Nuna tamakkerlugu innuttaasut 15 procentingajaasa imeq ullormut 35 liiteri inorlugu atortarpaat, Danmarkimi innuttaasup ataatsip ullormut imeq 120 liiterip missaaniittoq atortaraa.

Assaat asakulaartarnissaat kisiat atorlugu covid-19-ip innuttaasunut tuniluunnissaa pinngitsoortissinnaallugu isumaqarutta tamanna takorluuinerinnaassaaq. Pissutsilli tamakkorpiaat, tassa eqittumik najugaqatigiilluni asattarneq ulluinnarnilu atukkatigut eqqiluitsuuneq, nappaatip tuniluunneranut killilersueqataasinnaapput.

Anartarfiit imaartakkat tuniluussisartuupput

Imermik naammattumik pilersorneqanngikkaanni imaluunniit kuuffeqanngikkaanni, inuit soorunami imermik errortortakkanik anartarfeqarsinnaanngillat.

Nuna tamakkerlugu Kalaallit Nunaanni innuttaasut sisamararterutaat siparnimik plastikkimik poorsuartalimmik anartarfeqarput, Nuullu eqqaassanngikkaanni inoqarfinni tamani inoqutigeeqarpoq puussiamik anartarfilinnik (anartarfik igikkartortagaq). Ulluni aalajangersimasuni inoqutigiit puussiarsuaq anartarfik silatiminnut ilisarpaat, tamakkualu anartarfilerisunit aaneqartarput »sukkulaatiliorfimmukaanneqarlutillu«, tassani eqqaavilerisut puussiarsuit imaanut imaartarlugit. Anartarfilerisunut suliaq tamanna ullut tamaasa annanik quumik akulimmik maajunnartumik attuinissamut ulorianaatilerujussuuvoq.

Siparnip anartarfiup iluamik minguitsuutinnissaa unammilligassaasinnaavoq, siparnimi puussiarsuit atorneqartaraluartut. Innuttaasut ilarpassuinut, imermik taamaallaat killilimmik pisinnaasunut, tamanna sinnattuinnangajaavorluunniit. Taamaattumik ulluinnarni eqqiluisaarnissamut periarfissaqannginnerup saniatigut imermik pilersorneqarnerup killeqarnerujussua pissutigalugu anartarfiit puussiarsuallit, egikkiartortarnerallu namminerminni nappaammik siammarsaasuusinnaapput.

Sooq taama assigiinngissuteqartigaa

Kalaallit Nunaanni innuttaasut tallimararterutaat najukkaminni imermik kuuinnartumik peqanngimmata – imaluunniit killilimmik pilersorneqarmata – sisamararterutaallu anartarfinnik imaarneqartartunik anartarfeqarmata, tamatumunnga ilaatigut pissutaavoq Sorsunnersuup Kingulliup kingorna Danmarkip Kalaallit Nunaannik nutaanngorsaalernera. Sorsunnersuup kingorna ukiuni tulliuttuni Danmark nunanit allanit tatineqarsimavoq Kalaallit Nunaat nunasiaajunnaartissagaa nutarteriffigilerlugulu, aammalu nunap aningaasarsiornera ammaatissagaa.

Kalaallit Nunaat piitsuusimavoq, innuttaasullu amerlanerpaartaanni inilunneq pissutigalugu sakialluut ima atugaatigisimavoq, toqusut pingajorarterutaat sakialluummik toqquteqartarsimallutik. Iliuuseqartoqartariaqarpoq, unammilligassarlu imaannaanngilaq. Taamaattumik Grønlands Tekniske Organisation (GTO) pilersinneqarpoq, tamatumalu kingorna ukiuni qulikkaani tulliuttuni tupinnaannartumik sukkasuumik inissialiortitertoqarpoq attaveqaatinillu pilersitsiortortoqarluni.

Piffissami tamatumani Danmarkip kissaatigisimavaa Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut ineriartortinnissaa, siullermik imminut napatittumik, piffissallu ingerlanerani iluanaaruteqarfiulersussamik. Taamaattumik saarullinniarneq annertusarneqarpoq pitsanngorsarlugu, tamanna isigineqarmat siunissami aningaasarsiornikkut tunngaviusussatut, qallunaallu siunniuppaat kitaata kujasinnerusuani innuttaasut amerlanerpaat »illoqarfinnut sikuneq ajortunut« eqiterneqassasut. Kingorna raajarniarneq Qeqertarsuullu Tunuani illoqarfiit sammineqalerput.

Taamaattumik pingaartumik illoqarfinni taakkunani aningaasaliinerit ingerlanneqalerput, illoqarfiillu sukkasuumik alliartorput, illoqarfinni amerlanerpaani blokkinik inissiarsuarnik sanaartortoqarluni, imermik pilersukkanik kuuffilersukkanillu. Ukiuni qulikkaani tulliuttuni erngup aqqutai kuuffiillu ineriartortinneqarput, illoqarfinni illunut allanut attaveqalersillugit. Akerlianik ´isorliunerusutut´ isigineqartunut nunaqarfinnullu annikinnerujussuarmik aningaasaliisoqarpoq, Kalaallit Nunaannik aqutsisoqarfiup kissaatigimmagu tamakkunani innuttaasut illoqarfinnut saarullinnik raajanillu suliffissuaqarfilinnut nutsertinneqassasut. Taamaattumik illoqarfinni isorliunerusuni nunaqarfinnilu killilerujussuarmik kuuffiliortoqarpoq, innuttaasullu amerlanerpaartaat imertartarfinnut imertartariaqarput, sumiiffimmi tamakkuninnga peqarpat.

GTO-p aggorneqarnerata kinguneqaatai

1979-imi Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarnerata kingorna ukiualunnguit qaangiuttut GTO-p suiassai namminersornerullutik oqartussanit tiguneqarput, tamatumalu kinguninngua GTO ingerlatsivinnut namminersortunut arlalinnut aggorneqarpoq, imermik pilersuineq nukissiornermik ingerlatsivimmut Nukissiorfinnut isumagisassanngortinneqarluni, kuuffiillu kommuninut suliassanngortinneqarlutik.

Kommunit aningaasatigut atugassarisaat killilerujussuupput, kuuffiliornerlu, qaarsunik qaartiterilluni ilaannikkullu nunakkut qeriuaannartukkut kabelinik kissassakkanik qerinaveersaatilinnik, kuuffiliorneq akikitsuunngilaq. Atuisartunut imikup atorneqarsimasup kuutsinnera taamalu kuuffinnik atuineq akeqanngilaq, innuttaasut imaartakkanik anartarfillit siparnip anartarfiup aaneqarnera imaarneqarneralu akilertartussaagaat. Taamaattumik kuuffeqarfiliornissamut tunngavissanik peqartoqarsimanngilaq, illoqarfinnilu arlalinni kuuffiliorneq kigaatsorujussuarmik ingerlasimavoq, nunaqarfinnilu unittuuissimalluni.

Sumiiffinni allani, soorlu Upernavimmi, kommunimi politikerit imermik pilersuiffeqarnissaq kissaatigisimavaat kuuffiliornissamullu aningaasaliinissamut piumassuseqarsimallutik, Upernavimmili qeqertamiittumi taseq imeqarfik imermik naammattumik pilersuinissamut mikivallaaqaaq, imissaqanngippallu kuuffiliortoqarsinnaanngilaq. Nukissiorfiillu imermik pilersuinissamut pisariaqartunik aningaasaleerusussimanngillat, tamanna teknikkikkut ajornarpianngikkaluartoq, tassami Upernavimmit kilometerimik ataatsimik ungasitsigiinnartumi qeqertaq imeqarluarpoq aallerfiusinnaalluaraluarpoq. Tamatumani pisortat ingerlatsivii marluk, imermut akisussaasoq kuuffiliornermullu akisussaasoq, aaqqiissutissamik mattussisimapput. Nukissiorfimmut, ingerlatsiviup aningaasaqarneranit isigalugu, Upernaviup qeqertamit sanilianiittumit imermik pilersornissaanut aningaasaliissuteqarnissaq annertuujuvoq aningaasaliissutillu nalikilliliissutaanissaat sivisuujulluni. Peqqinnissakkulli inuiaqatigiillu aningaasarsiornerannit isigalugu tamanna aningaasaliilluarnerussagaluarpoq, pissutigalugu tamanna peqatigalugu illoqarfiup aalisakkerivia imermik pisariaqartitaminik pilersorneqalissagaluarmat.

Peqqissutsikkut kinguneqaatissat

Qularnaavillugu ilisimanngilarput imermik naammanngitsumik pilersorneqarneq anartarfinnillu siparninik imaartakkanik atuineq Kalaallit Nunaanni peqqissuunermut qanoq annertutigisumik sunniutteqarnersoq, qularutissaanngilarli pingaaruteqartoq.

1990-ikkut aallartinnerannit sakialluutip, tupakuluusip, atugaanera annertusisimavoq, ukiunilu arlalinni nutaamik tunillatsittut ukiumut 50-it missaanniittarsimapput. Kalaallit Nunaannilu Naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu ukiuni 2004-miit 2013-imut sakialluummik toqquteqartut nalunaarsorneqarsimasut 25-iupput. Tamatumunnga pissutaasutut aammaarluni tikkuarneqarpoq inuppassuit ineeqqami najugaqatigiittarnerat, issittumili sumiiffinni allani misissuinerit takutissimavaat imermik killilimmik pilersorneqarneq anartarfiillu imaartakkat atugaanerat annertuumik sunniuteqartut.

Alaskami misissuinermi paasineqarsimavoq najukkami imermik amigaateqarneq imikoorsinnaannginnerlu pissutigalugit amerlasuut napparsimalertartut, ilaatigut amikkut anersaartuutikkullu erloqinartumik nappaateqalertarsimallutik.

Taamatuttaaq 1980-ikkut qiteqqunneranni Canadami misissuisoqarsimavoq, paasiniarlugu ulluinnarni imermik atuinerup inalukkatigullu nappaatit attuumassuteqarnerat, tassuunakkullu paasineqarsimavoq ullormut imermik 90 liiterimik annertunerusumilluunniit atuisartuni inalukkakkut nappaateqalersartut ikinnerujussuusut. Misissuinerup aamma takutissimavaa ullormut imermik 25 liiterit inorlugit atuisartuni napparsimalersartut marloriaataa sinnerlugu amerlanerusut.

Tamanna tunuliaqutaralugu canadap avannaani territoriani, Yukonimi, North West Territoriesimi Nunavummilu imermut eqqiluitsuunermullu politikki eqqunneqarpoq, tassuunakkut innuttaasoq ataaseq ullormut imermik 90 liiterimik atuisinnaalerluni inissiallu tamarmik anartarfimmik imermik errortortakkamik pilersorneqarlutik.

Teknikkikkut aaqqiissutissat assigiinngitsut marluk atorneqarsimapput.

Territoriani taakkunani pingasuni inoqarfiit annerpaat 16-it imermik pilersuiffeqarput kuuffeqarlutillu, najugaqarfiit sinnerini 69-ini inissiat imeqarfimmik tankilerneqarput slamtankilerneqarlutillu. Najugaqarfiit tamakkua annersaanni imeq tankbiilinik aggiunneqartarpoq, inissiallu slamtankii biilersuarnit milluaatilinnit imaarneqartarlutik. Najugaqarfinni mikinerusuni imermik pilersuineq slamtankillu imaarneqarnerat pisarpoq motorcykilinik assakaasunik sisamanik ingerlatilinnik, imaluunniit trailerimik milluaassutilimmik, ukiukkullu snescooterimik, imeq tankimiittoq slamsugeriluunniit qamutit qaavanut pillugu kalillugu. Sumiiffinni amerlanerpaani slamsugerip milluagai tasiliamut iginneqartarput, tamakkualu ukiukkut issikkaluartumi arrorlutik nungukkiartuaartarput.

Teknikkikkut unammilligassaq – sapernanngivissorli

Kalaallit Nunaanni innuttaasut 20 procentiisa missaanniittut agguaqatigiissillugu ullormut imeq 90 liiteri inulaarlugu atortarpaat, soorunamilu imermut eqqiluitsuunissamullu politikki, Canadap avannarpasissuani atorneqartoq, ingerlanniassallugu unammilligassartaqassaaq. Tamannali anguneqarsinnaalluarpoq.

Sumiiffinni amerlanerpaani, innuttaasut ullumikkut imissaaleqisut nunaqarfiisa ungasinngitsuanni, imeqarfeqarpoq pitsaasunik tikikkuminartunillu. Tamakkua sumiiffiit ilaanni ukiukkut tikinneqarsinnaanngillat, tamakkunanili imermut tankinik ukiumut pissamaateqarneq aaqqiissutaasinnaavoq. Sumiiffinni allani imaq tarajuiarneqarsinnaavoq iminngortillugu, periuserlu tamanna ullumikkut sumiiffinni qulini, qeqertani anginngitsuni imartuujunngitsuni, atorneqalereernikuuvoq.

Taavalu Kalaallit Nunaanni slamtankinik atugaqarneq amerlanertigut Candaminngarnit ajornannginnerujussuusarpoq, tassami sumiiffinni amerlanerpaani slamsugerit sulluagaat imaanut imaarneqarsinnaapput. Periuseq pitsaajunerpaajunngitsoq, eqqiluitsuunissarli eqqarsaatigalugu puussiarsuit anartarfiit ullumikkutut ´sukkulaatiliorfimmi´ tigullugit imaartarnerannit pitsaanerujussuaq. Ineqarfinnut slamtankilinnut taartaasinnaasunik teknikkikkut periarfissanik ullumikkut peqareerpoq misissorneqartariaqartunik.

Naalagaaffeqatigiit akisussaaffiat

Piffimmi matumani coronap atugaaleruttornerani nappaatip Kalaallit Nunaanni tuniluutilernissaanut aarlerinartoqarmat, inuppassuillu inuunerannik akeqarsinnaalluni, Danmarkip pisussaaffini tigusariaqarpaa, imermik pilersuinerit kuuffiliornerillu (imikut qanoq pineqartarnissaat ilanngullugu) inaarsarnissaannut peqataalluni, tamanna Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqannginneranni naammassineqarsimanngimmat.

Naalagaaffiit Peqatigiit Nunarsuaq tamakkerlugu piujuaannartitsilluni ineriartortitsinissamik anguniagaa 17, Naalagaaffeqatigiit atsioqataaffigisimavaat, tassanilu anguniagassatut immikkoortut arfernganni allassimavoq kikkut tamarmamik 2030 nallertinnagu imermik minguitsumik pisinnaalerlutillu eqqiluitsuunissamut atortunik peqalersimassasut. Apeqqutaavoq naalagaaffeqatigiit nunani tamalaani qanoq nassuiaatissaqartissaneraat ullumikkut Kalaallit Nunaanni innuttaasut 15 procentingajaasa imermik ullormut 35 liiteriinnarmik, allaammi 10 liilterit inorlugit atugassaqartinneqarnerat naalagaaffeqatigiit killeqarfiisa iluanni imermik minguitsumik pisinnaanissamut naammattutut isigineqartoq?

Imaluunniit anartarfiit imaartakkat puussiarsuallit, nunatsinni innuttaasut sisamararterutaasa ulluinnarni atugarisaat, perusuersartarfinnik naammaginartunik atugaqarnissamut piumasaqaatinik naammassinninnersut? Imaluunniit imermik killilimmik pilersuimeq anartarfiillu imaartakkat ataatsimoorlutik Nunarsuarmut anguniakkamik naammassinninnersut?

Maanna qallunaat inuiaqatigiivinut ikiorsiissuterpassuarnik tunioraasoqarmat pissusissamisoorluinnassagaluarpoq naalagaaffeqatigiit aamma Kalaallit Nunaanni imermik pilersuineq kuuffiliornissallu isumaginiartuuppatigit, taamaasillunilu eqqiluisaarnissaq pisariaqartoq qulakkeerlugu, tamanna ilaatigut nappaassuarnik tuniluuttunik, soorlu covid-19-imik, siammaanaveersaartitseqataasinnaammat.

Soorunami aamma Namminersorlutik Oqartussat aaqqiissutissamut pilliuteqaqataanissaannik piumaffigineqartariaqarput. Alloriarneq siulleq tassaasinnaavoq kuuffimmut attavilinnut imikumut akitsuummik eqqussineq, tamannalu Danmarkimit ilisimavarput. Akitsuutikkut isertitat aningaasaliissuteqarnermut aningaasartuutinut ilapittuutaasinnaapput, kiisalu ataatsimut attavinnut attavilerneqarsimanngitsut akeqanngitsumik imermik pilersornerannut slamtankillu imaartarnerannut atorneqarsinnaallutik.

Danmarkip, taamalu naalagaaffeqatigiit suliassaq tigunngippassuk tunuani allanik piareersimasoqarsinnaavoq, soorlu tamanna kingullermik takugipput USA Kalaallit Nunaannut 83 millioner koruuninik ´aningaasaliissuteqarmat.

Aviisimi Sermitsiami atuarnerusinnaavutit:

Sermitsiaq Uge 22 2020

Klik her for at læse