Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Ikinnerpaat siparnimi anartarusupput

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq sulilluni aallartoppoq, Kalaallilli Nunaata Danmarkimit tapiissutisineq ajortup namminiilivinnissaata kinguneri suunersut ilisimaneqanngilaq

Sulinermik inuussutissarsiuteqartut kattuffiani SIK-mi siulittaasoq Jess G. Berthelsen imaattumik oqarsimanerminut issuarneqartarpoq:

- Danmarkimit tapiissutinik pisarnermiit siparnimut anartarusunneruvunga.

Qinersisartulli amerlanersaasa SIK-mi siulittaasup namminersornermiit namminiilivinnermut ikaarsaarnissamik kissaataa isumaqatiginngilaat, tamanna nusuinnartakkamiit siparnimik atuinissamik taarserneqassappat.

Isumasiuineq 2002-mi 2017-imilu HS Analysemit Sermitsiamut ingerlanneqartup takutippaa namminiilivinnissamik kissaateqartut amerlanerussuteqarluartut – aperineqartulli amerlanersaasa namminiilivinneq aningaasatigut ajorseriarnermik taarserusunngilaat.

2002-mi 2017-imilu misissuinermi inerniliunneqartoq imaappoq:

- Aningaasatigut ingerlalluarneq tunngavigalugu namminiilivikkusuppugut. Inuiaqatigiit ingerlatsiviillu aaqqissuussigik taamaalillutik kissaatit marluk piviusunngortinneqarsinnaallutik.

Greenland Perspectivemit misissuinerup nutaap sapaatit akunnerani qaangiuttumi Sermitsiami allaaserineqartup taamatut isumaqarneq uppernarsarpaa.

Siorna aasaanerani illoqarfinni nunaqarfinnilu 13-ini innuttaasunik 648-nik misissuineq naapertorlugu namminiilivinnissamut apeqqummi inuit isummaminnik allanngortitsisarput Danmarkimit avissaarnerup aningaasatigut kingunerisinnaasaai annertunerusumik paasissutissiissutigineqaraangata – tassalu aamma ataatsimoortumik tapiissutit 3,8 milliard koruunit pisarunnaarlugit.

Kalerrisaareqqaarani namminiilivinneq pillugu aperisoqaraangat 39,90 procentit akuersaartarput 30,05 procentit naaggaarlutik, ullumikkut naalagaaffeqatigiinnit aninissaq innuttaasunik taasisitsissutigineqartuuppat.

Aperitinnanili namminiilivinnissap aningaasatigut kingunerisinnaasai paasissutissiissutigineqarpata 35,35 procentit namminiilivinnissamut akuersipput, 43,26 procentit akuersaarnatik.

- Aningaasatigut Danmarkimit isumalluuteqarneq pillugu paasissutissiinermi amerlanerit namminiilivinnissamut naaggaartarput, Københavnip ilisimatusarfiani aningaasaqarnermut immikkoortortamit ph.d.-ngorniartoq misissuinermi aaqqissuisut ilaat Gustav Agnemann inerniliivoq.

Ujartuineq: Ilisimasat tigussaasut

Ullumikkulli Kalaallit Nunaat Danmarkimit ataatsimoortumik tapiissutit pisarunnaarlugit namminiilivissappat aningaasatigut kingunerisinnaasai ilisimaneqanngillat.

Namminiilivinnissamik tapersersuisut akeriusullu immikkoorput.

- Ataatsimoortumik tapiissutit pisarunaarutsigit akiliisinnaajunnaassaagut, Afrikamilu nunatut siuarsagassatut inuunermi atugassaqassalluta, akerliusut oqarput.

- Ataatsimoortumik tapiissutit pisanngikkaluarlugit inuusinnaalluarpugut. Allaffissornerujussuaq annikillisariaqarparput inuutaasunut 56.000-inut naammattunngorlugu, namminerlu niueqatissavut aalajangerlugit aalisakkanik qalerualinnillu avammut niuerneq nioqqutissanillu tamanik Danmarkikkoortitsineq qimallugu, illersuisut oqarput.

Tamarmik eqqortuliorsinnaanngillat.

- Taasinermik kingunerisinnaasai pillugit innuttaasut paasissutissanik pissarsisinnaanissaasa qulakkeernissaat pingaartuuvoq, Gustav Agnermannip erseqqissarpaa.

Nammineerneq

Inuit Ataqatigiinniit Kuupik Kleist Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitami siulittaasup tulleraa.

- HS Analysep Greenland Perspectivellu isumasiuinerisa inerneri tuppaallaatigaagit?

- Naagga, tupiginngilakka, soorunami inuit ulluinnarni inuunertik annermik aallaavigisarpaat, Kuupik Kleist Sermitsiamut oqarpoq.

Atuakkami »Drømmen om frihed« Kuupik Kleist oqarpoq:  Angutip piitsup nerisassanut allanullu pisariaqartunut aningaasanik pissarsinissami sammissavaa namminiilivinnissallu eqqarsaatiginissaanut nukissaqartorsuunani.

- Misissuineq sunik ilinniarfigisinnaavarput?

- Namminiilivinnissami qitiusoq tassaavoq suliarinera, inunnik nammiliilersitsisussaq. Taamaattumik namminiilivinnissap pissutsilluunniit allat anguniakkap angunissaanut sulinermik taamaattumik isiginnittuunngitsut ullulernissaat tuaviuuttariaqanngilarput, Kuupik Kleist oqarpoq.

Ataatsimoorneq, avissaartuutitsinani

2000-miit 2003-mut kalaallit namminersulernissamut isumalioqatigiissitaani aammalu 2004-miit 2008-mut qallunaat kalaallillu namminersulernissamut isumalioqatigiissitaani suleqatigiissitanik pilersitsisoqarpoq, ilaatigut aningaasaqarnermut inuussutissarsiornikkullu ineriartornermut tunngasumik.

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitaq aamma suleqatigiissitaliorsinnaavoq, isumalioqatigiissitallu sulinerani tunngavissani suleqatigiissitaq immikkut taaneqarpoq namminiilivinnissami aningaasatigut aaqqissuussinermut tunngasoq.

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitamit suli oqaluuserineqanngilaq suleqatigiissitat suut pilersinneqassanersut.

Kuupik Kleist kalaallit qallunaallu namminersulernissamut isumalioqatigiissitaani aningaasaqarneq inuussutissarsiutinillu ineriartortitsineq pillugu suleqatigiissitami siulittasup tulleraa.

- Namminersulernissamut isumalioqatigiissitat marluk assigalugit aningaasaqarneq inuussutissarsiornermilu ineriartorneq pillugit suleqatigiissitap Greenland Perspectivep misissuinermini ujartuineratuut namminiilivinnerup aningaasatigut kingunerisinnaasai qulaajarsinnaanerpai?

- Tamanna takujuminaatsippara. Assigiinngissutigaat namminersulernissamut isumalioqatigiissitap Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqatigiinneq sulissutigimmagit, Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitap nunap namminersortup tunngaviusumik inatsiseqalernissaa suliaralugu.

- Misissuinerli naapertorlugu namminiilivinnissap aningaasatigut kingunerisinnaasai inuit namminiilivinnissamut isummernerannut sunniuteqartarpoq, taamaattumik qaammaasaqarluarluni oqallinnissaq pingaartuulluni?

- Aap, pingaartuuvoq, isumalioqatigiissitalli nunap maannakkut aningaasaqarnera imaluunniit innuttaasut inuuniarnerminni atugaat oqaluuseriniavianngilai. Aningaasanut inatsisimmi nuna namminiilivitsinnagu sinneqartoornissaq imaluunniit BNP kisitsisitalertussaanngilarput, Kuupik Kleist oqarpoq.

Isumalioqatigiissitami siunertaavoq nunap tunngaviusumik inatsisissaanik suliaqarneq Kalaallit Nunaat namminiilivippat atuutilersussamik.

Tunngaviusumik inatsisiliornissamut isumalioqatigiissitami siulittaasoq Doris J. Jensen ilassuteqarpoq:

Kalaallit Nunaata naalagaaffiata pilersinnissaata sulissutiginissaa suliassarinngilarput. Suliassaavoq alla, uagut sulinissatta tunngaviata avataaniittoq.

Aviisi Sermitsiaq atuaruk – uani ataani linki atorlugu isissutissarsigit: 

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER