Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Hjarnømi kalaaleq viinnissanik naatitsisartoq

Oqaaseq ´viinnissanik naatitsisoq´ oqaasiuvoq kissalaartoq nuannersorlu, Frankrigimi qaqqat sivingarnini kujammut sammisuni seqinnarissuup ataani viinnequtinik sanileriiaarpassuarnik eqqarsalersitsisartoq. Qattunerni ungaleriiaartuni mallitut iimisaartutut isikkulinni narsaatit tullleriiaat, franskillu ´franskiviit´ marngusallit, aatik kangujartitersimallugit seqinnarissuup ataani eqqissivillutik sulerujoortut. Viinnequtit ungerutissianut siaangasunut nuiorartarpaat seqinermut sammitinniarlugit, viinnissat aalakoornartuallu sukkumik katersitillugit..

Kikkut tamarmik viinnimik pitsaasumik mamarinnilluartut nunani viinniliorfiusartuni tamani viinniliortartut iluarisimaaginnarsinnaavaat.

Viinninillu nuannarisaqarneq pissutigigunarlugu oqaaseq ´viinnissanik naatitsisoq´ taama tusarnertigisoq mamarpaloqalunilu. Taavalu oqaaseq taanna ullut ilaanni kalaallimut atatillugu tusarlugu soorunami alapernaasilernarpoq. Tassami Kalaallit Nunaat viinniliortarfittut ilisimaneqanngilaq – silaa pissutigalugu viinnissanik naatitsisoqarsinnaanngilaq. Vinland Davisstrædip illua’tungaaniippoq immaqalu viinninut attuumassuteqanngivilluni. Taamaattumik Laila Ramlau-Hansen, AG-mi aaqqissuisuunerusimasoq, Facebook imminut taammat ´viinnissanik naatitsisoq´, tupinnaraluttuaq. Laila viinnissanik naatitsisoq – oqaaseq nuannersunik arlalinnik eqqaamalersitsisoq.

Taava apeqqutaavoq kalaaleq viinnissanik naatitsisoq franskisut nunarsuarmilu tamarmi
viinnissanik naatitsisartutut taama alianaatsigisunik atugassaqarlunilu avatangiiseqarnersoq. Taamaassagaluarpormi avatangiisai tassaasuuppata Kalaallit Nunaanni kangerluit qinngortuut, aasakkut kiattartut seqinnarittartullu. Lailali Kalaallit Nunaanniinngilaq.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq

Allaaserisaq una aviisimit AG-mit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Christian Schulttz Lorentzenmit toqqarneqarluni. Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiuk imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

Alianaatsoq eqqissisimanartorlu

Lailap viinnissanik naatitsisarfia narsaaraannannguuvoq sivingalaartoq, Danmarkimi Horsens Fjordip pulammagiaani qeqertami Hjarnømi. Alianaannerali eqqissisimanarneralu franskit qaqqaanni sivinganernut kujammut sammisunut inorsanngeqaaq. Viinnissanik naatitsisarfik kujammut sivingalaartuuvoq, ikaartaatip talittarfeeraanut isikkiveqarluni, taannalu jyllandimi Snaptunimut minutsit 7-8 atorlugit attaveqarfiuvoq. Eqqissisimanarluinnarpoq inuillu piffissaqarluarpasillutik inuupput. Sanilinut ungasikkaluartoq – imminnut qanittuararsuunngillat – Hjarnø-rmiut imminnut susassareqatigiipput. Kiserliortoqarneq ajorpoq. Kalaallit Nunaanni nunaqarfimmisut.

AG-mi aaqqissuisuusimasup Laila Ramlau-Hansenip kiserliorneq sunaanersoq naluvaa. Tassami Hjarnømi inuit imminnut susassareqatigiiginnanngillat. Aamma taamaapput Laia uialu, Ole. Hjarnømi inuulluarlutik inupput, soqutigisaqaqatigiillutik – assersuutigalugu viinniliornermi, tassani Ole viinniliortartuulluni Lailalu viinnissanik naatitsisartuulluni – qutsinnerlu qutsavigaat qeqertami kusanartumi tassani najugaqalersimagamik.

Hjarnø qeqertaq anginngitsunnguugaluartoq – 100-nik inoqarpoq – sumunngarfik biilerluni
sivisulaartumik ujartariaqarsinnaavoq. Taamaattumik Lailap matuminnga allaatiginnikkiartortoq oqaluffeerannguup, ikaartaatit talittarfiata eqqannguaniittup, saavanut biilerluni naapigiarpaa, angerlamullu siullinngorluni ilitsersuullunga. Tassanilu – illup avannaatunginnguani – viinnissanik naatitsisarfik ippoq. Taanna tassaneereersimavoq Laila Olelu Hjarnømut nuunngikkallarmatali. Tassami kisimiillutik viinniliorneq ingerlatinngilaat. Qeqertarmiut 2002-mi immiorfiliornissaq isumaliutigilersimavaat. Pifissami tassani immiaaraliorfeerarpassuarnik takkussuuttoqarpoq, Hjarnø-rmiulli allatut iliorniarput. Viinniliortalerniarput, iipilitd imaluunniit qallunaat paarnaataat
allat atornagit, viinnissalli pitsaasut, viinnimik pitsaasumik pilersitsisinnaasut atorlugit.

Sooq viinnissanik naatitsisoq

Upernassaq ullut ilaanni narsaammi viinnissanik naatitsisarfimmi Laila nerrivimmi issiaqatigaara. Seqinnarippoq, kiannera iluarinarluni, Lailallu sooq viinnissanik naatitsisunngorsimanerluni oqaluttuuttussaavaanga. Sukkasuumik paasinarsivoq taamatut immimut taanera quiasaarnerinnaanngitsoq, quiasaalaarnertaqarlunili, tassa narsaat viinnissanik naatitsivik aliikkutaralugu sammisaammat, aningaasarsiutaassanngitsoq.

- Olelu Hjarnømut nuukkatta uagutsinnut pingaaruteqarsimavoq inunnut akulerunnissarput, Laila oqaluttuarpoq. – Uanilu issiaffitsinni narsaat viinnissanik naatitsivik ippoq illup eqqannguani, soorlu uagutsinnit pigineqarluni. Malugisimavarput inuit arlallit sapaatip akunneranut ataasiarlutik marloriarlutilluunniit narsaammi katersuuttartut suliaqarlutillu. Tamanna aallaavissatsialaassaaq inuit iluamik ilisarisimalernissaannut – arlaannullu peqataalernissamut. Tamannali imaasiallaannaq angussaasimanngilaq.

- Imaasiallaannaq akuerineqartoqarsinnaanngilaq, Laila nangippoq. – Qeqertami uani Vinlauget peqatigiiffiunngilaq ilaasortanngorniarfiusinnaasoq. Laugemi peqataasunit tamanit akuerineqartariaqarpoq. Arlaleriarluta qiaatigaluta seeqqummerluta akuerineqarnissatsinnik qinnuteqartarsimavugut, kiisamilu inuit taakkua inussiarnersut akueraatigut.

Viinnissanik naatitsisunngornissaq sinnattutoqaasimava?

- Naamerluinnaq, Laila akivoq nangillunilu. – Viinniliorneq ilisimasaqarfigisimanngilluinnarparput, viinnissanik naatitsineq immiornerluunniit, taamaattumik naqqaniit ilinniartariaqarsimavagut. Uagutsinnut tassaaginnarsimavoq inooqatigiinnut akulerunnissaq, tamannalumi tamakkiisumik angusimavarput. Qujanartumik laugemi ilaasortat allat sammisaq tamanna paasiniaaffigilluarsimavaat. Ilaat pikkorissartarsimapput pisariaqartut ilinniarlugit, aammattaarli isumaqarpunga pileriartortumik soqutiginninnitsigut lauge atorsinnaasumik
tunniussaqarfigisimagipput.

Taava ilaasortaavisi allaanerusutut isigineqartut, pissutigalugu tamaviaareeqalusi aatsaat
ilanngutsitaagassi?

- Aap, aallaqqaammut misigisinnaasimavarput naleqqussartariaqarluta. Kisiannili
taamaakkunnaaarpoq, maanna laugemi tamakkiisumik akulerutsinneqarsimavugut, aammalumi tunisassiornermik pitsanngorsaaqataasimavugut.

Suliaq imaannaanngitsoq

Qanoq viinniliortoqartarpa?

- Viinniliorneq pillugu Ole oqaloqatigisariaqarpat. Uanga narsaammi sulinerusarpunga,
oqarfigissavakkillu suliaq tamanna imaannaanngeqaaq. Naasuuteqarpugut 1000-inik viinnissanik aappalaartunik qaqortunillu.

Taanna nassuiarluarnerulaaruk…

- Taava aallartissaanga viinnissat inerikkaangata katersorlugit ulapittarnersuarput. Viinnequtit sukkasoorujussuarmik alliartortarput, kanaartaanillu naasut tamarmik piiarneqartassapput. Orpigarsuarsiornertut ippoq, qujanartumilli arlaliulluta sulisarpugut, tamannalu inooqatigiinnikkut pissarsiffiulluartarpoq. Vlliinequtip avalequtai marluk sapinngisami nunamut qanillillugit qilerneqassapput, tassanngaanniillu aappaaguani kanaartai naajartulertarput. Angutip angissusaasut portutigilersinnaapput, alliartornerallu ilutigalugu nimerutissianut siaarsimasatsinnut nuiorartarpagut, seqinermut saatillugit, viinnissat sukkumik pilersitsissammata.

- Viinnissat nunamut qanittumiittarput, qamuteeqqanilu issiallunga katersortarpavut qiterput artorsartippallaaqqunagu. Narsaammilu viinnissanik naatitsivimmi sulinerup tamannarpiaartaa festernerusarpoq, tassa inuit qeqertamit tamarmeersut ikiuukkiartorlutik takkuttarmata. Qularutissaanngilaq vinlaugemi peqataalluaqataanerput qeqertannguami alianaaqisumi uagutsinnik akulerutsitsilluaqataasimasoq.

Viinniutersi qanoq mamartigaa?

- Ajunngivippoq. Amerlasuut taamatut oqarput. Horsensimi viinneerniartarfiup tusaamasap
Vinoble-p viinniliarput misilissimavaa tuniniartalerusullugulu. Tamanna viinniliortutut
akuerineqarnertut isigaarput, qujaannarsimavugulli, tamatumunnga pisariaqarmata
akuersissuterpassuit nakkutilliinerillu, tamannalu aliikkutaralugu samminnittumut
ilungersunarpallaaqaaq.

Puiaasat imigassat 2.000-it

Qanoq annertutigisumik viinniliortarpisi?

- Ukiuni pissarsiffiulluartuni puiaasat 2.000-iusinnaapput, ukiumili ajornerpaami 500-
uunnaasarput.

Qanoq isillusi puiaasat 2.000-it tamaasa imerlugit nungussinnaavisigit?

- Naami, kisimiilluta nungussinnaanngivippagut, Laila illarluni oqarpoq. – Siullermik laugemi ilaqutariit qulingiluaavugut, soorunamilu tamarmik viinni mamarigaluaraat nammineq imersinnaasatsinnit amerlavallaaqaat. Taamaattumik aamma viinniliortarfii takutitsineranni tunisaqalaartarpugut. Rødviinnit tuniniarneq ajorpavut, hvidviinniliavulli roséviinnialiavullu piumaneqartartorujussuupput.

Danmarkimi viinniliarineqartartunut allanut sanilliullugu Hjarnømi viinniliaq akisuvallaanngilaq. Roséviinni hvidviinniluunniit pitsaasoq 100 koruunilerlugu pisiarineqarsinnaavoq, marlunnillu pisigiaanni 150 koruuninik akeqarput.

- Imaanngilaq aningaasarsiutiginiarlugit, Laila nassuiaavoq. – Ukiumi pissarsiffiulluartumi
puiaasarpassuit inissaqartinneq ajorpagut, tuniniartarpavullu viinninut nutaanut
inissaqartitsiniarluta.

Maanna piffissanngorpoq tusassallugu Laila Ilanilu qanoq isillutik viinniliortarnersut, Lailallu Olemut innersuuppaanga, taassuma tamanna ilisimasaqarfigimmagu.

Viinni upperisaavoq

Biilerluta illuuteqarfimmut mikinerusumukarpugut laugep pisiarisimasaanut, taassumalu
avalequtaani viinnimik ilualaamik tunisassiornissamut atortussanik pisariaqartunik tamanik
atortulersorsimapput. Ersarippoq Ole Ramlau-Hansenip immiorfik, aliikkutaralugu viinniliortartut atortuinik pinnani viinniliullammaat atortuininik atortulersugaarpasissoq, sungiusimalluaraa.

Ole nassuiaavoq siullermik viinnissat uuttorneqartartut. Pingaaruteqarpoq qanoq
annertussuseqarnerisa qanorlu sukkoqartiginerisa ilisimanissaat, qanoq annertutigisumik
sukkulernissaasa naatsorsornissaanut.

- Tamatuma kingorna uunga ´persillinik aserorterussuarmut´ kuineqartarput, tassani viinnissat aserorterneqartarlutik kanaartaallu peerneqarlutik. Taava kinernera qummuattarsuarnut nuunneqartarpoq, tassani macerertarluni – tassa kinillugu – isseralu qalipaatinittarpoq mamassusinittarlunilu, viinnissat qalipaannik kigutaannillu. Viinnissat aappalaartut viinniliortarput aappalaartumik, naammattumik sivisussusilimmik kininneqarunik. Qalipaalli ingerlaannaq peeraanni hvidviinninngortarput. Rosé viinnissanik aappalaartunik sananeqarsinnaavoq, akunnerit 3-4-raannarni kinissimasunik.

Olep nassuiaanini nangippaa: - Ulia peerneqaraangat qappiornera unittarpoq, taava viinni fadenut, niutsivissuarnut, nuunneqartarpoq. 2.000 liiterimik viinniliorsinnaavugut, sisamariarlugulu tallimariarluguluunniit nuunneqartarnerani annikillingaatsiartarpoq. Arlaleriarluta tamakkiisumik tunisassiorsinnaasarsimavugut, silali, seqinneqartarnera ilaalu ilanngullugit apeqqutaasarput. Maajimi kingullermik nuussinerup kingorna viinni nakkartitsivikkut nakkartinneqartarpoq, filtrererneqartarpoq, qaliamilu tanki atorlugu puiaasanut immiunneqartarluni.

Viinni puiaasami kimittutsikkiartortarpa?

- Viinniliarput sivisuumik atasinnaanngilaq, Ole nassuerpoq. – Garversyreqanngilaq,
pisoqalivallaartinnagulu imerneqassaaq. Apeqqulli taanna assigiinngitsunik amerlasuunik
isumaqarfigineqarpoq. Viinni ´upperisaavoq´, upperisap qaqqat nuutsissinnaallugit, imaluunniit viinnimik misigisat sunnersinnaallugit. Isumaqarpunga viinni uninngatillugu
pitsaanerulernavianngitsoq – tamannami misilissimavarput – laugemi allat malartaaserlutik
oqartut ukiut ingerlaneranni pitsanngoriartortartut..

Tamassili upperinnittuuvusi?

- Aap, tamarmik ´uppertuupput´, Ole Ramlau-Hansen naggasiivoq.