KL

DK

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Hashimik atornerluineq assut aarlerinartoqarpoq

Tarnimikkut nappaatillit nakorsartittut atornerluinerminnit ikiorneqarnissaat iluaqutaalluassaaq. Inunnut ataasiakkaanut aamma inuiaqatigiinnut. – Hash pinerluuteqarnissamut aamma erloqinartumik tarnikkut perulunnermik (psykose) kinguneqarsinnaasoq, nakorsaq nassuiaavoq.

Dronning Ingridip Napparsimavissua –tarnimikkut nappaatillit uani nakorsarneqartarput
Niels Ole Qvist

Ukiuni untritilikkaani siullerpaamik skizofreni (isummakkut nappaatigalugu avissimasutut ilineq) Kalaallit Nunaanni misissuiffigineqarpoq. Misissuinermi peqataasunit nakorsanit eqqarsarnartoqartinneqartoq tassaavoq nappaatillit nakorsartittut hashimik atuisarnerat taamak nalinginnaatigimmat.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq:

Allaaserisaq una aviisimit AG-mit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Christian Schultz Lorentzenmit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiuk imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

- Cannabisimik atuinerujussuaq aarlerinartoqarluinnarpoq, pissutigalugu cannabis psykoseqarnermik ajornerulersitserujussuartarmat. Uanga nammineq Dronning Ingridip Napparsimavissuani tarnimikkut nappaatilinnut immikkoortortaqarfimmi A1-imi nakorsatut napparsimasut nakorsartittut amerlasoorpassuit takusarpakka hashimik pujortarsimanermik kinguneranik ilaat ilungersunartumik psykoseqalertartut, Ane Storch Jakobsen AG-mut oqarpoq.

Nakorsiartarfimmi nakorsaaneq immikkut ilisimasalik, Michael Lynge Pedersen, suleqatigalugu Ane Storch Jakobsen sukumiisumik paasisassarsiorlutik suliaqarsimapput, tamanna ilisimatusaatigalugu misissuinermut tunngavigineqarluni atuagassiami Ugeskrift for Lægerimi qanittukkut tamanut saqqummersinneqarpoq.

Arnat napparsimasut nakorsartittut 41 procentii hashimik pujortarajuttuupput. Angutini 56 procentiullutik. Kisitsisit taakku innuttaasunit allanit annertunerujussuupput. Soorlu assersuutigalugu »innuttaasuni nalinginnaasuni« kalaallit arnat 9 procentii aamma Nunatsinni angutit 15 procentii hashimik atornerluisuupput.

Nakorsaq Ane Storch Jakobsen malillugu aammattaaq allat pissutaallutik inuit skizofrenimik nappaateqartutut paasineqartut hashimik atornerluinermikkut immikkut ajornartorsiuteqarnerulersartut.

- Kalaallit Nunaanni haship pitsaassusia amerlanertigut ajornerusarpoq soorlu assersuutigalugu Danmarkiminngarnit, nunatsinnut eqqunnissaa ajornarnerusarmat taamaattumillu »akuneqarajuttarunarluni /mingutsinneqarajuttarunarluni« akuutissanik ajoqutaanerulersitsisunik, aamma ingammik siumut oqaatigineqarsinnaanngitsunik, erseqqissaavoq nangillunilu:

– Alla ajortumik kinguneqartitsisoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni cannabisip akisoorujussuunera. Uanga ilisimasakka tunngavigalugit soorlu assersuutigalugu Danmarkiminngarnit quleriaammik akisunerusarluni. Paasivara tamanna hashi pissarsiariniarlugu atuisunut pinerluuteqarnissamik kinguneqarsinnaasartoq.

Angutit amerlanerujussuit

Manna tikillugu Kalaallit Nunaanni skizofrenip atugaanera ataatsimut takussutissartaqarsimanngilaq. Ane Storch Jakobsenip aamma Michael Lynge Pedersenip misissuinerannut siunertaavoq kisitsisitigut tamatuma missingersornissaa.

Pigiliutiinnakkamik isumaqalersarnermit eqqorneqartartut

Tarnimikkut nappaatillit ajoraluartumik amerlanertigut pigiliutiinnakkamik isumaqalersarnermit, tarnimikkut nappaatillit pillugit oqaluttuarsianit paatsuuinernillu eqqorneqartarput. Tamanna misissuinerup danskit Psykiatrifond-iannit ingerlanneqartumit takutinneqarpoq – assinganillu takutitsivoq Tilioq-mit innarluutillit illersuisuata apeqqutit akisassanngorlugit misissuinerani. Tassani apersorneqartut 30 procentii akissuteqarput namminneq inuttut tarnimikkut innarluutilimmik attaveqalernissartik soqutigisarinngikkaat.

Psykiatrifondenip misissuinera malillugu akissuteqartut 32 procentit akipput inuit tarnimikkut napparsimasut amerlanertigut allanit ulorianarnerusartut.

- Ingammik skizofreni aamma inuup isumaanik pissusianillu allanngortitsisarnerit tarnimikkut nappaatillit pillugit isumassarsianit aamma pigiliutiinnakkanik isumaqalersarnernit isumaqarfigineqalertarput, tamakku pitsaanngitsorujussuusinnaapput amerlanertigullu pissusiviusunit tunngaveqarnatik. Soorlu assersuutigalugu inuk skizofrenimik nappaatilik ulorianartorujussuartut aamma persuttaaniartartutut isumaqarfigineqarajuttarpoq. Inuk psykotiskiugaangami inummut ulorianarsinnaasunik iliuuseqarnissaanut nalorninartoqarnerulaalersarpoq – ingammik skizofrenimik nappaatilik nakorsarneqanngippat, malersorneqartutut takorluuineruleraangat. Kisianni piviusut tassaapput inuit skizofrenimik nappaatillit pissusilersortarnerminni peqqarniitsumik ileqqulersortarnerat qaqutigoortorujussuuvoq, taamatut allaaserisaqarput Psykiatrifonden nittartakkaminni.

Tamatuma takutippaa Nuummi innuttaasut 1 procentii tamatuminnga nappaateqartuusut – aamma nunap sinnerani 0,7 procentit. Angutillu arnanit amerlanerusut eqqorneqartuugunartut.

Data-ekstrakter-inik taaneqartartut (misissuinernit ilanngussanit kisitsisitigut paasissutissat tulluartut katersorneqartut, nuts.) atorlugit nakorsat paasivaat angutit 195-it aamma arnat 78-it 15-inik ukiulinniit qummullu skizofrenimik nappaateqartuusutut paasineqartut.

- Misissuinerup inerneranit arlaannik tupaallaateqarpisi?

- Tupaallaatigilaarparput angutit inuusuttut skizofrenimik nappaateqartut taamak amerlanerutiginerat, kisianni maluginiarparput nunarsuaq tamaat isigalugu angutit arnanut sanilliullugit amerlanerunerusut taamatut nappaateqartuunerat, Ane Storch Jakobsen oqarpoq itisiliillunilu:

- Eqqarsarpugut tamanna nassuiarneqarsinnaasoq angutit taamatut nappaateqarnertik »takutinnerusarmassuk«, soorlu assersuutigalugu eqqumiitsumik imaluunniit sakkortuumik pissusilersortarnermikkut, pinerluuteqarnermikkut, taamaalillutik arnanit ajornannginnerusumik paasineqartarlutik, arnat »nappaateqarnerminnik isertuussinerusarlutik« taamaalillutillu tamakkuninnga passussisartunit paasineqassanatik.

Sakkortuunik ikiaroornartoqanngilaq

Ane Storch Jakobsen malillugu aammattaaq paasinarluinnartumik nassuiaatissaqarpoq sinerissamiit amerlanerusut Nuummi tarnimikkut nappaateqartuusutut nalunaarsorneqartarnerannut. Pineqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni nalunaarsuinermut atortoq nutaaq elektroniskiusoq sinerissamiit Nuummi sivisunerusumik atorneqarsimammat, soorlu aamma sumik nappaateqarnerup paasinissaanut ilisarnaatit Nuup avataani ingammik napparsimasunut napparsimavimmi uninngasunut atorneqartarmata, kisianni unitsitsinani nakorsartinnerit ilisarnaasersorneqartanngillat.

Ilisimatusartut taamaalillutik nalilerpaat Nuup avataani nappaatip atugaanerata annikippallaartumik missingersorneqartoq, naatsorsuutigalugulu Nuummi nappaatip atugaanerata Kalaallit Nunaat tamakkerlugu atugaaneranik piviusumik takutitsisuusoq.

- Nunarsuarmi tamarmi ajornartorsiutaavoq inuk tarnimigut nappaatilik amerlanertigut timimigut peqqiilliornerulersarmat aamma paaqqutarineqarnera ajornerulersarluni. Tamanna misissuinermi erserpoq, aammattaaq Nunatsinni napparsimasut inuunermi atugarisat tunngavigalugit nappaateqalersartut qitiutinneqarnerulernissaat pisariaqarpoq. Napparsimasut akornanni pujortartarneq, pualavallaarneq aamma sukkorneq innuttaasunit allanit tupaallannartumik atugaanerupput, nakorsat marluk, Michael Lynge Pedersen aamma Ane Storch Jakobsen, ilisimatitsipput.

Misissuinerli aammattaaq isumalluarnissamut tunngavissaqalersitsivoq.

- Nuannersumik tupaallatsinneqarneq tassaavoq cannabisip saniatigut allanik ikiaroornartunik kaaviiaartoqanngimmat. Danmarkimi aamma nunarsuarmi tamangajammi ikiaroornartunik soorlu kokainimik, heroinimik, amfetamininik allanillu aanngajaarnartunik atornerluineq tarnimikkut nappaatilinni annertuvoq, tamanna Nunatsinni atuutinngilaq, Ane Storch Jakobsen oqarpoq.

Peqqissutsimut Aqutsisoqarfiup aamma ilisimatitsissutigaa tarnimikkut nappaatilinnik Nuup avataani katsorsaanermi aammattaaq telemedicinimik neqerooruteqartarneq ilaasoq.

Aviisi AG uani pisiariuk:

peqqinnissaq inuiagatigiit
Powered by Labrador CMS