Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Eqqissisimaneq patajaassuserlu qaangiupput Issittumi eqqissiviinnerit aaqqiagiinnginnerillu amerlanerulissapput
Pissaanilissuit USA-p, Ruslandip Kinallu Issittumi najummassimanartorsiornerit annertunerulersippaat. Issittoq eqqissisimanartuujunnaarpoq, siunissamili aaqqiagiinngissutaalersussanut aallaavinngussalluni. Taamaammat Issittoq pillugu isumaqatigiissut pisariaqarpoq, nunat tamalaat akornanni politologi, Bobo Lo isumaqarpoq. Sermitsiaq ataatsimeersuarnermut malinnaavoq.
Gradinik arlaqanngitsunik issippoq nillertumilli anorlerluni, taamaammallu Norgep Issittortaani ”illoqarfiit pingaarnersaanni” Tromsømi ullaaq qiianakujuppoq. Pisuinnarnut ingerlasinnaaneq ajornaatsuuvoq. Aqquserngit sinaanni pisuffissiat ilarpassui kiassagaapput apullu aassimalluni, sinnerilu aputaajarneqarsimallutik.
Inuit akunnittarfimmut Clarion Hotel the Edgemukakaapput. Akunnittarfik umiarsualivimmi Kaigatemi inissisimavoq. Tromsøp qeqqani akunnittarfiit akulikipput, tamaani pisiniarfiit nutaaliaasut akisuullu, neriniartarfiit caféllu amerlalluinnarput. Ulluni makkunanerpiaq seqineq killingusaakkut alakkaassinnaanngorluni nukineqqissimavoq.
Seqineq januaarip 21-ani minutsip ataatsip pingasulluunniit missaanni qaqqap qaavatigut alakkaatillatsiarmat apullu aappaluaartumik qalerpaaserlugu, innuttaasunit kaperlaap qaangiunnera ukiuuneratalu qaamasup aallartinnera nalliuttorsiutigineqarpoq.
Tromsømi berlinerbollerit sukkunik nakkalaakkat, qalliusikkat paarnallillu nerineqartarnerat ileqquuvoq. Tormsømi seqerngiup poor’luinik taaneqartarput. Innuttaasut tuusinterpassuit oqorsarsimasut, kakaomik nillujuitsuni seqerngullu poor’luinik nassataqartut seqerngup qinnguaanik siullernik takutsiarumallugit qaqqajunnami nasiffimmi utaqqerrattarput. Seqerngup qaammatini marlunni qimagusimareersimasup takoqqinnera nalliuttorsiorfiusarpoq.
Ullumi ataasinngornerup januaarip 27-at. Akunnittarfiup silataani politiit biilii uninngarrapput iluanilu politiit uniformilisaartut isersimarrallutik. Nammattakkat taskillu isumannaallisaaneq pissutigalugu paarlersuarmi misissuataarneqarput, tamannalu pereeraangat peqataasut inersuarmut Arctic Frontiersimi ataatsimeersuarfiusumut, ukiut tamaasa januaarip naalernerani ingerlanneqartartumut, isersinnaalersarlutik.
Ulluni sisamani ataatsimeersuarneq ilisimatusartunit siuttuusunit, politikerinit nuimasunit, inuussutissarsiutinik ingerlatsisunit ngo-neersunillu 1.000-it sinnilinnit naapeqatigiiffigineqartarpoq, oqalliffiulluni misilittakkanillu paarlaasseqatigiiffiulluni. Clarion Hotel the Edgep silataani iluanilu politiit ullaaq taanna najuunnerat Issittup naalagaaffiit angisuut mikisullu akornanni illersornissakkut qanoq pingaaruteqartigilersimaneranut takussutissaavoq.
Tromsø, Issittumi Siunnersuisoqatigiit 2013-imili ataavartumik allattoqarfigilersimasaat, teqqalasununt Issittumi pissaanilissuit akornanni politikkikkut aqqiagiinngissutinit pisunut illersugaanngilaq. Tuluk-Australiamiut Bobo Lo, politologi politikkimillu nalilersuisartoq, nunallu tamalaat akornanni attaveqatigiinnermut tunngasunik immikkut ilisimasalik, Issittumi siunissami eqqissiveqannginnerup aaqqiagiinngissutsillu amerlanerulernissaannut mianersoqqusivoq.
Taanna Tromsømi ataatsimeersuartarfiit annersaanni, kortit kisiisa atorlugit akiliiffiusinnaasumi aningaasanillu akiliiffiusinnaanngitsumi, pingaarnertut oqalugiartut ilagaat.
Bobo Lo IFRI (French Institute of International Relations) aamma Australiami Sydneyimi Lowy Institute sullitaralugit sulisuuvoq. Ruslandimi sillimaniarnermut politikki immikkut ilisimasaqarfigalugu ilisimatusartuuvoq Ruslandilu pillugu arlalinnik atuakkiaqarluni. Bobo Lo isumaqarpoq, Issittup nunarsuarmi politikkimik ingerlataqarfiunnginnera aamma eqqissimaffiunera patajaatsuuneralu qaangiukkaluttualersoq.
- Issittoq nunat tamalaat akornanni susassaqarfinni qaffasissorujussuarmik inissisimaffeqalersimavoq. Issittoq avinngarussimasuujunnaarsimavoq. Issittoq tassaalersimavoq illersornissakkut, aningaasarsiornikkut avatangiisitigullu pingaarutilerujussuaq, oqarpoq.
Bobo Lo pissutsinik arlalinnik Issittumi illersornissakkut avatangiisinik allannguisussanik tikkuagaqarpoq:
- Nunarsuarmi silap pissusiata allanngoriartorneri, pingaartumik immap sikuata aakkiartuinnarnera pingaaruteqarnerpaalluni. Avannaata kangiatigut Norgemi Rusland avannaqqullugu Asiamut imaatigut angallanneq, tassungalu ilanngullugu LNG-gassimik imerpalasumik Ruslandip issittortaani iluaqutiginninneq, piviusunngoreersimapput.
- Tamatuma peqatigisaanik Ruslandip Issittumi sakkutooqarnikkut annertusaanerata peqatigisaanik Trumpip USA-mi naalakkersuisui sakkortusaarneruleriartuinnartumik isiginnittaaseqalersimapput.
- USA-p aamma Kinap akornanni illersornissakkut aaqqiagiinnginnerit atuutilissapput.
- Issittoq maannamut iluatsilluartumik oqaluttuassartaqarsimavoq, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni FN-imilu Imartanut pisinnaatitaaffiit pillugit Isumaqatigiissummi maleruagassat malinneqarsimammata. Maanna nunat tamalaat akornanni maleruagassat nalornissutigineqalerput. Maleruagassat sorliit Issittumi atuunnerat ersarikkunnaarpoq.
- Pissaanilissuit nunagisaminnik pingaartitsinerat nunarsuarmi eqqissiviinnermik malitseqarsimavoq.
Silap pissusiata allanngoriartorneri, sillimaniarnermut politikki, sakkutooqarnikkut annertusaaneq, imaatigut angallaviit nutaat aatsitassallu Issittumi nunanut pingaaruteqaannanngillat, aammali nunarsuarmut tamarmut pingaaruteqarlutik. Taamaammat Issittumi isumaqatigiissummik pisariaqartitsisoqarpoq. Isumaqatigiissut taama ittoq ilisimatuussutsikkut avatangiisitigullu apeqqutinut tunngaannassanngilaq, aammali politikkikkut sillimaniarnikkullu maleruagassat ilaatinneqassallutik, Bobo Lo isumaqarpoq.
Norgep nunanut allanut ministeria Ine Eriksen Søreide isumatusaaqqusivoq. Taanna erseqqissaalluni oqarpoq, Issitoq maannamut nunarsuarmi nunat akornanni eqqissisimanermik, patajaassusermik suleqatigiinnermillu malunnaateqarfiusimasoq. Taamaammat tamatuma ingerlaannarnissaa pissaanilissuit soqutigisaraat, nunanut allanut ministeri isumaqarpoq.
Taamaattorli Ine Eriksen Søreidep nassuerutigaa, Norgep sanilerujussuani Rusland arlalitsigut isumaqatiginngittorujussuummagu, nunalli taakkua marluk Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiilluartut. Ministeri isumaqarpoq, kattuffiit soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiit inatsisillu Issittumi ineriartornerup aqunnissaanut suli naammattut.
Taamaakkaluartoq Issittumi Siunnersuisoqatigiit oqallittarfittut, ilaatigut USA-p, Ruslandip Issittumilu nunat allat sillimaniarnikkut politikkimut tunngasunik isumaqatigiinniarfigisinnaasaattut, inissisimalersinnissaannik eqqarsaammik itigartitsinngilaq. Tamanna Islandimit Finlandimillu siusinnerusukkut siunnersuutigineqarsimavoq.
Kisianni tusagassiuutini arlalinni, ilaatigut Berlingskemi, ataatsimeersuarnermut malinnaasuni, Issittumi ineriartornerup amiilajummernartup nutaap takkukkiartuaalernera mianersoqqussutigineqarpoq. Tamanna allaaserisami ima qulequtalimmi pivoq: Donald Trumpip Kalaallit Nunaata pisiarinissaanik kissaataa takussutissat siullersaraat: ”Issittoq tassaalersinnaavoq Kangia Qiterleq nutaaq”.
Taama pisoqarpoq Bobo Lop Arctic Frontiersimi oqalugiaataa innersuussutigalugu.
- Eqqissineq qaangiuppoq. Tamannalu akisussaassusilittut politikeriugaanni Norgemi Danmarkimilu nipituumik oqaluuserineqanngilaq. Aaqqiagiinnginnernit Issittumi naalagaaffiit mikisut – Danmarkip Norgellu – Issittumik nakkutilliinerat aarlerinartorsiortinneqarsinnaavoq, Issittorlu USA-mut, Kinamut Ruslandimullu sorsuffinngortinneqarluni.
Taama Berlingskemi sillimaniarnermut politikkimi immikkut ilisimasalik, Kristian Mouritzen, Tromsømit tusagassiamini maluginiakkani tunngavigalugit inerniliivoq.
Sermitsiaq uani pisiariuk: