Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Christina Johnsen suli ukiuni pingasuni
Naak innarluutillit illersuisuat isornartorsiuigaluartoq, inuit innarluuteqartut inatsisit isumaqatigiissutillu naapertorlugit ikiorneqanngikkaluartut tapersersorneqarlutillu.
2017-imiilli innarluutillit illersuisuat ulapissimavoq, inuillu innarluutillit atugaat
sammineqarsimapput.
'Nunatsinnili inunnut innarluutilinnut sullissineq nikallornarpoq.
Ilaatigut inatsisit malillugit ikiorneqartussaagaluit ikiorneqanngillat.
Pisinnaatitaaffimminnik ilisimatinneqarneq ajorput.
Sullinneranni piffissaq sivisuallaartarpoq.
Innarluutillit ilaatigut ilisimatinneqarneq ajorput sunik pisinnaatitaaffeqarnersut.
Qinnuteqaamminni itigartinneqaraangamik inuit innarluutillit itigartinneqarnertik sumut qanorlu maalaarutigissanerlugu nalusarpaat.
Sulisut allattuinissaminnut pisussaaffeqanngillat, ataatsimiinnerillu imaqarniliorneqarneq ajorlutik.
Tamanut assigiimmik atugassaqartitsisoqanngilaq, ilaat ikiorneqartarput allat ikiorneqaratik.
Inuit innarluutillit inuiaqatigiinni angalaarnissartik ajornakusoortippaat.
Illuutinut isersinnaanatillu anisinnaanngillat.
Angalanissaq ajornakusoorpoq, angallammut timmisartumulluunniit isernissaq ajornakusoormat.
Tamanna nalunaarusiat misissuinerillu Tiliup suliarisimasaasa takutippaat.
Makku suliaraavut
Christina Johnsen oqaluttuarpoq:
- Ilisimasaqalerniarluta piffissangaatsiaq atorsimavarput. Innarluutillit suliassaqarfiani aaqqissuussamik paasissutissaqanngilaq. Innarluutilinnut politikki tassaaginnanngilaq isumaginninnermut politikki. Innarluuteqarnermi ukiut apeqqutaanngillat, ilarpassuilu inunngornerminniit toqunissaminnut innarluuteqartarput. Isumaginninnermut politikkip saniatigut innarluuteqarnermi allarpassuit kalluarneqartarput. Imaanngilaq inuit assigiiaat sullikkivut. Assigiinngitsunik ukioqarput, inuunerminni inissisimallutik innarluutaat ajuutaallu assigiinngitsorpassuullutik. Isumaqarpunga angusaqarluarsimalluta. Inuppassuit uagut suliavullu ilisimavaat. Paasisassarsiorluta angalareersimavugut, inuit innarluuteqartut atugaat assigiinngitsut paasisaqarfigalutigit. Takujuarparput pisinnaatitaaffiit inatsisillu ilisimaneqanngitsut. Tamanna atorfigisimasanni allani maluginiarsimavara. Politiitut, eqqartuussisutut kommunimilu sulisutut. Ilaatigut kommunimi sulisunut saqqummiisimavunga allattuinissamut pisussaaffiup eqquutsinnissaa qanoq pingaartiginersoq, Christina Johnsen oqaluttuarpoq.
Namminersorlutik inuusinnaanngitsut
2017-imiit 2019-imut innuttaasut 500-t Tiliumut saaffiginnissutaannit misissuinerup takutippaa, inuppassuit innarluuteqartut namminerisaminnik inuunissaminnut ikiorneqarneq ajortut, innarluutillit illersuisuat oqaluttuarpoq.
Inuit innarluutillit inuiaqatigiinni akuunissaminnut ikiorneqanngikkaangamik, toqqaanissamut periarfissaat annikillisinneqartarput, taamaalilluni Kalaallit Nunaannit Naalagaaffiit Peqatigiit innarluutilinnut isumaqatigiissutaani immikkoortoq 19-imi namminerisaminnik inuusinnaanissaminnut inuiaqatigiinnullu akuusinnaanissaminnut pisinnaatitaaffiat eqquutsinneqarani, misissuinermi inerniliunneqarpoq.
Namminersorluni inuuneq tassaavoq inuit innarluuteqartut allatuulli inuiaqatigiinni
akuusinnaanerat. Inuuneruvoq inuit innarluuteqartut inuiaqatigiinni akuutinneqarlutik,
isummiutiinnakkanik, pimmatiginninnermik immikkoortinneqarnermilluunniit
nalaataqaratik.
Taamaattumik Christina Johnsenip nalunaarusiaq naggaserlugu innersuussaqarpoq nuna tamakkerlugu ingerlatsiviillu akornanni iliuuseqarnerunissamik, taamaalilluni inuit innarluuteqartut pisariaqartitsinertik, pisinnaatitaaffitsik inatsisillu naapertorlugit immikkoortinneqarnissaminnut ikiorneqarnissaat qulakkeerneqarluni.
Inuit Tiliumut saaffiginnittut affai sinnilaarlugit inuupput innarluuteqartut, 40 procentit missaat innarluutilimmut qanigisaallutik. Amerlasuutigut meeqqamut innarluutilimmut angajoqqaat Tiliumut saaffiginnittarput. Tapersersorneqarniarlutik saaffiginnittarput,
ilaatigut aalajangiinermut maalaarlutik, aammali ilitsersorneqarniarlutik ilaqutartik innarluuteqartoq qanoq pitsaanerpaamik ikiorsinnaanerlugu, paasiniarlugulu sunik pisinnaatitaaffeqarnerlutik.
Tapersiissutit atortorissaarutillu
Tiliumut saaffiginnissutigineqartartut agguataarneranni tapersiissutit atortorissaarutillu pillugit saaffiginnissutinik amerlanerpaanik tigusaqartarpoq. Taakku saaffiginnissutit tamarmiusut pingajorarterutigingajaraat. Taamaalilluta malugisarparput innuttaasut amerlasuut atortorissaarutinik inunnilluunniit ikorfartuisunik inuiaqatigiinni aporfissat qaangernissaannut allallu naligalugit peqataatitsilersinnaasut pissarsiarineq ajoraat.
Arnap utoqqaap uini kræftimik napparsimasoq ernguttanilu inersimasoq qaratsamigut ajoqusernikoq nammineq paarisarai. Erngutaa qaratsamigut ajoqusernermi kingorna sakkortuuliortartorujussuusarpoq. Oqilisaanneqarneq ajorpoq paarsinermiluunniit ikiorneqarneq ajorluni.
Arlallit malugisarpaat oqartussat suliaqarfiillu assigiinngitsut imminnut oqaloqatigiinneq ajortut akornanni ajornartoortarlutik. Suliaq ataaseq suliaqarfiit akornanni ajornartorsiutaasoq piffissami sivisoorujussuarmi suliarineqarsinnaavoq, tassa suliaqarfiit assigiinngitsut aningaasartuutigineqartussanut isumaqatigiittuaannarneq ajormata.
Innuttaasoq apeqqutini taamaattuni atortorissaarutinik pissarsineq ajorpoq, tassa oqartussap allap suliamik tigusinissaa qulakkeerniarlugu ataqatigiissakkamik suliniuteqartoqarneq ajormat.
Angutip taliusallip peqqinnissaqarfik crememik tunniussisarunnaarmat taliusamut iluaqutaasussamik crememik tunineqarnissani ajornartorsiutigaa. Angut ilisimatinneqarpoq innarluut pigiuagassaasoq tamannalu kommunip akisussaaffigigaa. Nalunaaruteqarnermi inatsit suli atuutilersinneqanngitsoq tunngavigineqarpoq, crememullu allamit aningaasanik taperserneqarnissamik qinnuteqarnissamik periarfissaqanngillat.
Sulianik suliarinninneq sivisooq
Innuttaasut Tiliumut saaffiginnittarnerinut pissutaanerpaaq alla tassaavoq kommunini sulianik suliarinnittarneq. Tassani pingaartumik sulianik sivisoorujussuarmik suliarinnittarneq tusartarparput. Aamma kommunit allattuisussaatitaanermik eqqortitsisannginnerat pillugu saaffigineqartartorujussuuvugut, tamassumalu kingunerisarpaa naammagittaalliutaasinnaasup Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfimmit suliarineqarsinnaannginnera. Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfik naammagittaalliutit kommunimit suliareqqittussanngortittariaqartarpai, tassa suliap nalilersornissaanut naammattunik atortussaqanngimmat, Tilioq nalunaarusiami oqaluttuarpoq.
Ikiorserneqannginnermut assersuutit
Issiavimmik kaassuartakkamik atuisoq oqaluttuarpoq inissiami quleriit pingajuanni najugaqarluni meeqqamullu naleqquttumik issiavimmik kaassuartakkamik atugassiinnarneqarsimalluni. Kommunimit ikiorneqanngilaq. Kommunimit oqartoqarpoq ataatsimiittoqassasoq, suliamulli tunngatillugu ukiup affaata matuma siorna siullermik saaffiginnittoqarneraniit suli maannamut pisoqanngilaq
Arnaq inunnguutsiminik niuini saarngisa naleriinngineranik innarluutilik skuunik naleqqussakkanik skuunillu atuinermini niuminut qerattaqqummiik peqqinnissaqarfimmit tunineqartarunnaarpoq. Pissutaasumik oqarfigineqanngilaq, skuunillu taperserneqarniarluni sumut qinnuteqarsinnaaneranik ikiorneqarani
Arnaq inuusuttoq annertuumik innarluutilik ilinniagaqarnermut atatillugu sulinermik misiliiffissaqanngilaq ilinniarninilu taamaammat taamaatittariaqarlugu.
Angut timimigut innarluutilik oqaluttuarpoq akiitsoqalersimalluni, inissiamit ukiuni 24-ni attartukkaminit anisitaanikuulluni maannakkullu ilisimasarisamini najugaqarluni.
Timimigut innarluuteqarnerata suliffissamik nassaarnissaa ajornakusoortippaa. Akiitsoqarnera isumaginninnermi inissiamik tunineqarnissaanut akornutaavoq
Arnaq oqaluttuarpoq inuttut innarluutilittut ilinniarsimasutut malugisarlugu suliffeqarfiit inuit innarluuteqanngitsut sulisorerusunnerusaraat. Suliffeqarfiit atortorissaarutit suut pisariaqartinnerai pillugit paasissutissiissutai tusarnaartarpaat aporfiusunulli naleqqussarusunnginnertik pissutigalugu sulisorerusuttarnagu.
Innuttasut pisinnaatitaaffimminnik ilisimasaqannginnerat Tiliumi misigisorujussuuarput, taamaammallu eqqortumik ikiorneqarnissamik sumut saaffiginninnissaq pillugu ilitsersorneqarnissamik pisariaqartitsisartut. Piffissami 2017-imiit 2019-imut inatsit atuuttoq malillugu sunik pisinnaatitaaffeqarnersut 44-riarluta aamma innarluutillit pillugit isumaqatigiissut malillugu sunik pisinnaatitaaffeqarnersut 13-eriarluta siunnersuisarnikuuvugut.
Sooq Tilioq maaniippa
Christina Johnsen suliani innarluutillillu illersuisoqarfia pillugu oqarpoq:
- Pissutsit pitsaanerpaajussappata Tilioq pisariaqartinngilarput. Innuttaasunilli 500-nit amerlanerusunit saaffigineqartarpugut. Saaffiginnissutit taakku pillugit nalunaarusiorpugut. Innuttaasorpassuit pisinnaatitaaffitsinik naapertorlugu ikiorneqaratillu ilitsersorneqarneq ajorput. Amerlaqisut saaffiginnissutiminnut akineqarneq ajorput. Susoqartoruna? Sumilluunniit naamik. Suliallu paamaarunnerat kinguneqartinneqarneq ajorpoq. Peqqinnissaqarfimmi kukkusumik katsorsarneqarsimaguit taarsiivigineqarsinnaavutit. Kukkusumik tigusarineqaruit taarsiivigineqarsinnaavutit. Kommunillu kukkugaangata taamaattoqarneq ajorpoq. Ombudsmandi isornartorsiuisinnaavoq maalaartarfiullu suliat utertissinnaavai. Piffissaq ingerlasarpoq – taavami? Aalakoorluni biilertumit aportillutit takorlooriaruk, pisussinnaajunnaarlutillu. Uisorinerinnarmi inuuneq allanngorpoq. Ileqquusutut iliorsinnaajunnaarpugit, angerlarsimaffinni suliffinniluunniit. Tassaajunnaarputit angut nuliavit katitaa. Maannalu pisortaqarfimmut ikiorneqarnissannik qinnuteqassaatit. Nammineersinnaajuaannarsimavutit. Sumilu tamani paasineqarnallu assuarineqarlutit, taamaalillutit oqartussaasunut sorsunnissannut nukissaqarnak. Naggataagut piumassuseerutivillutit. Sumullu taava ingerlasoqassava? Takorlooriaruk innarluuteqartumik meeraqarlutit. Angajoqqaanngortussat aperineqaraangamik panissaarusunnersut imaluunniit ernertaarusunnersut tamatigungajak akisarput soqutaanngitsoq meeraq peqqissuuppat. Taavami meeraq peqqissuunngippat? Meeraq innarluuteqarluni ikiorneqartariaqarlunilu. Taava ikiorneqarnissamik qinnuteqarluni saaffiginneqattaarneq nuanninngilaq. Ikinnerpaallu inatsisit tamaasa atuarnissaat nukissaqarfiginngilaat, innarluutillit illersuisuat oqarpoq.