Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Canada ilumoortumit saammaateqatigiinnermillu allanngortinneqartoq

Marie Wilson Canadami ilumoortussaq saammaateqatigiinnissarlu pillugit isumalioqatigiissitamut, "ullutsinni isit atorlugit qanga pisimasunik misissuisumut" ilaasortaasimavoq. Suliaq tamanna iluatsilluarsimavoq – maannami angusat takkussuutilerput

- Angalaneq sivisooq aallartissimavarput, anguniagarlu suli ungasipparput, kisianni isaarissamit anillakaassimavugut. Maanna aallartiffimmi nutaamiippugut.

Marie Wilson Canadami ilumoortussaq saammaateqatigiinnissarlu pillugit isumalioqatigiissitamut, ukiut arfinillit affaatalu ingerlaneranni nunap inooqqaavisa, ilaatigut Inuit, ukiuni 150-ini peqqarniitsumik pineqartarsimanerannik misissuisumut, nalunaarsuisumut uppernarsaatissiortumullu, ilaasortat pingasuusut ilagisimavaat. Meeqqat 150.000-it sinneqartut kulturikkut kinaassusiiarniarlugit atuarfinnut nerisaqarfiutigisunut pinngitsaaliissummik aallartinneqartarsimapput. Tuusinterpassuit atuarfinni toqusimapput, pisullu ilarpassuini angajoqqaat ilisimatinnagilluunniit ilineqartarsimallutik.

Marie Wilson ukiut 30-t tusagassiortutut, aallakaatitassiornermi pisortatut, ilinniartitsisutut Canadamilu nunap inoqqaavi immikkut sammisaralugit ilisimatusartutut sulinermi tassani ingerlatsisutut inissisimalerpoq. Ullumikkut Canadami universitetini marlunni ataqqinaammik professoriuvoq nunamilu nersornaatit ataqqinarnersaannik nersornaaserneqarsimalluni.

- Angalaneq sivisooq aallartissimavarput, anguniagarlu suli ungasipparput, kisianni isaarissamit anillakaassimavugut. Maanna aallartiffimmi nutaamiippugut.

Marie Wilson Canadami ilumoortussaq saammaateqatigiinnissarlu pillugit isumalioqatigiissitamut, ukiut arfinillit affaatalu ingerlaneranni nunap inooqqaavisa, ilaatigut Inuit, ukiuni 150-ini peqqarniitsumik pineqartarsimanerannik misissuisumut, nalunaarsuisumut uppernarsaatissiortumullu, ilaasortat pingasuusut ilagisimavaat. Meeqqat 150.000-it sinneqartut kulturikkut kinaassusiiarniarlugit atuarfinnut nerisaqarfiutigisunut pinngitsaaliissummik aallartinneqartarsimapput. Tuusinterpassuit atuarfinni toqusimapput, pisullu ilarpassuini angajoqqaat ilisimatinnagilluunniit ilineqartarsimallutik.

Marie Wilson ukiut 30-t tusagassiortutut, aallakaatitassiornermi pisortatut, ilinniartitsisutut Canadamilu nunap inoqqaavi immikkut sammisaralugit ilisimatusartutut sulinermi tassani ingerlatsisutut inissisimalerpoq. Ullumikkut Canadami universitetini marlunni ataqqinaammik professoriuvoq nunamilu nersornaatit ataqqinarnersaannik nersornaaserneqarsimalluni.

Ilumoortussaq saammaateqatigiinnissarlu pillugit isumalioqatigiissitaq Canadap avannaa tamakkerlugu najukkami inuiaqatigiinni ataatsimiititsinernik untritilikkuutaanik ingerlatsereerluni atuarfinnilu nerisaqarfiutigisuni najugaqarsimasunik 7.000-it sinneqartunik apersuereerluni inaarutaasumik nalunaarusiaminik oqaatsit arfineq-marluk atorlugit suliarineqartumik 2015-imi saqqummersitsivoq. Tassani inerniliissutigineqarpoq, Canadami nunap inoqqaavi ”kulturikkut toqoraanermik” atugaqartinneqarsimasut.

Isumalioqatigiissitaq kingumuinnaq isiginianngilaq, aammali tunngaviit qulit tunngavigalugit sammisassanut kaammattuutit 94-it aqqutigalugit siunissamut tikkuarluni. Canadami inuiaqatigiit immikkoortortaat tamarmik pissutsit allanngortinniarnerinut peqataatinneqassapput, inuiaqatigiit nunami inuiaat tamaasa ataqqillugit inissaqartillugillu siumut ingerlariaqqissinnaaqqullugit.

Ilinniagassanut pilersaarutit nutaat Maanna ukiut sisamat ingerlareersimalerput. Ilumoortussaq saammaateqatigiinnissarlu pillugit isumalioqatigiissitaq allaanerussuteqartitsisimava? Marie Wilson nalorninngilluinnarpoq:

- Pitsanngoriaatinik iluaqutissanillu pingaarutilerujussuarnik misigisaqarsimavugut. Canadap immikkoortortaani atuarfinni ilinniagassanut pilersaarutinik allanngortitsisoqarluinnarsimanera takusimavarput, assersuutigalugu atuarfiit nerisaqarfiutigisut pillugit isiginnaartitsissutini oqaluttuarisaanermilu, FN-ip nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaa tamatumalu kikkunnit tamanit ilinniarneqartalernera, nunat inoqqaaviniinnaanngitsoq aammali Canadami meeqqanit. Eqqartuussissoqatigiiaat eqqartuussissuserisunik oqaluttuarisaanermi pissutsinik ataqatigiissunik pitsaanerusumik paasinninnissaat anguniarlugu ilinniartitseqqinniarlutik annertuumik suliniuteqartut takusimavavut. Ilinniarfinnik ilinniagassanut pilersaarutinik allanngortitsisunik takusimavugut, universitetillu ilaanni ilinniakkani tamani ilinniartunut nunap inoqqaavinut tunngasuni pikkorissarnernik, nunap inoqqaavisa atuakkiaannut, maleruagassareqqaarsimasaannut imaluunniit oqaluttuarisaanerannut tunngasunik, minnerpaamik ataatsimik ingerlataqartarnissaq pinngitsoornani pisussanngortinneqarsimavoq. Ilinniartut universitetimi allagartartaarsinnaajumallutik nunap inoqqaavisa isiginnittaasiannut isumaannullu tunngasunik ilinniagaqaqqaartariaqalersimapput.

- Eqqumiitsuliornerup silarsuaani atuakkanik naqiterisitsisarfiit suliniuteqarsimapput, nunallu inoqqaavini atuakkiortut amerleriarujussuarlutik taakkualu atuakkiaat saqqummersinneqartarsimallutik. Nunap inoqqaavini nipilersortartut ilisimaneqalersimasut kiisalu nipilersornermik eqqumiitsuliornermillu festivalini assigiinngitsuni nersornaaserneqarsimasut aamma amerleriarsimapput. Filmiliornermi aamm assingusumik pisoqarpoq. Allaammi balletimik naalagaaffik ingerlatsiveqarpoq, tassani qitinneq, ballet, aqqutigalugu atuarfiit nerisaqarfiusut oqaluttuassartaat oqaluttuarineqarluni.

Partiit tamarmik utoqqatsertut

Imaanngilarli suut tamarmik ingerlalluartut, Marie Wilson erseqqissaavoq.

- Akuttunngitsumik oqartarpunga, siumut ingerlarusaartugut, pissutsit kigaatsumik aalajangersimasuunngitsumillu allanngoriartorput. Nunarujussuuvormi. Naalagaaffiit immikkoortortaat tamarmik assigiimmik sukkassuseqartumik politikkikkullu piumassuseqarfiusumik ingerlanngillat. Taamaattumik nuna tamakkerlugu aalajangersimasumik ingerlasoqanngilaq, kisianni sammivik ersarippoq. Inuiaqatigiit unnuaannarmut allanngortanngillat. Inunnut pissutsinik nutaanik ilinniagassaqartunut periutsit nutaat qisuariartalernissaat iliuuseqartalernissaallu sivisusarpoq.

Canadamiut oktobarip 21-ani qinersissapput. Liberaliusoq Justin Trudeau ukiuni sisamani siuttooreersorlu partii konservativeusoq immaqa premierministeriutitaqaqqilissaaq. Tamanna saammaateqatigiinnissamik suliamut kinguariarnermik malitseqarsinnaava?

- Inuiaqatigiit suugaluartulluunniit qajannartuupput. Taamaattumik isumaqarpunga, tamat oqartussaafigisaanni innuttaasut tamatigut eqqummaarissuusariaqartut. Siuttutut qinikkat qanoq iliornerannik eqqumaffiginnissapput. Siuttutut qinikkamik qanoq iliornissaannik ilimagisatik ersarissumik saqqummiuttassavaat akisussaatillugillu, Marie Wilson erseqqissaavoq

Qangaanerusoq innarliisimanernut utoqqatsernissaq pillugu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu oqallinnermi ministeriunerup naalagaaffik sinnerlugu qanoq oqarnissaa sammineqarsimasoq Canadami pissutsit allaanerulluinnarput. Ilumoortussaq saammaateqatigiinnissarlu pillugit isumalioqatigiissitap nalunaarusiani 2015-imi saqqummiummagu taamani premierministeriusoq konservativeneersoq Stephen Harper naalakkersuisut sinnerlugu qanga ajortuliaasimasunut kukkussutinullu kisimiilluni utoqqatsinngilaq.

- Taamani premierministererput kisimi pisortatigoortumik utoqqatsinngilaq. Partiit tamarmik siuttui utoqqatsernerup tamatuma assinganik Canadami nunap inoqqaavinut saqqummiussaqarput. Innuttaasut eqqummaarissut eqqartorakkit pingaaruteqarpoq oqaluttuarisaaneq tamanna eqqaamassallugu. Partiit tamarmik utoqqatserput, kikkullu tamarmik innuttaasunit eqqumaffiginnittunit tamatuminnga aalajangiusimannitsinneqassapput.

Oqaluttuarisaanerup nukinga

Ikersuup Davisip sineriaani uatsinnut atasumi pissusiviusunut assingusoqarpa? Canadami misilittakkat Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaappat? Marie Wilson aallaavinnik assigiinngitsorujusuarnik tikkuagaqarpoq, kisiannili assigiissutinik aamma takusaqarsinnaalluni:

- Canadami avannaani najugaqarfigisanni unammilligassatta asserpassuinik unammilligassaqarpusi. Nunarujussuaq innuttaasullu ikittuararsuit, attaveqaqatigiinnermut tunngasuni ataqatigiinniarnermilu ajornartorsiutit, nammineq naalakkersuisorisanik pilersitsiniartarnermi ineriartortitsiniarnermilu ajornartorsiutit. Apeqqutit taakkua allanngorartut assinginik misigisaqartarpugut. Atuarfiit nerisaqarfiutigisut pillugit suliamit immikkuullarissumit Canadami sulineq aallartinneqarpoq, sulinerulli ingerlanerani inuit ajornartorsiutinik apeqquterpassuarnut allanut tunngasunik eqqartuipput. Inuit pisortanit allaffissorneq, ineqarneq, inuusuttut akornanni imminut toquttoqartarnera, kiffartuussinermik imissamillu pitsaasumik amigaateqarneq, ilinniagaqarnissamut periarfissat, suliffissanik amigaateqarneq, suliffissaaleqineq eqqartorpaat. Tamakkua annertuumik tusartarsimavavut, immaqa Kalaallit Nunaanni aamma atuupput.

Canadami Kalaallit Nunaannilu inuiaqatigiit sukkasoorujussuarmik allanngoriartorneranni unammilligassat misigineqarsimapput, tamatumani inuit inoqarfinnit mikisunit pinngortitamik isumalluuteqarfiusunit inuiaqatigiinnut akissarsiaqarluni suliffissaqarfiusunut ataavartunut nutserarsimallutik. Tamanna Canadamut Kalaallit Nunaannullu taamaallaat atuussimassasoq ilimaginngilara, nunarsuarmi sumiiffiit allanngornernik ilungersunartunik sukkasuumik pisimasunik nalaaqartarsimasut tamarmik annertuunik unammilligassaqarnerat ilimagaara. Tamanna oqitsuinnaanngilaq. Tamatumunnga assingusumik oqaluttuarisaanermi kikkut aalajangigassanik, tamakkua ingerlanneqarneranni aalajangiisimanersut, tamakku pisimanersut pisimannginnersuulluunniit apeqqutit eqqaaneqarsinnaapput. Imaattoqartarsimavoq pissaanillit annerusut pisuujunerusullu aalajangiisuusarsimallutik nunap inoqqaavinut sunniutilinnik.

Allaanerussutaasoq tassaavoq Kalaallit Nunaata Danmarkimit avissaaqqalluni immikkoornera. Canadami taamaanngilaq. Allalu tassaavoq Canadami nunap inoqqaavisa assigiinngitsut amerlasoorujussuunerat. Aamma assigiinngitsorpassuarnik isumaqatigiissuteqarpoq, ilaat pisoqaasorujussuit allallu nutaajunerusut.

Canadap avannarpasinnerusortaanut assigiissutilerujussuuvusi, kisiannili aamma nunap inoqqaavini pissusiviusut pineqartillugit assigiinngissuterpassuaqarlusi. Ersarilluinnartumillu atuarfiit nerisaqarfiutigisut oqaluttuassartaat pineqartillugu, tamatumanimi Canadami immikkuullarissumik politikkeqarsimavoq. Nalunngilarput politikki taama ittoq nunarsuarmi sumiiffinni allani aamma nassaassaasimasoq, kisianni paasisakka naapertorlugit Kalaallit Nunaanni taamaattoqarsimanngilaq. Tamaani atuarfik meeqqanut tamanut atuussimavoq, maluginiakkani tunngavigalugit oqarpoq.

Tamanut inissaqartitsineq

Marie Wilsonimut ilumoortussaq saammaateqatigiinnissarlu pillugit isumalioqatigiissitami sulineq misilittakkanik aalajangiisuusunik pingasunik, avitseqatiginnissutigiumasaminik, kinguneqarsimavoq:

Ajornartorsiutit pillugit tamanut ammasumik oqaloqatigiinnerit kingunerlussinnaanerannik ernummatiginninneq eqqunngitsuusutut paasinarsivoq. »Ajunngitsorujussuuvoq. Inuit paasivaat inimi isersimaqatigiinneq ilinniarfigeqatigiinnerlu, ernumannginnerulerneq, takorluukkanik illuinnaasiortunik tunngaveqartumik tunuarsimaannginnerulerneq, paasissutissinneqarluarneruneq piginnaanngorsarneqarnerlu, ilisarisimaqatigiilerneq, naapeqatigiinnerullu unammilligassanillu unneqqarilluni oqaloqatigiissuteqarnerup pitsaasunik pisarsiaqaataasarnerannik misigisaqarneq nalilerujussuusut«, oqaluttuarpoq.

- Aappassaattut misigaarput, nunap inoqqaarinngisaanik peqataatitsineq pingaartuusoq. Immikkoortitsinissaq, una Canadamiut sammisassaraat una nunap inoqqaavisa taasalu »taakkua namminneq ajornartorsiutigaat«, sungiusimasimavarput. Tamanna allanngortinniarlugu peqataatitsilernissaq, avammut assammik isaassinissaq, nuimasunik innuttaasunut siamasissumik paasissutissiisinnaasunik illersorteqalernissaq anguniarlugu suliniarnissaq pisariaqarsimavoq. Nunap inoqqaarinngisaanik sammisaqartitsinitsinnut peqataajartortartunik amerleriaateqarnermik annertuumik misigisaqarpugut. Pisussaaffinngortinnagu periarfissanngortinneqartariaqarpoq.

Marie Wilsonimut misilittakkat pingajuat immaqa aamma pingaarnerpaavoq:

- Inuusuttunik peqataatitsineq pingaaruteqarluinnartuuvoq tamanut pisuunnguallannartorujussuulluni. Tamanna sapinngisamik siusissukkut pisariaqarpoq. Oqaluttuarisaaneq ilisimalersillugu. Inuusuttortaqarpugut Canadap oqaluttuarisaanera pillugu ilumoortunik oqaluttuunneqanngisaannarsimanertik pissutigalugu qanoq kamatsigisimanerminnik oqaluttuartunik. Oqaluttuarisaaneq ilinnialeramikku imminnut isiginnittaatsit illuinnaasiortut pitsaanngitsullu iperariartulersimavaat.

Aviisimut AG-mut saqqummertumut kingullermut isissutissarsigit – uani ataani tooruk:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER