Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Bluejayip Moriusap eqqaani sioqqanik piiaaffiata Kalaallit Nunaat nunarsuarmi tusaamasanngortissinnaavaa
Ingerlatseqatigiiffik Qaanaami inuiaqatigiinnik siunissami sulisussaqarneq pillugu oqaloqatiginnippoq
Bluejay Mining Plc-ip pisortaa, Roderick McIllree, naammagisimmaarinnippasissumik qungujulavoq. Ingerlatseqatigiiffik Dundasimi sioqqanik oqimaatsunik suliniutini, nunaqarfiusimasup Moriusap Pituffimmi sakkutooqarfiup ungasinngisaaniittup qanittuaniittoq, pillugu VVM-imut nassuiaammik aamma VSB-mut nassuiaammik sapaatip-akunnerisa kingulliit marlussuit ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni oqartussanut nassiussisimavoq. Suliniut pisariitsuuvoq, ujaqqat ilmenitit taartut sioqqanik ujaraaqqanillu allanit immikkoortiteriarlugit nunanut allanut suliareqqitassanngorlugit nassiunneqartassallutik.
Alloriarnerup tullissaa tassaavoq piiaanissamut akuersissut IBA-millu isumaqatigiissut, ajunnginnerpaamik pisoqarpat piffissap sivisunngitsup ingerlanerani pilersinneqarsinnaasussaq.
Avatangiisinut sunniutissanik nalilersuinerit
Tunngaviusumik misissuinerit piffissap ukiunik pingasunik sivisussuseqartup ingerlanerani suliarineqarsimapput, tamatumanilu tamaani saffiugassanut pinngoqqaatinullu tunuliaqutaasunut qaffasissutsit isiginiarneqarlutik. VVM-imik nassuiaammut piumasaqaatit (TOR) oqartussanut soqutigisaqartunullu oqaloqatigiissutigineqaqqaarsimapput. Nassuiaat Orbicon A/S-imit suliarineqarpoq.
VVM-imik nassuiaammi avatangiisinut akornutaasinnaasut, aatsitassarsiornermik suliniutip pilersissinnaasai, isiginiarneqarsimapput. Nalilersuinermut tunngavissatut Bluejayip aningaasaqarnermut tunngasuni misissueqqaarneri imaluunniit akilersinnaassutsimik misissuineri (Pre-feasibility Study) atorneqarsimapput, taakkunanilu ilmenitimik akuiakkamik ukiumut 440-000 tonsinik tunisassiornissaq tunngavigineqarluni. Sumiiffimmi uumasoqassasoq allaaserineqarsimavoq, tamatumanilu pingaarnertut pineqarlutik naasut timmissallu. Immap naqqa uumasunik misissuiffigineqarsimavoq, uillunillu misissugassanik tigooraasoqarsimalluni. Tamaani arfeqatigiiaat aaveqatigiiaallu alaatsinaanneqarsimapput.
Nassuiaammi inerniliissutigineqarpoq, aatsitassarsiornermik suliniut avatangiisit annertuumik akornusersornissaannut tunngavissiinngitsoq. Umiarsuarnit nipiliorneq arfernik upernaakkut ukiakkullu ingerlaartunik akornutaasinnaasoq annikillisinneqarsinnaavoq umiarsuit piffissani arfeqarnerata nalaani kigaannerusumik ingerlaatarnerisigut.
Inerniliinermi tunngavigineqarpoq, aatsitassarsiornermik suliniummi akoruutissanik atuisoqarnaviannginnera, assaanerup sioqqanillu isumaginninnerup mingutsitsissutaanaviannginnerat, kiisalu mingutsitsinissamut aarlerinaatip tamarmiusup killeqarluinnartuunera.
Inuiaqatigiinnut sunniutissanik nalilersuinerit
Inuiaqatigiinnut attanneqarsinnaaneranik nassuiaat ingeniørit suliffeqarfiannit NIRAS-gruppen A/S-imit suliarineqarsimavoq. Nassuiaammut tunngavittut aningaasaqarnermut tunngasunik misissueqqaarnerit atorneqarsimapput.
Nassuiaammit tikkuarneqarpoq, Dundasimi ilmenitimik suliniut Kalaallit Nunaanni soqutigisaqartunut pitsaasumik sunniuteqassasoq. Aatsitassarsiorfimmik ingerlatsineq sioqqanillu suliarinneqqaarneq pisariitsuussaaq ajornanngitsumillu atuutilersinneqarsinnaalluni.
Tamatuma peqatigisaanik suliniut najukkami sulisorineqarsinnaasunut naapertuuppoq Kalaallit Nunaannilu aatsitassarsiornermik suliaqarfimmi piginnaasanik qaffassaanissamut piukkunnarluartuulluni. NIRAS naapertorlugu suliniut, najukkami innuttaasunit tapersersorluarneqarpoq.
Najukkami sulisussanik sungiusaaneq
Bluejayip ingerlatseqatigiiffiutaa, Dundas Titanium A/S, Aatsitassalerinermik Ilinniarfik suleqatigalugu sumiiffimmi sulisussanik piginnaanngorsaanissamik suliniummik pilersaarusiuleruttorpoq. Piginnaanngorsaanissamik suliniut 2019-imi kvartalit aappaanni Qaanaami saqqummiunneqarpoq. Soqutiginninneq annertuvoq. Pikkorissaanermut tassunga inunnut aqqaneq-marlunnut inissaqartumut, inuit 30-t missaanniittut peqataaniarlutik nalunaarsimapput. Pikkorissaaneq Kalaallit Nunaanni oqartussanit aningaasalersorneqarpoq Aatsitassalerinermillu Ilinniarfimmit ingerlanneqassalluni.
Ilmenit aamma Dundasip qaqqaa
Ilmenit ujaraavoq nalinginnaasumik nassaassaasoq ilaatigut Danmarkimi sissani naloraarfiusartuni ujaqqat taartut ilaattut ilisimaneqarluartoq. Ujarak pinngoqqaatinit ukunannga katitigaavoq: savimineq, titan aamma ilt.
Ilmenit ilaatigut doleritimik nunngarutini taartuni Avanersuarmi qaqqat aqqusaarlugit nassaassaasuni nassaassaavoq. Qaarsuni titarnerit qernertut tamakkua sumiiffik tamakkerlugu nunap sananeqaataanit ilisimavavut. Kangimut Pituffiup qeqqaata Uummannap ilisarnarluartup qaavani ikiariissiternernit taartunit avannamut kimmut kilometerinik 100-nik arlalinnik ungasissusilimiittumut Ullersuarmut (Kap Alexander). Pingaartumik Iterlassuaq/Granville Fjord qimussimik ikaaraanni ingerlaqqillunilu Itillersuarmut nunngarutit qernertut tamakkua ilaatigut silittorujussuit nunami malunnaateqarluartarput. Ilmenit nunngarutini qernertuni tamakkunani ujaqqatut nalinginnaasutut 1 procentimik annertussuseqartutut nalinginnaasumik aamma nassaassaavoq.
Sermit iigartartut, silap anorillu, sialuup silarlunneratalu neriuinerat. Tamakkunannga sumiiffimmi qaqqat annertuut ukiut millionerpassuit ingerlanerannit neriorneqarsimapput. Neriorneqartut sermimit, kuunnit immallu sarfaanit ingerlanneqartarsimapput. Ujaqqat oqinnerit ungasinnerpaamut ingerlanneqartarsimapput, taamaalillutillu ujaqqat taartut oqimaannerillu sineriammit imaanut ikaarsaariarfinni ikkannerni akuiakkatut qaleriiaallutik kiviorarsimallutik. Sissat qernertunik siorallit tassa pinngortitap qaqqanik neriuineranit kingornalu immikkoortiterineranit pilersinneqarsimapput. Tamaani sioqqanik taartunik oqimaatsunik peqarfiit pilersinneqarsimapput, taakkunanilu ilmeniteqassuseq qaqqamut aggerfigisaanut sanilliullugu tallimariaammiit quleriaammut annertuninngorsimalluni. Pinngortitap peqarfik aserorterlugulu akuiareersimavaa. Sioqqat pisariitsumik assaavigineqareerpata sioqqallu immikkoortiterneqareerpata ilmenit avammut annissuunneqarsinnaavoq.
Ilmenitimut niuerfik
Nunarsuaq tamakkerlugu ilmenit akuiagaq 2018-imi 5,4 millioner tons tunisassiarineqarsimavoq. Tunisassiarineqartunit aggornerit pingajorarterutit marluk nunanit allaqanngitsuneersuupput, Kina (850 kt), Canada (850 kt), Australien (700 kt), Mozambique (600 kt) aamma Afrika Kujalleq (500 kt). Kisitsisit USGS-imeersuupput.
Ilmenit sioraqarfinnit qaarsuimmilu peqarfinnit pisoq tunisassiarineqartarpoq. Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiit pingasut ilmenitimik suliniutinik ineriartortitsinermik suliaqarput.
Bluejayip saniatigut tuluit ingerlatseqatigiiffiat Alba Mineral Resources sioqqani peqarfiit ingerlaqqinnerannik Igannapaluk/Fitz Clarence Rockimiittunik, Bluejayip suliniutaata avannamut kimmut ingerlaqqiffigisaaniittunik, ineriartortitsivoq. Alba misissuiffimmini aatsitassaqarfimmik siullermik ilmenitimik 6,9 procentimik akoqartumik 96 millioner tonsinik imaqartumik qanittukkut saqqummiussivoq. Kujataani Irlandimiut ingerlatseqatigiiffiat Resource 500 FeVTi Isortumi qaarsumi peqarfiup misissueqqissaarfiginera nangillugu suliaqarpoq. Tamaani allat siusinnerusukkut 70 millioner tonsinik peqarfik TiO2-mik 11,2 procentimik imaqartoq, ilmenitillu 20 procentip missaanik imaqartutut ilimagineqarsinnaasoq, takutittareersimavaat. Peqarfiup suli annertunerujussuusinnaaneranut inissaqarluarpoq. Tamatuma saniatigut Isortumut atatillugu peqarfiup saviminissamik Fe-mik 30 procentimik imaqarnera aamma vanadiumimik V2O5-imik 0,14 procentimik imaqarnera nalunaarneqarsimavoq.
Ilmenitip akuiakkap TiO2-mik minnerpaamik 54 procentimik imaqartup akia 2018-imi tonasimut ataatsimut agguaqatigiissillugu 20 US dollarsiusimavoq (USA-mut eqqussukkat; najoqqutaq USGS).
Ilmenit nunarsuarmi amigaataasoq oqartoqarsinnaanngilaq. Nunarsuarmi ilmeniteqarfiit sumiissuserneqarsimasut ukiuni 150-init amerlanerni atuinissamut naapertuuttumik annertussuseqarput. Taakkununnga ilanngunneqassapput ujaqqanik titaniteqarluartunik, rutilimik, leuxenemik anatasimillu peqarfiit, tamannalu isumaqarluni titanimik sillimmatit nunarsuaq tamakkerlugu ukiunut 300-t sinneqartunut naammattuunerannik.
Bluejay ilmenitimik akuiakkanik ukiumut 440.000 tonsit missaanniittunik tunisassiortarnissamik pilersaaruteqarpoq. Pilersaarutit naapertorlugit ingerlasoqassappat tamatuma nunarsuarmi niuerfimmi 8 procentiisa taamaaqatigissavaat, tamannalu annertuujuvoq. Tamatumunnga sanilliullugu Canada 750.000 tonsinik, Norge 200.000 tonsinik aamma USA 100.000 tonsit missaanniittunik tunisassiortarput.
Ilmenit qalipaatissiatut
Ilmenitimik tunisassiornerup 90 procentiata missinga pingaartumik pappiarani, plastikkini qalipaatinilu qalipaatissiatut atorneqartarpoq. Ilmenit pinngoqqaatinik makkuninnga akoqarpoq: savimineq, titan aamma ilt; (FeO·TiO2). Atortussiassaq qalipaatissiamik sanaartornermut atugassaq, TiO2, suliarisinnaajumallugu ilmenit koksit atorlugit kissanneqartarpoq, taamaalillunilu savimineq immikkoortinneqartarluni CO2-mik piiaanikkut. Sinneruttoq tassaasarpoq TiO2.
Nunani killerni tamatta immikkut titanoxydimik ukiumut 2,7 kiilut missaannik atuisarpugut. Atuineq patajaakannersumik inissisimavoq.
Ilmenit saffiugassamut titanimut
Titan saffiugassaavoq tupinnartoq. Sisattut marloriaatingajammik nukittussuseqarpoq. Tamatumalu peqatigisaanik sisaap affangajaanik oqimaassuseqarluni. Titan sisamminngaanniit tasisuaarsinnaassuseqarneruvoq. Ilusilersoruminartuuvoq. Kissassutsinillu qaffasingaatsiartunik sapigaqarani. Nungullariartortanngilaq. Akuutissanik allanik mattutsisarneqarsinnaavoq. Atortussiassanik allanik soorlu kulfiberinik akullugu aamma atorluarsinnaavoq. Aamma saanernut kingoraartissatut atorluarsinnaavoq.
Titaniumoxyd, TiO2, titanip sisattut iluseqarluni tunisassiarinissaanut atorneqartarpoq. Pilersinniarnera pisariuvoq akisungaatsiarlunilu. Tunisassiallu assigiinngitsunik pitsaassusilersorneqartarput, tassunga ilanngullugit assigiinngitsunik akoorlugit mattutsisakkatut, assersuutigalugit vanadium aamma kobber. Titanimik pilersitsiniariaatsimik akikinnerusumik sukumiinerusumillu nassaarniarnissaq siunertaralugu nassaarniartartut allaffiini assigiinngitsuni ilungersorluni sulisoqarpoq. Tassunga killikkutta titanimut niuerfik annerusoq ammaanneqarumaarpoq.
Titanimik niuerfik siuariartorpoq. Saffiugassamik tamatuminnga atuineq ukiut 20-t ingerlaneranni sisamariaatinngorsimavoq. Saffiussaq arlalippassuartigut aningaasartuutinut sunniuteqarluarpoq. Nukissiornermi akit qaffasissut kuldioxydimillu aniatitsinerup killilerneqarnissaanik kissaateqarneq tunngavigalugit titan annertuumik eqqumaffigineqarpoq.
Titan qaffasinnerpaamik pitsaassusilik timmisartut najummisuinik pingaanernik suliaqarnermut atatillugu atorneqartarpoq. Timmisartut nutaat, soorlu Boeingimeersoq Dreamliner aamma Airbusimeersoq A350, atortussiassat akuleriissitat titanimik pingaarnertut akoqartut atorlugit sanaartorneqarput. Timmisartut nutaanerujartortillugit titan annertunerusoq atorneqartarpoq. Boeingip timmisartuliaasa nutaanersaat ineriartortinneqartoq tassaavoq 777X, taassumalu suluusai atortussiassat akuleriissitat titanimik pingaarnertut akoqartut sanaartorneqarlutik. Allaammi Air Greenlandip timmisartorsua pisoqalisimasoq Airbus A330 titanimik titanimillu akuukkanik 18 tonsinik oqimaassuseqartunik sanaartorneqarsimavoq.
Tamatuma saniatigut titanip nungullariartortannginnera akoorutissat atorlugit suliffissuarni, inuup timaani ikkussassani, isarussat sinissaanni allarpassuarnilu atorneqartarpoq.
Titanimik niuerfik
Nunat soorlu Kina, Canada, Australia, Mozambique aamma Afrika Kujalleq, ilmenitimik tunisassiornermi nuimanerpaasut, nunat soorlu Rusland, Japan, Kasakhstan aamma USA, titanimik qaffasinnerpaamik pitsaassusilimmik tunisassiornermi nuimanerpaapput. Ingerlatseqatigiiffissuit arlaqanngitsut niuerfimmi tamatumani nuimanerpaapput. Ruslandimeersoq VSMPO annerpaajuvoq, Kinameersorlu Baoji Titanium aamma angisuujulluni. Taamaalilluni suliniut nunarsuarmi politikkimut tunngasunik ilaqarpoq.
Kalaallit Nunaat nunarsuup assingani
Bluejayip aatsitassatigut isumalluutai ullumikkutut annertussuseqartut ilmenitimik ukiumut 440.000 tonsinik tunisassiortarnissaq naatsorsuutigalugu ukiut 20-t missaanni tunisassiarineqarsinnaassapput. Aatsitassatigut isumalluutit suli annertunerusinnaanerannut periarfissat pitsaalluinnarput.
Alba Mineral Resources 2018-imi aatsitassatigut isumalluutinik suli allanik 96 millioner tonsinik pilersitsisimavoq.
Kommune Kujallermi qaarsuinni peqarfinnit annertuunit ilmenit aqqutigalugu aatsitassap ilmenitip Kalaallit Nunaat nunarsuarmi pimoorussamik tusaamaneqalersissinnaavaa.
Allaaserisaq aviisimit Sermitsiami nutaamit aaneqarpoq. Aviisi tamakkiisoq uani ataani pissarsiarisinnaavat, allaaserisallu allat atuarlugit: