Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Beijingimi aallaaveqarluni
Naalagaaffiit attaveqaqatigiinnerannut suliaq aallartippoq, Kalaallit Nunaata Kinallu akornanni suleqatigiinnerup aamma niueqatigiinnerup annertunerulernissaa anguniarlugu, kisianni ukioq manna unamminartuusimavoq corona pissutigalugu killilersuinerit aamma kulturimik allaanerusumik attaveqaqateqalerneq malunnaateqarsimammata, taamatut oqarpoq Nunatta Beijingimi sinniisoqarfiani pisortaq siulleq.
Tunngaviusumik taamaallaat nalunaaquttap akunneri 15-it atorlugit Nuummiit Beijingimut timmisartortoqartarpoq, kisianni maannakkorpiaq angalaneq ajornarneroqaaq, ullunik – aap, sapaatit akunnerinik arlalinnik sivisussuseqarluni Kinami illoqarfimmi millioninik innuttaasoqartumi allaffimmi sulineq aallartissinnaalissappat. Corona pissutigalugu killilersuinerit annertuut, maannakkut suli Kinami atuuttut, angallassinermut tunngasut diplomatimut Jacob Isbosethsenimut, novembarimi 2021-miilli Nunatta Beijingimi sinniisoqarfiani pisortatut atorfeqartumut, unamminartorsiorfiupput.
Piffissami sivikitsumi Jacob Isbosethsen aappanilu Nunatsinnut aamma Danmarkimut uterput, tamaani sulissallutillu feeriassallutik aggustip qiteqqunnerani kangimut aallaqqinnissamik tungaanut. Naatsorsuutigaallu angerlamut uternissartik sapaatit akunnerinik pingasunik sivisussuseqaqqissasoq, allaffimmi – savalimmiormiut sinniisoqarfiata aamma danskit aallartitaqarfiata eqqaaniittumi - suliartoqqinnginnermini ingerlaavartumik coronamut misilitsinnerit annertuut aamma aneqqusaanani hotelimeeqqaarnissaq ilanngullugit.
Aatsaat siullermik Jacob Isbosethsen nunami allami kalaallit sinniisoqarfianik ammaalinngilaq. 2018-imi Reykjavikimi sinniisoqarfimmik ammaanermi siuttuuvoq, kisianni tamatuminnga assersuuteqarneq aammattaaq tassunga killeqarpoq. Nunarsuaq tamakkerlugu politikikkut pissanganartorsiortoqarnerani Kinami aallartitaalluni naleqqussaqqissaartariaqarpoq, tassunga ilanngullugu Kinami Covid-19-imut akuersinngilluinnarneq pissutigalugu najukkani corona pissutigalugu killilersuinernut annertuunut ingammik unamminartorsiornarmat.
– Islandimi suut tamaasa piareersaanerit namminersuutigalugit isumagaavut, kisianni Beijingimi tamanna annertunerujussuuvoq. Ajornannginnerit tassaapput kabelit aamma allaffimmi IT-mut attaveqaasersuinerit, tamakku sulisartunit immikkullu ilinniagalinnit suliarineqassapput, nunanut allanut ministereqarfimmit akuerineqartunit, tassalu maannakkorpiaq taakku isumannaatsumik nunamut isertinneqarsinnaanatillu anisinnaanngillat. Taava tassa maannakkut internet Savalimmiut sinniisoqarfiannit atorparput, taavalu printeri, kopimaskiina, computerit aamma fax – paasinarpoq taanna Kinami IT-mut atortunut ilanngullugu pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq - isumannaatsuunerannut akuerineqartut massakkut utaqqillutigik. Isumaqatigiissutit aamma pisortatigoortumik ataatsimiinnerit kinamiut app-ii, soorlu telefonikkut WeChat, atorlugit isumaqatigiissutigineqarsinnaapput, tamatuma kingornatigut fax atorlugu akuerineqarsinnaallutik, Jacob Isbosethsen oqarpoq, qujanartumik danskit aallartitaqarfianit – 1950-imiilli Folkerepublikimut aallartitaqarnikkut attaveqaateqartumit - misilittakkat aamma ikiorneqarnerit iluaqutigai.
– Coronamut killilersuinerit pissutigalugit oqartussaasunik, oqaloqatigerusutatsinnik, naapitsinissaq ajornaatsuunngilaq. Ataatsimiinnerpassuit suli isiginnaarutikkut ingerlanneqartarput, tamannalu immikkut ippoq, tassami tamaani nunamiikkatta. Najukkani oqartussaasut innersuussaat malittarpavut, sutigullu tamatigut piffissaq manna unamminartuuvoq, kisianni tamanna aallartitanut tamanut atuuppoq, uagullu naleqqussaannassaagut pisumillu sapinngisamik pitsaanerpaamik pissarsiaqarluta, Jacob Isbosethsen saammarsaarpasilluni qungujulluni oqarpoq.
Akornuterpassuit tamakku aqqusaaraluarlugit taamaattoq Jacob Isbosethsenip najukkami atorfinitsitaq allatsi Jiaxin Zhou suleqatigalugu aningaasatigut aamma niuernikkut Nunatta Kinallu akornanni attaveqaqatigiinnerulernissamut pingaaruteqartunik alloriartoqarpoq. Kalaallit sinniisoqarfiata aamma MOFCOM-imit, kinamiut Europamut tunngassuteqartunut niuernermi ministereqarfianit, sinniisuutitit akornanni oqaloqatigiittarneq aallartereerpoq, maannalu apeqqutaalerpoq nunat taakku akornanni arlaatigut killilersugaanngitsumik niueqatigiinnissap isumaqatigiissutiginissaa imaluunniit aaqqiisoqarnissaa, kalaallinut inuussutissarsiutinik ingerlatsisunut iluaqutaasussamik.
– Killilersugaanngitsumik niueqatigiinnermi uagut aalisakkanik avammut nioqquteqartarneq pingaaruteqartoq ingammik pivarput, tamannalu tassa pissutaalluinnartut ilagaat Kinami sinniisoqarfeqarnitsinnut. Kina Nunatta aalisakkanik suliffissuaqarnerani EU-p avataani niuernermi annerpaajuvoq, kiisalu 2021-mi avammut tunisaqarnermi katillugit 1,7 milliardit koruunit missaannik naleqarpoq. Kisianni aammattaaq nunanut allanut tunisat allat soorlu puisit amii, nilak aamma imeq, ilusilersukkat allallu immaqa ilaalersinnaapput.
Jacob Isbosethsen malillugu suli erseqqissuunngilaq Kalaallit Nunaannik Kina killilersugaanngitsumik niueqateqarnissaminut ilumut soqutiginninnersoq, imaluunnit allatut isumaqatigiissuteqarusunnersoq, soorlu assersuutigalugu kulturikkut, ilinniartitaanikkut aamma ilisimatusarnikkut kiisalu takornariaqarnikkut.
– Tamanna piffissap ingerlanerani nalunarumaanngilaq, oqarpoq.
Avammut nioqquteqarnerulerneq
Nunarsuarmi Kina tassaavoq innuttaasoqarnerpaaq 1,4 milliardit missaannik innuttaasoqarami, aamma pisortat tungaannit nerisassanik pilersorneqartuarnissap qulakkeerneqarnissaanut pisariaqartitsiuaannartoq qitiutitsiuaannartuusorlu, tassungalu atatillugu nutaanik aalajaatsuusunillu suleqatissarsiortoqarluni, tassaasinnaallutik Danmark, Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat.
– Savalimmiormiut sinniisoqarfiat aamma danskit aallartitaqarfiat peqatigalugit upernaaq naalagaaffimmit pigineqartoq China COOP ataatsimeeqatigisarparput, taanna nunanit taakkunannga pingasunit aalisakkanik, qalerualinnillu annertunerusumik pisisarnissaminut soqutiginnissinnaasoq, pilersuinissamut, niuertarfinnut, qerititsiveqarfinnut aamma namminneq niuertarfiutiminut atatillugu piareersaareersimallutik. Taamaattumik nunanut allanut nioqquteqarnerulernissamut aammattaaq aalisakkannut aamma nioqqutissiat allat eqqarsaatigalugit, Jacob Isbosethsen oqarpoq, taanna corona pillugu killilersuinerit qanittukkut sukannerpallaarunnaarnissaannik neriuppoq, taamaattoqarpat sinniisoqarfiup avammut sammisumik ingerlatsinertik iluamik aallartissinnaalissagamikku.
Islandip aallartitaqarfia aamma Savalimmiut sinniisoqarfiat suleqatigalugit nunat avannarliit killiit ulluata septembarimi ingerlannissaa pilersaarutaavoq. Aammattaaq Qingdao Seafood Expo-mi nunat ataasiakkaat saqqummersitsivilerlugit peqataanissaq eqqarsaataavoq, tassani aalisakkat aamma qaleruallit Kalaallit Nunaanni nioqqutissiat Savalimmiuni aamma Danmarkimi nioqqutissiat allat ilanngullugit nittarsaanneqassallutik. Kiisalu pilersaarutaavoq Kalaallit Nunaat danskit aallartitaat Shanghai-mi China International Import Expo-mi Royal Greenlandip aamma Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisup kiisalu danskit nunalerinermut inuussutissanut ministeriata video atorlugu peqataatinneqarnissaat.
– Siullerpaamik Beijingimiinnermi ilikkarneqartoq tassaavoq erinatsaiususeq, kisianni tamanna ilutigalugu suliat ineriartortitsinermi salliutinniartariaqarlutik. Aammattaaq uanga danskit aallartitaannit kiisalu inuussutissarsiortunit Kinami suliaqartunit isumassarsianik pitsaasunik pissarsisarpunga. Kiisalu nuannaarutigaara Islandimit misilittakkakka iluaqutigigakkit aammattaaq nunani allani suliaqartarsimaninnit. Iluaqutaavoq aallartitaqarnermi pissuserisartakkat ilisimasaqarfiginissaat – minnerunngitsumik nunarsuaq tamakkerlugu politikikkut pissanganartorsiorfiusumi aamma coronamik nappaalasoqalernissaanut aarleqquteqarnermi.
– Piffissaq sivisunerusoq eqqarsaatigalugu isumaqarpunga Kalaallit Nunaata aamma Kinap akornanni suleqatigiinneq isumalluarnartoqartorujussuusoq. Seafoodinut tunngasut saniatigut aammattaaq takornariartitsineq tamakkiisoq eqqarsaatigaarput, tamatuma annertusineqarnissaanut periarfissaqarluarpoq angalanermut killilersuinerit sakkukillineqarpata. Ataatsimut isigalugu misigisarpara nunarput aamma kulturerput inuiaqatigiinnerpullu pillugit angalanissamut alapernaattoqarnera, kisianni aammattaaq ilinniartitaanermut aamma ilisimatusarnermut atatillugu, Jacob Isbosethsen oqarpoq.
Beijingimi allaffeqalernissaq pillugu aalajangiineq pivoq Naalakkersuisut aamma Inatsisartut 2021-mi ataatsimoorlutik tamanna aalajangermassuk Kinami aamma Asiami inuussutissarsiutinik nioqqutissanik pilerisaarineq ukiut qulit sinnerlugit ingerlanneqartareersullu, takornariartitsisarneq, ilisimatusarneq, mingutsitsinngitsumik nukissiuutinik pilersuineq aamma imeq, puisip amia, aalisakkat aamma qaleruallit pilerisaarutigineqartarlutik.