Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Avissaartuunnerup iliuuseqalersippaanga

Meeraalluni ittumi kalaallip ataataminillu aatami qallunaap imminut ataqqinerat takusarsimavaa. Taamaattumik Anna Wangenheimip inuit ullumikkut inuiaqatigiinni avissaartuutsitsiniaasarnerat eqqumiigisorujussuuaa.

- Ataatannit aatama ittumalu qatanngutima Narsami 1990-imi apersortinnerani naapeqatigiinnerat eqqaamavara. Pisoq tamanna angisoorujussuuvoq, allaanngivippormi silarsuit marluk ataatsimuulersinneqartut. 

Demokraatinit peqqissutsimut naalakkersuisup, Anna Wangenheimip, Namminersorlutik Oqartussat napasuliaanni init quleriit sisamaanni teqeqqumi allaffimminit, savaatillip Eqalunneersup nakkutilliisullu Jyllandip qeqqani Djurslandimeersup naapeqatigiinnerat oqaluttuaraa. 

Taassuma ittua, Abel Kristiansen Eqalunneersoq, angutaasimavoq eqeersimaarluartoq, kalaallit savaateqarnermit tunisassiaannik siuarsaanissamik sulissuteqartoq, ilaatigullu Kujataani savaateqarnermik pilersitsineq pillugu atuakkiorsimasoq.

Angut nukittuunik isumalik, Anna Wangenheim oqaluttuarpoq, ittunilu ”sunniisinnaassuseqarluartutut, aalajangersimasorujussuartut sukannersutullu” oqaluttuaralugu, kisianni aamma nuliani peqatigalugu meeqqanik 15-inik piffissami innaallagiaqanngitsumi kuuinnartumillu imeqanngitsumi perorsaasussaasimasutut oqaatigalugu. 

- Ittuga ataatannillu aataga oqartut eqqaamavakka: ”Nerissaguit sulisariaqarputit”, Anna Wangenheim oqarpoq. 

Aataa Henry Mikkelsen ”angutaasimavoq qallunaaq qangatoortoq, qanganisalerisoq ataqqineqarluartorlu,” aamma sunniisinnnaassuseqarluartoq. Aatakkuisa marluusut taakkua ernutartik Anna, Narsami silarsuit marluk pitsaanerpaartaasa qanoq ataatsimoortinneqarsinnaanerannik misigisaqartoq, sunniuteqarfigaat. 

Ullumikkullu aamma taamaaliorsinnaasariaqaraluarpugut, Anna Wangenheim, inuiaat avissaartuunnerannik politikkikkut oqallinneq tusaraangamiuk iliuuseqarusulersartoq, aammali alapernaasilersartoq, oqarpoq.

- Eqqarsartarpunga, ilisimasanuku amigaataasut imaluunniit? Tamattami inuuvugut, sooq taava avissaartuunnata ataqatigiinnernik pitsaasunik pilersitsiinnarsinnaanngilagut? Tassa ungasissuseqarnissamik pilersitsinermut taarsiullugu attaveqaatissanik pilersitsilluta, Anna Wangenheim aperivoq. 

Naalakkersuisoq peqqissaasorlu 38-nik ukiulik Narsami meeraasimanerminik inuusuttuusimanerminillu oqaluttuarinnippoq, peroriartornertut talerperlerpalaartumimk ileqqoqarnermik sunniuteqarfigineqartutut. Arnaa, Karline, napparsimmavimmi økonomatut sulisuusimavoq angutaalu, Henning, sanasuusimalluni.

- Angajoqqaakka ”Atassutikkuiusimapput”, anaanamalu tassuuna ingerlariarnissannut sakkortuumik sunnerniartarsimavaanga, Anna Wangenheim illarluni oqarpoq, ajaalu, Benedikte Thorsteinsson, Siumut sinnerlugu najukkami nunalu tamakkerlugu politikkimi aamma eqeersimaartuusimalluni. 

Arnaata panini Atassutip politikkianik akuersaartunngortinniarnera iluatsivissimanngikkaluaraa, taamaattoq tassanngaanniit nipputtoqarsimavoq, Anna Wangenheimilu 2017-imi Demokraatinut ilaasortanngorsimalluni.

- Naqisimaneqanngitsumik qinersisinnaanermik anguniagaqarnermut kiffaanngissuseqarpalaartumillu eqqarsartaaseqarnermut atatillugu iluatsittoqarsimavoq, Anna Wangenheim oqarpoq, imminullu malartaatsutut naapertuilluarnermillu pingaartitsisutut oqaatigaluni. 

Peqqissaasunngortariaqarluni misigisimasoq

Anna Wangenheimip peqqissaasutut ilinniagaqarnissaa siusissukkulli paasinarsereersimavoq.

- Suliarisariaqartutut misigisimalaarsimagunarpara, oqarpoq, oqaluttuarlunilu, meeraalluni ataatani assammigut kilersimalluni angerlaraangat nammineq tamatigut mattusersuisuusarsimalluni. Angutaata aamma kissaatigisimavaa, peqqissaasutut ilinniagaqassasoq. Nammineq inuttut angutimisut sanasunngorusunneroqqaarsimagaluarpoq.

- Kisianni ataataga oqarpoq, naagga, sanasunngussanngilatit, qitinnik anniartaliinnaqinaatit, oqaluttuarpoq.

Anna Wangenheim 11. klassemi atuartooreerluni Jyllandimi Hammerumimi ukioq ataaseq efterskolerpoq, tamatumalu kingorna Kalaallit Nunaannut angerlarluni, Qaqortumi ilinniarnertuunngorniassalluni. Tamanna sioqqullugu ukiut ingerlarneranni arnaa kræftimik eqqugaasimavoq, efterskolemilu atuartuunera aamma Rigshospitalimut, arnaata katsorsarneqarfigisaanut, pulaarnernut atorneqartarsimavoq. 

Ilinniarnertuunngorniarneq ilungersunartoq

Anna taamani 18-inik ukioqaarluni 1.g-mi ilinniartuusoq arnaa kræftimik toqquteqarpoq.

Aliasunnerlu ilinniarnertuunngorniarnermut pissusissamisoortumik sunniuteqarpoq.

- Ilungersunarsimaqaaq, oqarpoq. 

3.g-mi atuartuusoq angutaalu aamma kræftimik napparsimalermat pissutsit oqinnerulinngillat. 

- Ukiutut tulleriiaatut aliasuffiusorujussuartut nikallungaffiusorujussuartullu eqqaamavakka, Anna Wangenheim, 21-nik ukioqarluni angumminik kræftimut annaasaqartoq, oqaluttuarpoq.

- Kisianni ilisimatinneqartuaannarsimavunga, pissusiviusuni qinigassaqanngitsunga. Perorsarneqarsimavunga A-mik oqarsimagaanni aamma B-mik oqartariaqartoq. Aallartissimasat naammassineqartussaapput, misilitsinnerit naammassiniarlugit ilinniarnertuunngorniarlunilu tamaviaarutiginnissimanini pillugu oqarpoq.

Angummi toqunerata nalaani tusagassiortunngorniassalluni aalajangersimagaluarpoq; Ukiut angajoqqaami napparsimaffigisaasa peqqinnissaqarfimmillu misigisarpassuit kingorna peqqissaasunngorniarnissaq eqqartorusussimanngilaa. Taamaattumik allannermik aamma politikkimik, inuiaqatigiinnik oqaatsinillu soqutigisaqarnini aallaavigalugit Nuummi tusagassiortunngorniarluni aallartissimavoq. 

Kisianni ataatani toqukkut qimagummat uniinnarsimavoq:

 - Soorlulusooq pissusissamisoortumik suujunnaarsitsinermik pisoqaannartoq, Anna Wangenheim oqaluttuarpoq.

Angajoqqaavisa Narsami illuat imaarneqartussaasimavoq, qatanngutigiinnilu taannaasimalluni tamatumunnga akisussaaffimmik tigusilluarsinnaanerpaasoq. 

Qaamaneq neriuullu

Taamaakkaluartoq aliasunnerup taarsiornerullu atuutileruttorneranni qaamanermik aamma takkuttoqarsimavoq.

Anna Wangenheim Narsami meerassaminik siullermik, inuusuttuulluni aapparisimasaminut illoqarfimmi inunngorfigisamineersumut, naartulerpoq. 

- Allaanngivippoq – taassuma aliasorujussuarnerup kingorna qaamaneq uagutsinnut ilaqutariinnut utertikkaa. Qaamaneqalerpoq neriuuteqalerlunilu; angajoqqaatsinnit pissarsiarisimasavut pitsaasut tamaasa ingerlateqqinnissaannut periarfissaqalerpugut, oqarpoq.

Ernera Theis ullumikkut 15-inik ukioqarpoq. Taassuma angutaalu aappariinnerat ukiup affaa ingerlareersorlu ajalusoorpoq, Annalu ilinniagaqariartorniarluni Danmarkiliassalluni aalajangerluni. 

Danmarkiliarnini ilaatigut qimaanerulaartutut Kalaallit Nunaannilu 00-ikkunni politikkikkut pissutsinut akerliuniarnertut oqaluttuaraa.

- Politikkimut tunngasut malinnaavigaakka, eqqarsarlungalu: Akerliuniarniarpunga, Danmarkimut nuussaanga, tamakkununnga ilaarusunngilanga, Anna Wangenheim, Narsaq qimallugu Danmarkimut nuussimasoq, oqaluttuarpoq. 

Meeqqerisutut bachelorinngorniarluni ilinniartuunermini ernermi  nukarliit Bastianip aamma Alecip, ullumikkut qulinik qulingiluanillu ukioqartut, angutaat naapippaa. 

Aappariit ullumikkut avissimapput, uigisimasaalu Danmarkimut uterluni nuussimalluni.

Arfinilinnut anaanaq

Anna Wangenheimip ukiut Danmarkimiiffigisani (2006-imiit 2016-imut) pisoqarfiusimasorujussuartut oqaluttuarai.

Aappartaava aapparisimasaminit pingasunik meeraqarpoq. Qarmaasutut namminersortuuvooqq qaammatinilu arlalinni sakkutuuni imarsiortuni angalasarluni. Taassuma nuliarisimasaa aamma peqqissaasuuvoq piffissani nikerartuni suliffeqartoq, taamaattumillu Anna Wangenheim akuttunngitsumik meeqqanut arfinilinnut akisussaaffimmik tigummiartuusarluni.

- Suliassarpassuaqartarpunga. Tupinnaqaaq anigorneqarsinnaasarmata, kisiannimi meeqqanut pitsaanerusussaq pillugu tamakkua suliarineqartarput, oqarpoq.

Ukiut pisorpassuaqarfiusimammata tamatumunnga pissutaavoq Kalaallit Nunaannut angerlarsersimanera. Inuunerup qanoq atorneqartariaqarneranik isumaqarnerminnut atatillugu aappanilu allorassaaqatigiissinnaasimanngillat. Aappaatami isiginnittaasia Annap qanoq ittumik inuuneqarusunneranut oqimaaqatigiissinneqarsinnaasimanngilaq.

- Qanoq kalaaliutigerpiarnera paasilerpara, oqarpoq itisiliillunilu: 

- Uagut kalaallit immitsinnut qanittuararsuuvugut persuarsiorpalaarpallaanngitsumillu immitsinnut oqaloqatigeeriaaseqarluta. Peroriartornermit qanimut attaveqarfigisat pinngitsooruminaassinnaapput, taakkuummata assingusumik tunuliaquttatut oqaluttuassartaqartut, Kalaallit Nunaannut, qanimut oqaatigalugu Narsamut inunngorfigisimasaminut, uterusussimanini pillugu nassuiaavoq. 

Narsaq pillugu takorluugaq ajalusoortoq

Paasinarsivorli Kujataanut uterneq iliuuserineqarneranit oqaatigissallugu oqinnerusimasoq. 

- Aliannaarsaarpalaartumik takorluugaaneruvoq misilittariaqagara, siornatigut inuunerisimasanni pisimasunik naggasiiniarlunilusooq, Anna Wangenheim oqarpoq.

Narsamut ukiut ingerlaneranni inuussutissarsiornikkut ulapaarfiulluarsimagaluarluni nammineq inuttut isimini ineriartorfiunngitsutut inissisimalersimasumut uternini kulturikkut tupatsitaarujussuarnertut misigisimavaa.

- Meeqqama Danmarkimi tamarmik inunngorsimasut Kalaallit Nunaanni meeraanerup qanoq ittuuneranik paasisimasaqalaalernissaat kissaatigisimagaluaqaara. Kisianni kiserliortutut pissutsinillu allannguiniarnissamik kissaateqarninni kisimiittutut misigisimasimavunga, nassuiaavoq. Meeqqallu nuanniilliornerminnut takussutissanik ersersitsisalermata poortueqqinniarluni nuunniarlunilu aalajangerpo. 

- Isumaqarsimagaluarpunga Kalaallit Nunaannik takorluugaq pigiunnaarluinnarsimagiga, nassuiaavoq.

Danmarkimili najugaqarnerat sivisunngilaq. Tassami Kalaallit Nunaanni attaveqarfigisai, ikinngutit ilaquttallu, piffissap tamatuma ingerlanerani Nuummut nutserarsimapput, illoqarfiillu pingaarnersaannut nuunnissaannik akuersitinnialerlugu. 

- Oqarput tamanna uggorinavianngikkiga. Kalaallit Nunaannut qanorluunniit akeqassagaluarpat uteqqinnissara siunniussimavara, Anna Wangenheim oqaluttuarpoq, pigisanilu poortoriarlugit decembarimi 2016-imi Nuummut tikissimalluni. 

Tamannalu peqqissimassutigisimanngilaa.

- Tamanna aalajangiussarisimasanni pitsaanerpaavoq, Anna Wangenheim, Sønderjyllandimi attaveqaatit attaveqarfiillu nukittuut qaninnissaannik maqaasisaqarsimasoq, oqarpoq. 

Pingaartumik qatanngutini nukarleq, Alma, Nuummi meeqqani pingasut, 12-inik, tallimanik marlunnillu ukioqartut peqatigalugit aamma najugaqartoq, qanittuararsuuaa. Angajua Maline, ukiorpaaluit matuma siorna Danmarkimut nuussimavoq, tassanilu ernini aqqaneq-marlunnik ukiulik peqatigalugu najugaqarluni. 

Corona initoorujussuusoq

Anna Wangenheim Kalaallit Nunaannut utersimalerami Demokraatit ilaasortanngorfiginiarlugit aalajangerpoq. 

2017-imi Demokraatit Vest/Kitaani nunap immikkoortuani siulittaasuattut qinigaavoq, 2018-imilu Inatsisartunut qinigassanngortilluni. 

Qinigassanngortinneq saqqumilaartinneqalernerlu kiisalu ”kassermiit putukkunut” nalilersorneqalerneq misigisaavoq killissanik qaangiinerusoq, eqqaamasani tunngavigalugit oqaluttuarpoq, taamanilu 52-init taaneqarsimalluni. 

Anna Wangenheim piffissap ingerlanerani peqqissutsimut naalakkersuisunngornissaminik takorluugaqaraluarluni taamaattoq 2020-mi ukiakkut Demokraatit naalakkersuisoqatigiinnut ilanngummata Martha Abelsenimut peqqissutsimut naalakkersuisutut taarsertussanngoreeramiuk tamatuminnga tupaallaatiginnissimavoq. 

- Isumaqarsimagaluarpunga politikkikkut ilisimaneqarlualernissannut ilisarnaateqarlualernissannullu ukiorpassuit atortussaallugit, oqarpoq.

Dronning Ingridip Napparsimmavissuani qaqortumik kitteleqarluni pilersaarusiakkamillu suliffeqarsimanerminiit Namminersorlutik Oqartussat napasuliarsuarni teqeqqumi allaffimmut nuunneq qanoq issimanersoq apeqqutigineqarmat ima oqarpoq:

- Uppernarsivara atorfilittaniit suliaqarfiusunut ungasissorujussuusoq. Isumaqarpunga allaffissornerujussuaqartoq, Anna Wangenheim oqarpoq, atorfilittaqarnermilu siunnersortinik peqqissaanermik ilinniagaqarsimasutut tunuliaqutaqartunik atorfinitsitsisoqartarsimanera maluginiarnerarlugu. 

Paasissutissiilluni oqarpoq, COVID-19-ip qanoq initutigisimanera nappaalanerlu sapinngisamik pitsanerpaamik iliuuseqarfigisinnaajumallugu suliassat qanoq annertutigisut pilersinneqarsimanerat tupaallaatigisimallugu. 

- Tamanna artukkiisorujussuuvoq peqqinnissaqarfimmilu ulluinnarni ingerlatsinermut soorunami sunniuteqarluni, oqarpoq, peqqinnissaqarfimmilu sulisut  coronamut ilinniarsimasorpalaartumik isiginnittaaseqarnerat pillugu nersualaarlugit. 

Nammineq soraarluni allaffimminit anigaangami, ajornanngikkaangat minnerpaamik 5 kilometerinik isorartussusilimmut unnuit tamarluinnangajaasa arpattarpoq. 

- Pinngortitaq pinngitsoorsinnaanngilara, tassannga nukissannik aallertarpunga. Aamma Nuup aqquserngini. Timigissarneq nakorsaatit timimut tunniunneqarsinnaasut pitsaanersaraat, oqarpoq. 

Aviisi AG uani pisiariuk:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER