Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Atornerluineq sammineqarli
– Atornerluinermit eqqugaasimasut isiginiarnissaannut taarsiullugu imigassamik iluanaarniuteqartut sammivallaarujussuarpavut, Gujo Thorsteinsson oqarpoq, siunnersuutigalugulu nuna tamakkerlugu atornerluinermut akiuiniaqatigiiffimmik peqatigiiffiliortoqassasoq.
Demokraatit imigassamut inatsisip ukiakkut ataatsimiinnermi allanngortinneqarnissaanik siunnersuuteqarnerisigut imigassamik nioqquteqarneq pillugu oqallinneq sakkortuseqqippoq.
Angerlarsimaffinni, suliffeqarfinni, nutaarsiassani minnerunngitsumillu nittartakkani inuit naapeqatigiittarfiini oqallinneqarpoq. Imigassap malunnavissumik kikkulluunniit oqalliseqataalersissinnaavai, imigassamullu inatsit pillugu isummersorsimasut ilaat tassaavoq Gujo Thorsteinsson, Nuummi Kofoeds Skolep ulluinnarni aqutsisua.
Taassuma niuertut imerniartarfiutillillu misigissutsinik kalluaaqisumik oqallinnerisa tusagassiuutini taama imartutiginerat eqqumiigaa.
– Nipituumik nilliaatiginnissimapput, tusagassiuutillu oqariartuutaannik sammisaqarusulluinnartarput. Kisianni inatsimmi siunnerfigineqartut kikkunnit nilliaatigineqarpat; tassalu meeqqat inuusuttuaqqallu imigassartortalernissaannik pitsaaliuinissaq kinguartitsiniarnissarlu. Isumaqarpunga inuiaqatigiittut imigassap qajuusat immullu naligalugit ulluinnarni pisariaqartuunnginneranik oqariartuuteqarnissarput puigoripput. Puigorneqartoq tassaavoq imigassaq ethanoliusoq, taannalu immini arrorsaataasoq. Ajornerpaamik pisoqartillugu ilaqutariinnik avissaartuutsitsisarpoq inuttut annertuumik pilliuteqarfiusumik. Tamanna ilisimaarilluarpara, Gujo Thorsteinsson oqarpoq.
Saqqummeritsi
Facabookimini sapaatip-akunnerani kingullermi allappoq ima qulequtalimmik: "Saagusimasumit anillakaappugut", tamatumanilu imigassamik atornerluinerup pinngitsuuisinnaannginnerullu kingunipilui pillugit oqallinnermik ujartuilluni.
– Suliffinni inuttullu imigassamik atornerluinerup kingunipiluinik ukiorpassuarni suliaqarsimavunga. Inuusunnerugallarama nammineq atornerluisuusimanera kingornalu ilaatigut imigassamik pinngitsuuisinnaasimannginnera isertuutissanngilara, taamaattumillu anniaat peqatigineqartoq ilisimaarilluarlugu. Anniaat ilaquttanut, meeqqanut namminermullu atortinneqartoq inooqataaffigalugu. Atornerluinerit tamarmik, imigassamik, ikiaroornartumik, iisartakkanik allanillu soorlu aningaasanoorajunnermik tamatumunnga ilaapput. Atornerluinermut atasumik pilliutigineqartartorpassuaqarpoq, inuttut inuiaqatigiinnilu, Gujo Thorsteinsson oqarpoq.
– Pissutsit taamaannerannit ilungersunarnerupput. Atornerluinermik aamma nappaatinik pilersitaanik aalakoornermilu pisartunik toqquteqartartut nappaatinik allanik toqquteqartartunit amerlanerupput. ”Saagut” isiginiarneqarnerujussuannut taarsiullugu imigassamik atuinerup kingunerisa pitsaanngitsut oqallisigineqarnissaat maqaasivara, atornerluineq, atornerluisoq, ilaqutaasa, pingaartumillu meeqqat, qanorlu ililluta atornerluinermik pitsaaliuinermut pikkorinnerulersinnaanitta eqqartornerisigut.
Atornerluineq akiorniarlugu peqatigiiffik
Gujo Thorsteinsson nammineq siunnersuuteqarpoq oqarlunilu, nuna tamakkerlugu peqatigiiffimmik atornerluisunut atornerluisullu ilaqutaanut ikiuiniartussamik pilersitseqataarusulluni.
– "Kalaallit Nunaanni atornerluineq akiorniarlugu peqatigiiffik" paasititsiniaanermik, pitsaaliuinermik ikiortarialinnillu ikiuinermik siunertaqarsinnaavoq. Nammineq kajumissuseq tunngavigalugu peqatigiiffippaalussuaqarpoq ajornartorsiutinik immikkuullarissunik suliaqartunik, soorlu Neriuffik, Uummat, Meeqqat Inuunerissut, Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat, maligassiuilluartut ilaannik taasaqassagaanni. Amerlanerpaartavut asasaqassagunarput atornerluinermi qaangerniarnissaanut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisunik, oqarpoq erseqqissaallunilu, atornerluineq akiorniarlugu peqatigiiffik imigassamik ikiaroornartumillu atuineq aningaasanoorajunnerlu pillugit inuiaqatigiinni oqallinnermut tunniussassaqarsinnaassasoq.
– Tamakkuninnga atornerluineq atornerluinermullu pissutaasut oqaluuserisariaqarpavut. Apeqqut tusaamasaasoq tassaasariaqarpoq; Sooq Jappa imertarpa? Akineratigullu aamma paasineqassaaq inuppassuit qimaaniarlutik imertartut, pujortartut aningaasanoortartullu. Sunaliuna qimarratigigaat? Anniaatit? Misigisat nuanniitsut? Atornerluineq sunaluunniit pasinanngitsumik immiaaqqamik ataatsimik, millussinermik ataatsimik, aningaasanoornermik ataatsimik aallartittarput. Tamakkuninnnga atuinerup aarlerinaateqarneranik mianersoqqusisariaqarpugut. Oqariartuummik taama ittumik ersarissumik takusaqartanngilanga. Peqatigiiffik ileqquvut pillugit oqallinnermik aallartitseqataasinnaappat ilimagaara suli ammarnerusinnaassasugut. Neriuppunga taamatut peqatigiiffeqarnerup isumaa arlaqarnerusunit takuneqarsinnaassasoq. Kikkut peqataarusuppat, aperivoq.
Kikkut iluanaarutissaannik
Demokraatit imigassamut inatsimmik ”saagut” peernerisigut atorunnaarsitsinissamik siunnersuutaat uterfigalugu Gujo Thorsteinsson sapiissuseqarnermik ujartuivoq.
– Isumaqarpunga aalajangiusimannittoqartariaqartoq sapiissuseqartoqarlunilu. Pisiniarfiit inuiaqatigiinnut akisussaassuseqarnermik takutitsisariaqarsimagaluarput inatsimmi siunertarineqartunik malinninnermikkut, tassalu imigassap nerisassanit, sodavandinit mamakujuttunillu immikkoortillugu peerneratigut. Taarsiullugu saagulersuisoqarpoq. Tamanna isumaqarpunga pakatsinartuusoq. Taamaattorli oqaatigineqassaaq pisiniarfiit ilaanni viinneerniarfimmik immikkoortumik pilersitsinissaq iluatsinneqarsimammat, assersuutigalugu Pisiffik Qinngutsinni aamma Nuummi illoqarfiup qeqqani akunnittarfiup eqqaani. Tamanna ajunnginnerujussuuvoq.
– Aamma isumaqarpunga oqallinneq illuinnaasiorpallaarsimasoq inuppassuillu inerteqquteqarnermik eqqartuivallaarsimasut, inerteqquteqarnerli suaniikkami. Imigassamik pisisoqarsinnaajunnaarami, imminut akisumik aperivoq.
Erseqqissaalluni oqarpoq, meeqqat imigassamut inatsit allanngortinneqarpat eqqugaanerpaassasut.
– Ammasarfiit sivitsornerat iluaqutissartaqartoq takusinnaavara. Atornerluisutut ”perusutat” sukkulluunniit pissarsiarisinnaavat, tamannalu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu akisuvoq. Taamaattumik allannguut imerniartarfeqarnermut inunnullu unioqqutitsillutik tuniniaasartunut annaasaqaataassagunarpoq. Allanngutinilli nutaanit eqqugaanerpaasussat ajoraluartumik tassaapput meeqqat, ”nuannanneq” angerlarsimaffinnut eqqunneqassammat. Akerlianik taava nerisassanut immaqa aningaasassaqarnerusoqalissaaq.Gujo Thorsteinsson naapertorlugu pisiniarfiit imigassamut inatsisip qasukkarneratigut iluanaaruteqartuussapput, taakkualu anguniagaat apeqquserpaa.
– Oqarput, kaaviiaartitatik ”saagoqarnerata” nalaani annertuseriarsimasut. Tamanna nunap karsianut akitsuutini nunamilu maani imigassamik atuineq pillugu kisitsisitigut paasissutissanit takutinneqarsinnaanersoq takussallugu soqutiginarsinnaavoq, Gujo Thorsteinsson oqarpoq.
Avammut isiginiarneruneq
Nunami maani imigassamik atuinerup aningaasaqarnikkut inuiaqatigiinnullu sunniutaanik misissueqqissaarnerit amigaataanerarpai.
– Imigassamik nioqquteqarneq pineqartillugu sooq Kalaallit Nunaanni avammut isiginiarnerunngilagut? Nunat avannarliit allat soorlu Sverige, Island, Norge, Finland aamma Savalimmiut qiviaraanni, naalagaaffimik imigassamik nioqquteqarnermik iluanaaruteqartuusarpoq, tamannali pissusissamisoortuusoq oqaatigisariaqarpoq. Naalagaaffimmi aamma nappaatinut ilakkutaasunut nassatarineqartunut aningaasartuuteqartuusarpoq. Naleqartitanut tunngasut tamakkua imigassamut inatsisip ilaaffigisai pineqalersillugit Danmarkimut qiviartariaqartarnerput eqqarsarnartuuvoq.
– Danmark nunani inuusuttut imernerpaaffigisaattut Europami rekordeqarpoq, inuusuttut 15-16-inik ukiullit 32 procentii qaammammut minnerpaamik ataasiarlutik aalakoorniarlutik imertarmata. Tamanna Europami nunanit allanit tamanit annertuneruvoq, Europami kisitsisit pineqartoq agguaqatigiissillugu 13 procentiummat. Oqaatigineqassaaq Danmarkimi inuusuttut 16-inik ukioqalernerminniit immiaaqqanik pisisinnaalersarmata, suliamullu ilisimasallit tamatuma mianersoqqusipput, oqarlutik killiliussaq 18-inik ukioqalernermut inissinneqartariaqartoq, allaallu atornerluineq unikaallatsinniarlugu imigassap akiata qaffanneqarnissaanik kaammattuuteqarlutik. Pissusissamisoortumik inassutigineqarsinnaavoq, Danmarkip Kalaallit Nunaat assilisariaqaraluaraa, tassami imigassamik atuinerput appasinnerusoq paasinarsisimammat.
- Isumaqarpunga sapiissuseqartariaqartugut inatsisiliorlutalu kikkut tamarmik iluaquserneqarfigisaannik, maannamut pingaartumik meeqqat eqqugaanerpaaffigisaannut taarsiullugu, Gujo Thorsteinsson erseqqissaavoq.