Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Arnarulúnguaq nalissaqanngitsoq
Avanersuarmiu Arnarulúnguaq arfineq-marlunnik ukioqarluni toquinnartitaaqqajarsimavoq, arnaata kaannerup naalliunnartuinik qajassuunniarsimagaluarmagu. Kingorna arnaq maattooq taanna Knud Rasmussenip Kalaallit Nunaanniit Manerassuarmut qimussimik angalaneranut tusaamasaasumut, qanittukkut ukiunik 100-nngortorsiorlugu malunnartinneqartumut, peqataavoq.
Knud Rasmussen tamaginnit tusaamasaavoq. Minnerunngitsumik ukiut kingulliit ingerlaneranni atuakkiat filmiliallu arlallit aqqutigalugit eqqumaffigineqaqqilersimavoq. Minnerunngitsumillu ukioq manna, Avanersuarmiit tallimassaanik ilisimasassarsiornerit tallimassaata, Nuummit aallartissimasup, septembarip 7-ani aallartinneraniit ukiut 100-nngormata.
Arnaq Avanersuarmiu ilisimasassarsiornermullu peqataanermigut angalatooq, Arnarulúnguaq, illuni Qaavigarsuaq Miteq peqatigalugu kisiartaallutik Knud Rasmussenip Avanersuarmiit tallimassaanik ilisimasassarsiorluni angalaneranut – Kalaallit Nunaanniit Amerikap Avannarliup issittotaatigut Sibiriap sineriaanut qimussimik 12.000 kilometerinik isorartussusilimmut ilungersunarluinnartumut – peqataasimasoq, taama eqqumaffigineqartigisimanngilaq
Qimussimik angalanerujussuaq taanna 1921-miit 1925-mut ingerlanneqarpoq, issittumilu ilisimasassarsiortartup Knud Rasmussenip nunarsuarmi tusaamasannguutigalugu. Minnerunngitsumik atuakkiani tiguartinnartoq »Qimussimik angalanersuaq« aqqutigalugu. Tassani atuakkamik atuartoq saarlerni peqataatinneqarpoq atuakkiortoq ikiortini pinngitsoorsinnaanngisani ilagalugit inuit nunaqarfiinut ilisimaneqanngitsunut angalammat inuillu kulturiannik nunarsuarmi sumiiffiit ilungersunarnersaanni tikikkuminaannerpaartaannilu ukiuni tuusintilinni atuussimasumik allanngorneqanngitsumik naapitsimmat.
Piginnaanerpassualik
Ilisimasassarsiorluni angalasunit qimussimik angalanersuup naammassineqarsinnaasimaneranut minnerunngitsumik Arnarulúnguaq pissutaavoq. Tassani pissutsini ilungersunarluinnartuni nerisassiornermik tamakkiisumik ilisimasaqarsimavoq mersullaqqissorsuusimallunilu kiisalu issunik ujaqqanillu qarmalinnik illuliornermut immikkut ilisimasaliusimalluni angalaqatitullu nukittulluinnartuusimalluni maattuujusimallunilu – tamakkulu issittumi piginnaasatut inuunermut pisariaqarluinnartuupput. Tamatuma saniatigut qaqutigoortumik takusaminut isiginnittaaseqarsimavoq, taamaalillunilu kingulissanut pisuunnguutaasunik naasunik katersinermi, uumasunik asiunaveersaanermi itsarnitsanillu assaanermi Knud Rasmussenimut qasusuilluinnarluni ikiortaasimalluni.
Arnarulúnguaq tupinnaannartumik inuuneqarsimavoq, tamatumanilu aallaqqaammulli ilisimaneqarsimanngilaq eskimuuni arnani siullersaalluni inuit nunarujussuanni kangianiit kitaanut issittup sineriaa atuarlugu naggueqatiminut tikeraartussaasimasoq. Arfineq-marlunnik ukioqarluni arnaminit toquinnartussanngortitaasimasussaagaluarpoq ilaqutariinnik pilersuisutuaasoq, angutini toqummat. Arnarulúnguamit oqaluttuat ikittuinnaat pissarsiarineqarsimapput. Qimussimik angalanersuarmit aamma Avanersuarmi inuunermi sakkortuumik aallartinneranit. Atuagassiamili »Tidens Kvinder«-imi 1925-meersumi oqaluttuassartaata ilaanik Knud Rasmussen oqaluttuareqqiivoq:
Animinit annaanneqartoq
»Niviarsiaqqani nukarlersaavoq, inuunermillu erloqinartorsiorfiinnaasumit aniguisinniarnissaa arnaata pisussaaffigisimavaa. Tamanna ilisimaarisimavaa. Tamanna nalunngilluinnarsimavaa, immaqalu niviarsiarannguugami pitsaasoq arnami, nukarliliaagami imminut asanninnerpaasup, pisussaaffini naammassiniarlugu alermik qungatsimigut atisitimmani pissusissamisuuinnartutut isigisimallugu.
Arnarulúnguaq tamatumani ikiuussimavoq, annilaangasimanngilarlu suna pineqarnersoq paasisimagamiuk, aammami arnani taamaaliortuummat.
Inuulluaqquniarlugu qatanngutai pingasut illumi isersimapput. Taavali kimilluunniit naatsorsuutigineqanngitsumik pisoqarpoq, inuit maattuut taakku akornanni nalinginnaasumik taama pisoqartanngikkaluarmat. Ania, Ajako, qissaserpoq, najamilu pigiinnarnissaa piumasaralugu. Qialermat qatanngutaasa sinneri aamma qissaserput arnaalu aamma aqullaaginnarpoq suliassanilu naammassisinnaajunnaarlugu. Taamaalilluni Arnarulúnguaq inuuginnarsinnaatitaalerpoq«.
Uia toqusoq
Ukiorpassuit tamatuma kingorna – 1921-mi - Knud Rasmussen Avanersuarmiit tallimassaanik ilisimasassarsioriarluni aallartussanngorami angalaqatissaminik Avanersuarmiunik aappariinnik pingasunik toqqaavoq taakkununngalu angut inuusuttunnguaq Qaavigarsuaq Miteq ilanngullugu. Aappariit akornanniipput Arnarulúnguaq uialu Iggiannguaq. Umiarsuaaraq motoorilik Søkongen atorlugu Knud Rasmussenip angalaqatissani Thulemut aavai, tassanngaannillu Nuuliarput ajoqersuiartortitap Hans Egedep Kalaallit Nunaannut tikinneraniit ukiut 200-nngornerannut atatillugu nalliuttorsiualaarnernut peqataajartorlutik. Angalaqatigiit Nuummiit aallanngitsiartut Iggiannguaq puammigut aseruuttoornerminik toqquteqarpoq. Knud Rasmussenip Arnarulúnguaq Thulemut uternissamik periarfissippaa, taannali ima akivoq:
»Siullermik ilissi pisariaqartippassinga, maannali uanga ilissi pisariaqartilerpassi«.
Ilisimasassarsiorluni angalanerup immikkoortua siulleq 1923-mi Hudson Bayimi naammassimmat, angalaqataasut amerlanersaat angerlakaapput, Knud Ramussen Arnarulúnguaq illualu Qaavigarsuaq Miteq, kingorna kuisikkami Qaavigarsuaq Kristiansenimik ateqalersoq, peqatigalugit Sullualu aqqusaarlugu Beringstrædemut qimussimik ingerlaqqittoq. Angalanerat ukiunik marlunnik sivisussuseqartoq pissutsini ilungersunarluinnartuni issittullu nunataa ilisimaneqanngitsoq naggueqatigiinnik inunnik taamatulli ilisimaneqanngitsigisunik inulik aqqusaarlugu ingerlanneqarpoq.
Knud Rasmussenip sumiiffinni arlalinni Arnarulúnguaq pikkorissusia suliumatussusialu pillugit nersualaartaraa, inuttaata Hudsonip kangerliumanersuaaniit Alaskamut qimussimik angalanersuaq annerusumik tiguartissutigisimanngilaa. Aatsaat iluamik tiguartissimavoq angalaqatigiit USA napillugu angalareerlutik New Yorkimut tikimmata. Ullut ilaanni illorsuit portusoorsuit ilaata qaavaniissimapput illorsuarujussuillu isiginnaarlugit. Taamaalinerani Knud Rasmussen naapertorlugu nipaatsumik oqarsimavoq:
»Arraa, uffa isumaqartuaannarsimagaluartugut pinngortitaq tamanit annerpaallunilu paasiuminaannerpaasoq. Maannalu inuit assaannik pilersitat qaqqartaanniippugut itisoorsuarnik qunnilinni«.
Washingtonimi Knud Rasmussen, Arnarulúnguaq aamma Miteq illorsuarmut qaqortumut ilassinnikkiartorlutik pulaarput, tamatumanilu Amerikami præsidentip arnaq Avanersuarmiu alussaammik sølviusumik illorsuup qaqortup ilisarnaataanik kigartuiffigineqarsimasumik tunissuteqarfigaa. Aatsaat 1924-mi ukioq naajartulersoq pingajoqqat Danmarkimut apuussimappput. Danmarkimiinnermini Arnarulúnguaq sakialluummik tuberkulosemik nappaateqartoq paasineqarpoq Øresundshospitalimullu pilattarneqartussanngorluni unitsinneqarluni. Nappaatini qaanginngisaannarpaa ukiullu qulingiluat qaangiummata Kalaallit Nunaanni toqqutigalugu.
Avanersuarmut uterneq
Ukiuni sisamani peqanngereersimalluni Arnarulúnguaq 1925-mi aasakkut kunngimit fortjenstmedaljemik saqqarmiulerneqarsimalluni kiisami Thulemut angerlarluni apuuppoq. Tassani piniartorsuarmut Kâlipaluk Pearymut, Qalasersualiartup tusaamasap Robert E. Pearyp, uini siulleq Iggiannguaq toqunngikkallarmat qiunissaraluanit annaassimasami, erneranut katippoq.
Kâlipaluk Peary 1985-imi kalaallimit atuakkiortumit Mâliâraq Vebækimit nulia qaqutigoortoq pillugu tusarniaasumit pulaarneqarpoq. Kalaallit arnat oqaluttuassartaat pillugu atuakkiami »Navaranaaq allallu«-mi Kâlipaluk Peary ima oqaluttuarpoq:
»Arnaavoq pikkorilluinnartoq. Arnat suliarisartagaannut tamanut pikkorilluinnartuuvoq. Pisanik suliaqarneq ammerinerlu, mersorneq, nerisassiorneq, tamaasa pikkorilluinnarfigai. Allaammi ajunngilluinnartumik qimussinik ingerlatsisinnaasarsimavoq. Pikkoreqaaq«, Kâlipaluk oqarpoq, oqaluttuarlunilu qimussimik angalanersuaq, nammineq ilaaffigerusussimasaraluani Knud Rasmussenimilli inuusuppallaartutut isumaqarfigineqarsimasani, oqaluttuarinngisaannarsimagaa:
»Oqaluttuartorsuunngilaq«.
Akerlianik qilaatersornermut tiguartillaqqissuussimavoq.
Sakiúnguaq Henriksen, Siorapaluk, qilaatersortartorsuit kingulliit ilaat oqaluttuarpoq:
»Inuit nalliuttorsiorniarlutik katersuussimatillugit nereqatigiinnerlu naammassigaangat, katersorsimasullu akornanni nalinginnaasumik nuannaartoqaraangat, angutillu piniarnilersaarnerat naammassigaangat, arlaat qilaatersorluni avalassinnaasarpoq. Arnarulúnguaq taamaaliortarpoq«.
Arnarulúnguup inuunerani piffissaq kingulleq pillugu uia Kâlipaluk ima eqqaamasalersaarpoq:
»Sakialluummik, tuberkulosemik, napparsimalersimavoq. Siutimi illuata tunuatigut Danmarkimi sualuttumik pilattartissimavoq. Akilinermi (Canadap avannaata kangimut sineriaani) nunaqartilluta napparsimasorujussuanngorpoq. Tasamani nersutit nakorsaat – nakorsaqannginnatta – oqarpoq, nappaataanit bakteeriat timaanut tamarmut siaruaassimasut, taamaattumillu qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanngitsoq. Annaanneqarsinnaasimanngilaq«.
Oktobarimi 1933-mi toqussi tikillugu Arnarulúnguaq arnatut nalissaqanngilluinnartutut arnat suliarisartagaannik qaqutigoortunik suliaqarnermut pikkoriffeqaannarnani kisiannili aamma piniarnermut aallaaniarnermullu, ilaatigut ukallinik, teriannianik kapisilinnillu, pikkorilluinnartuusoq ilisimaneqarpoq. Qassinik ukioqalersimanersoq ilisimanngilarput. 1910 sioqqullugu inuuinnik nalunaarsuisoqartarsimanngilaq.