Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Angerlarsimaffeqanngitsoq - Inuiaqatigiit igitaraatigut
Hanne Heilmann ueqarsimagaluarpoq, Qinngutsinni nammineq pigisamik ineqarsimagaluarluni aalajangersimasumillu suliffeqarsimagaluarluni. Taavali napparsimalerpoq suullu tamaasa annaasimallugit. Ullumikkut angerlarsimaffeqanngitsutut inuuvoq. AG-p ulloq ataaseq malittaraa.
Ullaakkut tallimat qaangilaarpaa. Hanne makippoq Nuummilu unnuisarfimmi Kialaarfimmiittut allat kumoorlugit. Kaffiliassamik ikkussivoq. Uffarniarluni unnuisarfimmi uffarfiit tallimaasut ilaannukarpoq. Ullaat tamaasa taamaaliortarpoq.
Hanne quligutaatiminik, balsamitaanik tarngutinillu uffarfimmi sikaaveeqqamut ilisisarpoq. Unnuisarfimmi pigisanik toqqortaqarnissaq inerteqqutaavoq, taamaaliortarlunili. Kimilluunniit paasineqarnavianngilaq, eqqarsartarpoq.
Radioni cd-talik mikisoq panimminit pissarsiarisimasani ikippaa. Zednakkut cd-liaat appippaa. Matu matuaa parnaarlugulu. Aa, torrak. Maanna kisimiilerpunga, eqqarsarpoq.
Minutsini 20-ni uffarfimmiinneq ullussamut nukissaqalissutigisussaavaa.
Hanne Heilmann Kommuneqarfik Sermersuumi angerlarsimaffeqanngitsut 460-it, nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsut tamarmik 80 procentiisa, ilagaat. Hanne Heilmann 62-inik ukioqarpoq sulisinnaajunnaarsimasutullu allgartalerneqarnermi kingorna 2018-imiilli angerlarsimaffeqanngitsuusimalluni.
Nuummi inunngorsimavoq, kisiannili Danmarkimi Maniitsumilu peroriartorsimalluni. Hanne teknisk assistentitut ilinniagaqarsimavoq ukiorpassuarnilu sanaartornermi teknikeritut sulisimalluni. Uinissimavoq pingasunillu meerartaarsimalluni, ilaqutariillu Qinngutsinni inissiami nammineq pigisami najugaqarsimallutik. Sunik tamanik annaasaqarnissami tungaanut.
Nalunaaqutaq arfineq-pingasunngoriartulerpoq. Hannep isini tarngummik tungujortoq taartumik qalipaatilimmik tanippai sinngorsaammillu aappaluttumik tanilluni. Ajunngilluinnarpoq. Pigisani nammattakkamut poortuuppai. Kofoed Skolemukarnissamut piffissanngorpoq. Tassani ullut tamaasa ullaakkut naapeqatigiittoqartarpoq, Hannep allallu ullormut suliassanik tunineqarfigisaanni. Ilaanneeriarluni natermik asaasarpoq, uffarfimmi eqqiaasarluni ullunilu allani pujoralaajaammik støvsugertarluni.
Ullumikkut takkussimasut 25-t missaanniipput. Angerlarsimaffeqanngitsut 35-40-t missaanniittut nalinginnaasumik Kofoed Skolemiittarput. Hanne ullumikkut chokoladekageliussaaq. Gujo Thorsteinssonip 74-iliilluni inuuiani. Gujo Thorsteinsson Nuummi Kofoed Skolep pisortarisimavaa ornittagarlu 2016-imi ammarmalli pisortaasimalluni. Hannep iffiorneq nuannaraa. Ullorsiortoqarnera iluatsillugu chokoladekageliussaaq. Saaliaquserpoq kaagiliassaminullu najoqqutassani internettimit naqissimasani maleqqissaarlugu.
Hanne Nuummi byggeteknikeritut ukiuni 14-ini sulisimavoq – 2001-imit 2015-imut. Uinilu avissaariartuaalersimapput. Eqqissisimasumik avipput tamatumalu kinguninnguatigut Ilulissani suliffissamik neqeroorut akueralugu, tassanilu 2018-ip tungaanut sulilluni.
- Taava orloqqajaasunngorlunga napparsimalerpunga. Ajortorujussuuvoq. Aqqusineq maninngilaaraangat orlusarpunga. Allaammi ima ajutoortigisimavunga qutuiarsimallunga. Tassanngaannaq uppeqinagama kisimiillunga najugaqaqqusaajunnaarpunga. Tamatuma peqatigisaanik sulisinnaajunnaarsimasutut allagarserneqarpunga, Hanne Heilmann oqaluttuarpoq.
Isummat pigiliutiinnakkat
Hanne napparsimalernermi kingorna Nuummut uterluni nuuppoq. Uinilu avikkamik inissiaq pigisartik tunivaat. Avinnerminni aningaasat pissarsiani akunnittarfinnut unnuisarfinnullu assigiinngitsunut atorsimavai.
- Aningaasat inissiamik pisinissannut naammanngillat. Pingaartumik Nuummi illut akii eqqarsaatigalugit. Akisuallaarput, oqarpoq.
Naggataatigut aningaasaataaruppoq, taamaattumillu unnuisarfimmi Kialaarfimmiittalerluni.
- Aallaqqaammut ajortorujussuuvoq. Angerlarsimaffeqanngitsut pillugit isummanik pigiliutiinnakkanik isiginnittaaseqarpunga. Taakkuupput ikiaroortartut. Taakkuupput atornerluisuusut. Paasilerpara taamaattoqanngitsoq. Inuupput saamasut pitsaasullu. Kinaluunniit angerlarsimaffeqanngitsuunermik eqqugaasinnaavoq. Tamanna nammineerluni toqqarneqartanngilaq. Kinaluunniit tamatuminnga nalaataqarsinnaavoq.
Kofoed Skolemi ullup-qeqqasiornissamut piffissanngorpoq. Sisamanngornikkut atuarfik Nuummi suliffeqarfiit ilaannit nerisassanik pissarsisarpoq. Rundstykkit, iffiat qallersuutillu assigiinngitsut. Qaarsillarluni nerereerami Hannep rundstykke ataaseq poorpaa taskiminillu ikillugu. Ullup ingerlanerani pisariaqartilissaguniuk nerisassani. Ullup sinnera kaagisornermut allallu aliikkusersoqatigineranut atorneqarpoq. Hanne atuarfimmi init ilaanni inigisartagaaraqarpoq. Puisit amiinik mersorneq nuannarisorujussuuaa. Kofoed Skolelu inunnut pitsaanerusumik inuuneqalerusuttunut neqeroorutaasoq, tassunga eqqissisimanartuuvoq. Atuarfik siunnersuinermik, ikiuinissamillu neqerooruteqarpoq kiisalu inoqatinik peqateqarnissamut periarfissaqarluni. Atuartutut atuartinneqarneq, sullivimmi suliassat suliniutillu pissarsiarineqarsinnaapput. Aamma sulilernissamut sungiusartoqarsinnaavoq inuttullu ineriartornermi ikiorneqarluni. Atuarfik Nuummi Industrivejimi illutoqqat ilaanniissimagaluarpoq. Decembarimili illumut nutaajunerusumut nuussimavoq. Hanne illutoqqamit ataatsimik maqaasisaqarpoq.
- Sikaaveeraqarpunga parnaartartumik. Tassunga tupaatikka iisartakkakkalu ilisinnaasarsimavakka. Amigaatigisorujussuuara, Hanne oqarpoq qullililaalerluni.
Utoqqatserpoq qullinilu ulussaminiittut allarterlugit. Sikaavik pigisaminik toqqortarinninnissamut periarfissatuarisimavaa. Inuttut namminerpiaq periarfissatuarisimasaa. Sikaritsiutini iisartakkanilu unnuisarfimmut nassaraangamigit taakkua tillinneqartarput.
- Uagutsinnut angerlarsimaffeqanngitsunut atugassarititaasut pitsaanerpaajunngillat. Politikerit oqaluttorujussuusarput, kisianni susoqartanngilaq. Taamaattunik mimsigisaqartarpunga. Politikerit neriorsuutiminnik eqquutsitsisarnissaat kissaatigaara. Piviusumik iliuuseqartarnissaat, Hanne oqarpoq nangillunilu:
- Quersortorujussuanngorsimavunga. Aggustimi puakkut misissortikkama astamaqarnera paasineqarpoq. Sanami nakorsat oqarput, 62-inik ukiullip astmaqalersarnera nalinginnaanngitsorujussuusoq. Kialaarfimmi inigisaq ingerlaannaq eqqarsaatigaara, tassaniittalernerma kingorna astmaqalersimagama, oqarpoq.
Atugassarititaasut pitsaanerusut
Unnuisarfik Kialaarfik Kujallerpaaniippoq kiisalu Nuummi illoqarfiup qeqqani H.J. Rinksvejimi meeqqeriviusimasuni marlunniilluni.
- Angerlarsimaffeqanngitsut meeqqeriviusimasunut marlunnut inissiinnarneqarput. Tamanna ajorluinnarpoq. Aamma kingulliunneqartarnerput eqqarsaatigiinnarlugu. Kommuni inissianut akissaqanngippat, aap, taava meeqqeriviusimasunut inissiinnassavavut, taakkualu oqoqarsinnaapput. Inuiaqatigiit igitaattut pineqarpugut.
- Kisianni inuuvugut. Angerlarsimaffeqanngitsuuneq nammineq toqqagarinngilarput, aamma inuttut igiinnarneqarsimasutut isigineqartariaqanngikkaluarpugut. Tamanna eqqarsariaammernartuuvoq, Hanne oqarpoq, angerlarsimaffeqanngitsunullu atugassarititaasut pitsaanerunissaannik kissaateqarluni. Ataatsimut isigalugu inuttut, qinngaqqunnanngitsumik inuuneqarnissamut pisinnaatitaaffeqartutut, isigineqartariaqartutut.
- Tamanna amigaatigaara. 1985-imi ilinniagara naammassigakkuli suliffeqarsimavunga aningaasarsiorlungalu. Akileraarutini aningaasarpassuarnik akiliuteqarsimavunga. Ataatsimooqatigiiffimmut akileeqataasarsimallunga. Tassanngaannarli nappaammik eqqugaavunga sulisinnaajunnaarsimasutullu allagarserneqarlunga. Alloriarnerup tullia tassaavoq inuiaqatigiit ajattugaattut inuuneqarneq. Tamanna pissusissamisuunngilaq akuersaarneqarsinnaananilu.
Kofoed Skole nalunaaqutaq pingasunut matuvoq. Atuarfiup matunissaa akunnerup affaanik sioqqullugu Hannep sikaritsit tallimat tiguai matusartuaqqamullu ikillugit. Kommunimukartussaavoq angalanissamut legatimik pissarsisussatut toqqagaasimasut ilagimmanni. Ukioq manna kingusinnerusukkut qatanngutini angut Danmarkimut tikeraarusuppaa.
Hanne tamatuma kingorna unnuisarfiliarpoq allatsikkiartorluni. Unnuisarfimmi unnuissagaanni tamanna piumasaqaataavoq. Unnuisarfimmi ullut tamaasa nalunaaqutaq 17:30 unnukkorsiutinik nerisoqartarpoq. Tamanna angumererusuppaa, kisianni nalunaaqutaq tallimanut ataatsimiigiartussaavoq. Angerlarsimaffeqanngitsut peqatigiiffiannik pilersitsiniarlutik suliniuteqartunut ilaavoq.
- Angerlarsimaffeqanngitsunut pissutsinik pitsanngorsaarusuppunga. Maannamut ilaasortat sisamaavugut. Maannakkorpiaq malittarisassanik suliaqarpugut, nalunaarsorneqarniassagatta cvr-normutaarlutalu. Aningaasaateqarfinnut angerlarsimaffeqanngitsunut tapiissuteqartartunut qinnuteqarsinnaassagaanni tamanna pingaaruteqarpoq, oqarpoq.
Ataatsimiinneq akunnerup affaanik sivisussuseqassagunartoq, eqqarsarpoq. Taamaattorli. Sivisunaarpoq aatsaallu 19:30 naammassilluni. Hannep unnukkorsiutit angumerinngitsoorpai. Qujanartumik rundstykkimik qallersuutitalimmik taskermioqarput ulloq taanna siusinnerusukkut toqqorsimasaminik. Naammaqaaq, eqqarsarpoq. Taanna nerivaa unnuisarfimmilu itisuumik sinilerluni. Unnuk taanna kingusinnerusukkut iteqqippoq qallunaallu filmiliaat aliikkutassiaq ”Far til fire” nuannaralugu isiginnaarlugu. Illariallatsiartarpoq. Ullumikkut angusimasaminik naammagisimaarinnilluarluni. Aqagumi suut tamarmik uteqqinneqassapput. Aniguiniarneq.
