Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Alfred illuinnarsuut atorlugu nannumik aallaannissimavoq - iluatsinnaguli
Sakkutuujusussaatitaaneq Siriusikkunniinnerlu Alfred Olsenip inuunerani sammivimmik pilersitsisimapput. Matumani inuuneq pissanganartoq oqaluttuaraa, tamatumanilu nanoq kamassimasoq unammillernartunut ilaaginnarsimavoq.
1971 maanna 75-inik ukiulimmut Alfred Olsenimut, alapernaarsuisartoqatigiinni Siriusikkunni kalaallini siullersaasimasumut, pisoqarfiulluarsimavoq.
– TV-iikkut isiginnaartartut alapernaarsuisartoqatigiinnik Siriusikkunnik DR-ip piviusulersaarusiaani isiginnaaqqammersimasaattut Augustadalenimi ajutoorujussuarnermit perserluni anorersuarnerani tupitsinnik annaasaqarfigisatsinnit annassimavunga, 1971-imili aamma nannunik marlunnik pisaqarsimavunga.
– Nanoq siulleq qoorortuumik ataasiarluni aallaaneqarami ingerlaannaq toquvoq, tulliali illuinnarsuummik aallaavara, taamaalillunilu toqunani kamarujussuaannarluni, Alfred Olsen Sermitsiamut oqaluttuarpoq.
Nannut uterfigissavavut, siullermilli Alfred Olsenip qanoq ililluni Siriusikkunnut ilaalersimaneranik oqaluttuaq tusaqqaalaassavarput, tamannami meeraalluni Sisimiuni peroriartornermini, ukiuni pingasuni Maniitsumi najugaqarfigillatsiakkamini, eqqarsaatigisimanngilluinnarpaa.
Meeraalluni qimussertarneq
– Ataataga, Wilhelm Olsen, kalaallini politiini siullernut ilaasimavoq Sisimiunilu ukiorpaalunni sulisimalluni. Tassani peroriartorpunga – sulilu mikisuullungali tallimanik qimmersaarlunga, timaanut angalaarsinnaasarniassagama, kisianni aamma aataga Assaquttamut tikeraarsinnaasarniassagakku.
– Qimminik qimussernermillu soqutigisaqarnermi qimanngisaannarsimavaanga, 1961-imili apersortinnerma kingunitsiannguatigut ataatama Frederikssundimi politiini pinerluttorsiuuni atorfinitsitaasimanera pissutigalugu Hundestedimut nuukkatta soorunami unitsittariaqarsimallugu, uangalu tamatuma Hundested Motorfabrikimi maskinarbejderitut ilinnialerlunga.
– 1967-imi naammassivunga – Danmarkimilu najugaqarnera pissutigalugu qallunaatut angutit inuusuttut allat tamaasa assigalugit sakkutuujusussaatitaanermut soorunami misilitsikkiartortussaavunga. Flyvestation Skrydstrupimi sakkutuuni timmisartortartuni 1968-imi sakkutuunngornialerpunga – tassanilu Siriusikkormiumik, radiukkuinnarnik tusartarsimasaraluannik, siullerpaamik naapitaqarpunga. Taanna sakkutooqatigiinni ilaaffigisanni aqutsisuuvoq, namminerlu Siriusikkunniissimavoq, qinnuteqaqqullungalu kaammattorlunga.
– Akuerineqarsinnaanissamullu piumasaqaataavoq naalakkiisartutut ilinniagaqarsimanissara, taamaattumik Flyvestation Værløsemi sergentskolemi ilinnialerpunga. 1969-imi Siriusimut qinnuteqarpunga, misilitsinnermi siullermi angusillunga allallu arfineq-marluk peqatigalugit piareersarfimmi forskolemi ilinnialerlunga – nalunagu angutit arfiniliinnaat atorfissaqartinneqartut.
Norgemi ukiukkut sorsunnermut sungiusarsimasoq
– Piareersarfik januaarimi 1970-imi aallartippoq – qaammatit aappaa affaq siulleq Norgemi, tassanilu sakkutuut nunanit Natomut ilaasortanit allaneersut peqatigalugit sisorarnermik ukiukkullu sorsunnermik sungiusarluta – tamatuma kingorna Københavnimi Holmenimiippunga, tassanilu nunap assinganik, pujorsiummik, timmisartumit ilisarsiniarnermik, qaffasissumik ikiueqqaarnermik ilinniartinneqarluta, tassami kapuummik kapisisinnaasariaqartussaavugut, ikinik mersorsinnaasariaqartussaalluta kigutinilu ajoqusernernik kingutilerisut cementiannik ilaartuisinnaasariaqartussaalluta. Aallaariartarnermik sungiusaqqippugut taavalu motoorilinermik ilinniarluta. Kisianni motoorinut tunngasut Hundested Motorfabrikkimit ilisimasaqarfigereerpakka.
– Inaarutaasumik toqqaasoqannginnerani suliassami kingullermi Siriusikkunnut ukiuni marlunni taquassanik poortuineq. Amigaateqartoqarpammi, uagut nammineq kukkunerisussaavarput.
– Inaarutaasumik toqqartuineq aqqusaartussanngoratsigu paasinarsivoq ukioq taanna angutit arfineq-marluk atorfissaqartinneqartut, Siriusikkormiutoqqat ilaat qerussorsimanini pissutigalugu ukioq ataasiinnaq peqataareerluni angerlartussanngorsimammat. Sungiusaqatigiinni arfineq-pingajorput uniinnarpoq, aappartaarsimagami, taamaattumik naalakkiisartunik aamma tarnip pissusianik immikkut ilinniarsimasunik naggasiutaasumik oqaloqateqarnerit kingorna tamanna juulip 13-iani 1971-imi Daneborgiliartussanngorninnik inerneqarpoq.
– Angalaneq Keflavik aqqusaarlugu Mestersvigimut C-54 ilaaffigalugu ingerlanneqarpoq, ullunilu marlussunni silarlussioreerluta Daneborgimut aqqummut kingullermut Catalinamik aaneqarluta.
Ulloq ataasiinnaq Daneborgimiittoq
– Ullormi ataasiinnarmi Daneborgimiippunga. Ilisimatinneqarpungami nutaat ilaat ataaseq aamma Siriusikkormiutoqqat marluk peqatigalugit aasaanerani Ella Ø-miissasunga.
– Aasap ingerlanerani nanoqarsimanerata kingorna torersaasussaavugut – illuaqqallu angallataa kutteriaraq Arnamik atilik angalasinnaaleqqissinniassallugu immikkut suliassinneqarpunga. Motooriiarsimavoq. Stempelit kissattoorpallaarlutik aserorsimapput, kisianni Hundested-motooriummat motoorip ingerlallualernissaa ajornanngilaq.
– Ella Ø-mi aasarsiorluareerluta Daneborgimut septembarip naalernerani uterpugut ukiakkullu angalanissamut isorartunngitsumut piareersalerluta, tassanilu uagut misilittagaqanngitsut angalanermik tupermiinnermillu sungiusarnissarput pingaarnertut pineqarpoq – ataatsimullu isigalugu ulluinnarni angalasarnernik sungiussilluarnissaq.
– Qimusseqatigiinnik aamma pilersitsisoqarpoq – Siriusikkormiorlu misilittagartoorujussuaq Henrik Friis, taamaalinerani ukiuni pingasuni Siriusimiissimavoq stationimilu pisortaasoq angalaqatigisussanngorpara. Henrik uattulli qimussernermik meeraanerminiilli misilittagaqarluarpoq. Angutaa Sisimiuni ukiualunni najugaqarsimavoq, tassanilu KGH-mi suliffeqarsimalluni, taamaattumik aallaqqaaterpiaaniilli suleqatigiillualerpugut.
Augustadalenimi ajunaarneq
– Juullip ukiortaallu kingorna upernaakkut angalanissamut piareersaatit aallartippavut. Henrik uangalu qimmit nassarlugit Station Nordimut timmisartornissarput pilersaarutaavoq, tassanngaanniillu Kalaallit Nunaata avannarpiaanut utimullu Daneborgimut angalassasugut. Kisianni angalanissaq 4.600 kilometerinik isorartussusilik piviusunngunngisaannarpoq, tamannalu ulloq mannamut uggorisarpara. Tassami misigisarujussuusimasinnaagaluarmat.
– Kisianni – TV-iikkut piviusulersaarummi aamma takuneqarsinnaasutut – Daneborgimi silasiorfimmi igasoq teknikerilu sapaatip-akunnerata naanerani angalaartillutik sikukkut nakkarsimapput, januaarillu 10-ani aalajangerneqarluni, angutit sisamaalluta Augustadalenimukassasugut teknikerip timaa aajartorlugu.
– Tassa suut tamarmik ajutoorput. Anorersuarujussualerpoq, tuperpullu atortuttalu amerlanerpaartaat annaavavut. Marluk sualuttumik qerunneqalersimapput tamatumalu kingorna Rigshospitalimut ingerlanneqartariaqalerlutik, Henrik uangalu Daneborgimi radiotelegrafistitut suliaqarnissamik suliassinneqartugut – upernaap affaani siullermi, ilaatigut uanga seeqqukkut qerunneqalersimagama.
– Kisianni upernaap affaata aappaani qimussimik sivikitsumik angalavugut. Danmarkshavnip avannaanukarpugut, tassanilu taquassanik timmisartumit nakkartinneqartunik tigusilluta, tamaanilu taquaasivinnut agguataarlugit inissitsiterlugit. Uteriartornitsinni ulloq unnuarlu mumillugit ingerlavugut, unnuakkut ingerlaartarluta ullukkullu qasuersaartarluta, aput upernaap seqernani aqilisimammat.
Nanoq
– Taamaalinerani talerpiup’tungaani nanoq takulerpara – qimminullu nerukkaatissatsialaavoq, taamaattorli sisoraatinik tuaviinnaq malilerpara. Taanna ikkarlummut sikumit nuisasumut qaqivoq, taamaattumik siorangerpara qoorortuumillu ataasiarlunga seqqorama pisaralugu.
– Taamanikkut inerteqqutaanngilaq, nanorlu pernartaraara. Taamaalinerani Henrik qamutinik usilersueriarluni orniguppoq nanoq aallugu. Hvalrosoddenip tungaanut ingerlaqqipugut, neqaatalu ilaa qimatulillugu, taavalu kujammut aallaqqilluta.
– Ullut marlussuit ingerlareersullu pisoq uteqqippoq. Sisoraatinik aallarsarpunga, Henrik nannup assartornissaanut qamutinik piareersaasoq. Nanoq malersorlugu anguara aallaariartussanngulerlugulu, paasilerparali qoorortoora puigorsimagiga. Taamaattumik illuinnarsuutiga tiguara uummataata nalaatigut tallimariarlunga aallaariartarlugu. Nanoq malugisaqarpasinngilaq, qatimaarujussuarlunili kamattorsuanngorpasillunilu, eqqarsarpallappungalu ajornartorsiulerunartunga, taamaalisorlu Henrik qimussimik tununnit takkulluni nanorlu ungasiartorsuarmiit torrallavillugu ataaserlugu aallaallugu.
Angalanermi tassani ataatsimut isigalugu piniarnermi iluatsitsillualaavippugut. Kingusinnerusukkut Aalborghusimi uninngallatsiarpugut. Quiartorlunga anininni ukalerpassuit takulerpakka. Seqqortaarlunga aallartiinnarpunga, Henrillu aamma peqataalerluni. Inuillu nalugamikkit ersigisaqanngillat, taamaattumik allaanngilaq tupermi ooqattaasartarfimmiilluni. Katillugit 30-nik pisaqarpugut, taamaalillutalu uagutsinnut qimminullu ukalissaqalerluta.
Entreprenøritut ilinnialersoq
Alfred Olsen Siriusikkunneereerluni illersornissaqarfiup akiligaanik inuinnaat ilinniagaannik ilinnialinnginnermini ukiup affaani feeriassaqarpoq. Feeriarnermini ilaatigut Sisimiuliarpoq angajoqqaani illoqarfimmut utersimasut tikeraarlugit.
Alfredip tassani entreprenøri formanditut sulilersitserusuttoq naapippaa. Køgemi entreprenørformanditut ilinnialernissaa isumaqatigiissutigineqarpoq tamatumalu kingorna qallunaatut sulisartut aallartitat atugassarisaat assigalugit illoqarfimmut inunngorfigisimasaminut uterluni.
– Sisimiuni inunngorsimanera pissutigiinnarlugu illaruaatigineqarusussimanngilanga, Alfred Olsen oqarpoq, Sisimiullu aallaavigalugit entreprenøritut suliaqarfimmi sivisuumik suliffeqarsimalluni.
– Ukiualuit tamatuma kingorna kommunimi entreprenørinut immikkoortortamik aallartitsivunga. Kingorna Nerlerit Inaanni mittarfiliornermut peqataavunga, qanoq iliortoqartarnersoq takuniarlugu, Sisimiuni Sanaartornermik Ilinniarfimmi kalaallisut ilinniakkamik piorsaasinnaaniassagatta, kalaallit sulisartut Kitaani illoqarfinni arfineq-marlunni 90-ikkunni mittarfiliortiternerpassuarnut piareersimaniassammata.
– Suliassat nammineerluta suliarinissaannut pisussaaffeqarpugut, kisianni ilinniagaqarnissaq pisariaqarpoq, taamaattumik Sanaartornermik Ilinniarfimmi 1997-imi atorfinitsinneqarpunga, kingornalu Aatsitassalerinermik Ilinniarfimmik piorsaaqataallunga.
Politikimik suliaqarneq
Politikkimik suliaqarneq aamma aqqusaarsimavaa. Siullermik 79-imit 83-imut Sisimiuni kommunalbestyrelsimi – kingornalu Siumut sinnerlugu qinikkatut 1997-imit 2001-imut, tassanilu ilaatigut Isumaginninnermut Ataatsimiititaliamut siulittaasuulluni taamanilu Kalaallit Nunaanni utoqqaat illuata nutaaliaanerpaartaannut suliniuteqartuulluni.
Alfred Olsen 2012-imi soraarninngorpoq, uninngaannarnissarli sapersimallugu. Taamaatumik Permagreenimi atorfinippoq, tassanilu 2020-p tungaanut sulilluni. Taamaalinerani Danmarkimut Halsimilu illumut nuannersumut Limfjordip anigguanut isikkivilimmut nulii Kirsten Bødker peqatigalugu nuuppoq.
Alfred Olsenip inuunini pisoqarfiusimasorujussuaq kingumut qiviaraangamiuk qularinngilluinnartarpaa sakkutuujusussaatitaanermut misilitsinneq sakkutuujusussaatullu aggersagaasimaneq siunissamut aqqutissiuussisimasoq.
– Qularinngilluinnarpara sakkutujuusussaatitaaneq sakkutuunilu kiffartorneq qallunaarpassuit inersimasutut inuunerminni ingerlalluartarnerannut tunuliaqutaasoq. Tassani suleqatigiinneq neriorsuutinillu attassisinnaaneq ilinniartarpaat, taakkualu suliffeqarfinni tamani pingaaruteqarput, aamma politikkimik perorsaanermillu suliaqarnera tamakkerlugu sakkutooqarneq maligassiuisutut pingaartittuaannarsimavara. Ilaatigut sakkutuut imarsiortut umiarsuaannik Sisimiuniittoqaraangat atuaqatigiiaat tamarmik taakkununnga takuniaasalernissaat isumagisimavara.
– Taamaattumik nunatsinni sakkutuujusussasatitaanermut misilitsittarnerup periarfissanngornera nuannaarutigisorujussuusimavara, nassuerutigissavaralu Naalakkersuit neqeroorut tamanna taamaatiinnarsimagaat saqqummiunneqarmat ima kamaammertigigama isiginnaarut qamittariaqarsimallugu.
– Maannali qujanartumik pilersinneqaqqittussatut isikkoqalerpoq. Qujanartumik. Politikerimmi kalaallit amerlanerusut Siriusikkunnut peqataasalernissaat kissaatigippassuk, tamanna aqqutissaavoq. Siriusikkunni kiffartorneq pisariuvoq, toqqartuineq peqqissaarunneqartaqaluni, piukkunnarnerpaallu toqqagaasarlutik. Kisianni tassa sakkutooqarnikkut tunngaviusumik ilinniagaqarsimanissaq piumasaqaataavoq. Tamanna kalaallit politikerit paasisariaqarpaat, Alfred Olsen aalajangersimarpasilluni oqarpoq.
