Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Aarluit nunatsinniittartut pillugit oqaatigineqartartut ilisimatuussutsikkullu ilisimasat
Kalaallit Nunaanni aarluit pillugit oqallinneq paasissutissanik kukkusunik ilaartorneqartarpoq.
Aarluit sisamat 25. novembar 2021-imi Nuup Kangerluani pisarineqarmata nittartakkatigut aviisini saqqummersinneqartartuni inuillu attaveqaataatigut assorsuaq oqallisaalerput. Oqallinnermi annaasat amerlassusii (pingasut kiviinnarnerat), pisarineqartarneri takornarianullu takutitassiarineqarsinnaaneri, aarluillu piniagassanut sunniisarneri sammineqarput. Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartut maluginiarpaat inuiaqatigiit oqallittarfiini aarluit pillugit paasissutissat eqqunngitsut saqqummiussorneqarnerat. Aarluillu pillugit oqaatigineqartartut eqqortuunnginneri isummersuiffitsigut ugguuna ilisimatuussutsikkut paasisanik saqqummiinitsigut aaqqiiviginiaraluassavagut.
Oqaatigineqartartut siulliat: Aarluit sunik tamanik nerillutik toqoraanikkaarsuupput
Aarluit sunik tamanik nerineq ajoramik toqoraanikkaarsuunngillat. Aarluit nunarsuatta imartaani tamaniittuupput, Sikujuijuitsoq Kujallermiit Qalasersuarmut siaruaassimagamik, Atlantikullu avannaani siaruaassimaqaat Islandip Norgellu eqqaanni takuneqaqqakuttuugamik, qaqutigullu Kalaallit Nunaanni takuneqartarput.
Aalisagartortarnermik (ingammik ammassassuartorlutillu avaleraasartuumasuunermik) saniatigut aarluit puisitorlutillu arfertorsinnaasarput, tamatigungajalluinnarlu aalajangersimanerusunik nerisannaagaqartarput, assersuutigalugu aarluit Spaniami aalisakkat tun nerinerusarpaat, Patagoniami puisit søløve’t piniarnerusarpaat, New Zealand-imi eqalussuit Norgemilu ammassassuit nerinerusarlugit. Sikuijuitsumi Kujallermi aarluit assigiinngitsunut pingasunut agguataarneqarsinnaapput, taakkua immikkut nerisarisarpaat, aalisakkat, arferit imaluunniit puisit aammalu isarukitsut. Aarluit nunatsinnut apuuttartut aalisakkanik miluumasunillu nerisinnaarpasipput.
Oqaatigineqartartut aappaat: Aarluit puisit arferillu imaaniittut nunguttarpaat
Tusagassiutitigut oqaatigineqakkajuppoq aarluit piniartakkatik nungussinnaasaraat, imaluunniit uumasut allat tamaasa najuutiinnarnermikkut sumiiffinniit qimaatittaraat. Oqaatigineqartartut taakkua marluk piviusorsiortuunngillat. Piniartuniit ilisimalernikuuvarput aarluit nerinerusaraat aataat, tikaagulliit, nipisaat aammalu amikut. Taakkualu tamarmik amerlasoorujussuupput. Assersuutigalugu oqaatigisinnaavarput aataat 8 millionit sinnerlugit amerlassuseqarmata – taamaattumillu piniartunut aarlunnullu sinneqaqalutik. Aarluit piniarusuttarpaat uumasut amerlasoorsuusut, taamaattumillu pisariuminartuusut, aarluillu nungutaannik assersuusiortoqarsinnaanngilaq. Taamaattumik qilalukkat qernertat Tunumiittut iluaqutiginavianngillaat aarluit toqorarneqaraluarpata.
Oqaatigineqartartut pingajuat: Puisit arferillu piniarneqartarfiini aarlunnik qimaatinneqartarput
Puisit tamarmik aarlunnit qimaatinneqarnissaat aamma annilaanngatigissallugu patsisissaqanngilaq. Aarluit puisinik arfernillu nerinialeraangamik nipaarsaaqqissaartarput, malugineqanngivillutillu pisariniakkatik tikisersinnaasarlugit. Aarluilli akisuanerit nipillu atorsinnaasarmatigit 20 km’inik ungasissuseqarneranniit puisit tusaasinnaasarpaat, tusaagaangamikkillu piffissap ilaani puisit kangerlummi allamut illuartitersinnaasarput, kangerlummulluunniit allamukarallartarsinnaallutik, sumiiffigisartakkaminnulli uteqqittuaannarput. Nunarsuarmili sumiiffinni allaniittuni aarluit puisinik uumassuteqarfigisaanni puisit najuutiinnartartut nikiallaannartartullu ilisimaneqareerpoq.
Qaanaami piniartut nassuiaatigisarpaat aarluit pisarineqarneq ajortut, qilalugarniarfiup nalaani iluaqutigisaramikkit. Qilalukkammi aarluit ersigisaramikkit aarloqartillugu sinerissap qanittuaniinnerulertaramik. Taamaasillutik piniartut qilalugarniarnissaminni aarluit iluaqutigisarpaat.
Oqaatigineqartartut sisamaat: Aarluit qipoqqarnik takornariarnissaraluit ajoqusertaraat
Aarluit qaqutigorujussuaq qipoqqarnik angisuunik peqqissunillu saassussisarput. Qipoqqaat nunatsinniittartut Caribiami piaqqisarput, Kalaallit Nunaannilu aarluit qipoqqarnik saassussisarnerat qaqutigoortorujussuuvoq. Nuup Kangerluani qipoqqarnik takornariartitsisut aamma ajornaquteqanngitsumik qipoqqarnik naammattuuipput, aarluit sisamat, novembarimi 2021-imi, Nuup Kangerluaniinnerisa nalaanni, angalanermilu ataatsimi aarluit qipoqqaallu takuneqarput. Pinngortitaleriffimmiit uppernarsarneqarnikuvoq 1981-imiilli qipoqqaat ukiumut 10%-imik amerleriartartut, taamaattumik aarluit qipoqqarnut ajoqutaanngillat. Uanittaaq oqaatigineqarsinnaavoq Norgemi ilaannikkut naammattoorneqartarmata aarluit qipoqqaallu ammassassuarnik katersuuttunik ataatsinik nereqatigiittartut aarluillu qipoqqarnik qimaatitsinngilluinnartartut.
Oqaatigineqartartut tallimaat: Aarluit Kalaallit Nunaanniittut amerlaqaat
Aarluit Kalaallit Nunaanniittartut kisinneqarneq ajorput, aasalli tamaasa Kitaa sinerlugu takuneqartarput, ukiorlu allortarlugu Qaanaap eqqaani Kangerlussuarmi (Inglefield Bredning) naammattuugassaasarput. Tunumi 2009-miilli aasaanerani sikorsuaqartarunnaarmalli ukiut tamaasa Tasiilap eqqaani aarluttoqartuaannalerpoq (2009-miit 2019 tikillugu 85-it pisarineqarsimasutut nalunaarutigineqarsimapput), Ittoqqortoormiinilu ukiorpassuarni aarluttoqartanngereerluni, 2021-mi pisaqartoqaqqippoq.
Aarluit Tunumiittut aarluillu Islandimeersut Norgimeersullu pinnguusimikkut assigiipput. Aarluit Kitaaniittut pinnguutaat misissuiffigineqarnikuunngilaq, ataaserli Nunavumi, Canadami nalunaaqutserneqarnikuusoq ukiaanerani Baffinip Kangerliumarngatigooriarluni Davis Strædikkoorluni Atlantikumi Azorinukarsimavoq. Taamaammat ilimagineqarpoq aarluit Kalaallit Nunaata Kitaani takussaasartut Nunavumi aasarsiortartuusut. Canadamilu ilisimatusartartut aarluit naparutaannik assiliisarnerminni naatsorsorsimavaat aarluit Nunavumukartartut 160-it missaannik amerlassuseqarsimassasut, tassa aarloqatigiiaat amerlanngitsuusut. Pinngortitaleriffimmiit timmisartumik immami miluumasunik kisitsinermi aarluit ikitsuinnaat nalunaarsorneqarnikuupput, taamaammallu aarluit Kalaallit Nunaanniittartut ikittunnguusut.
Aarluit pillugit ilisimasat pingaarutillit allat
Aarluit pillugit oqaatigineqartartut eqqaassanngikkaanni Kalaallit Nunaanni aarlunnik pisaqartoqaraangat amerlassutsimikkut annertuumik ikileriaateqartarnerat uggornarpoq. 2021-mi Tunumi Nuummilu pingasoriarluni aarlunniartoqarmat sisamat pisarineqarput, qulingilualli kivisiinnarneqarlutik – tassa imaappoq 70%-ii annaaneqartut. Arfanniarnermi pisarineqartut annaasallu kisitsisaasa nikinganerat uissuumminartumik nikingassuteqarpoq. Kalaallit Nunaanni aarluit amerlassusiat ilisimaneqanngikkaluartoq aarloqatigiiaat amerlarpasinngeqaat. NAMMCO taamaattumik innersuussisereerpoq Kalaallit Nunaanni aarlunniarneq mianersornissamut tunngaveqartumik killilersorneqartariaqartoq, pisanillu nalunaarsuisarnerup tungaatigut pitsanngorsaasoqaqquaa kivisiinnarlugit annaaneqartartut nalunaarsorluarneqartalernerisigut.
Aarluit nerisaralugit peqqissutsimut ajoqutaasinnaasut Tunumi misissuinerit takutereerpaat. Aarluit nerisaanni (puisini arfernilu) akuutissat arrortikkuminaatsut aarluup neqaani, orsuani mattaanilu katersuuttarput, uumaqqortunerusunilu akuutissat arrortikkuminaatsut annertuninngortarlutik, taamaalilluni arferit piaqqiorsinnaassuseqarnerat annikillisarpoq. Inuit aarluttortarunik kingunipiluutigisinnaasaasa ilaat makkuupput, hormonimikkut allannguuteqarneq, timikkut akiuussutissakilliulerneq, toqujaarnerunissamullu navianartorsiortitaaneq.
Nunarsuaq tamakkerlugu Kalaallit Nunaanniinnaq aarlunnik pisaqartoqartarpoq, aarluilli Kalaallit Nunaanni uumassuseqatigiit assigiinngissitaarnerannut ilaapput, Kalaallit Nunaallu piujuartitseqataaniarnissamut akisussaaqataasutut atsioqataanikuuvoq. Aarluit allatut uumasorniartartutuulli uumasoqatigiiaat ataqatigiiaarnerannut pingaaruteqartuupput. Assersuutigalugu puisit saarullittortut aarlunnit nerisarineqaleraangata aalisartut saarullinniat iluaqutigisarpaat. Uumasoqatigiiaallu ataqatigiiaarneranni uumasorniartartut nerisareqatigiiaat amerlivallaannginnissaannut assigiinngiiaarnerulernissaannullu iluaqutaasarput. Aarluit ilimagisamit pingaaruteqassusiat imaaliallaannaq taaqqissaarneqarsinnaanngilaq, Kalaallit Nunaannilu aarluit nunguinneqassagaluarpata iluaqutaassanersoq oqaatigineqarsinnaanngilaq.
Fernando Ugarte, Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfimmi pisortaq Pinngortitaleriffik. Pisussaaffigivaat piujuartitsiniarneq uumassusilinnilu assigiinngiiaassuseqarnissaq anguniarlugu Naalakkersuisunut siunnersuinissaq. Tromsø Universitet-imi inaarutitut allaaserivai aarluit ammassassuillu.