Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: 83-nik ukiulik suli aallaammik nakersoq
Siornatigut politikkeri KNAPK-milu siulittaasoq Pavia Nielsen sapaatip akunnera kingulleq uisallatsitseqqippoq 83-nik ukioqarluni tuugaalimmik qilalugarami. Utoqqalinermi pitsorlussisimagaluarpoq, taamaattoq piniarnermut allagartaq aappaagumoortoq maanna pissarsiarereerpaa
Timikkut qamuunalu peqqilluartoq. Minnerunngitsumik oqaluttuallaqqissoq.
Tassa Pavia Nielsenip ukiut 83-it matuma siorna Qaarsuni inunngortup maannalu Uummannami najugaqartup ilisarnaataasa ilaat. Sapaatip akunnera kingulleq Facebookimi 200-ut sinnilinnit pilluaqquneqarpoq ilaqutaasa assi Pavia Nielsen qilalukkap nammineq pisami tuugaavanik tigummisoq ikkummassuk.
- Inuusuttutut nukeqartigiunnaarpunga. Imaq mallertillugu umiatsiami nikorfaniarneq ajornarsiartorpoq. Taanna eqqaassanngikkaanni ajunngilagut, Pavia Nielsen Uummannami angerlarsimaffimminniit oqarpoq.
Qanorinnertik qasseersiutinngorlugu oqaatigigamiuk nuliani Emma Nielsen ilannguppaa marluullutillu ukiormanna majimi ukiunik 58-nngortorsiorlutik katiffissiorput.
Sapaatip akunnera kingulleq Uummannami silagissuugaa ernuttani Qillaq Nielsen Grønvold piniariaqatigaa.
- Qilalugaq puimmat ernutara seqqunnginnami seqqortikkusutsigalugu. Uanga seqqorama aallaavara. Umiatsiamit allameersup naalippaa. Arfiniliulluta pisaraarput piniaqatikkalu isumaqatigiipput tuugaava uanga pissagiga. Piniariaqatikka pisaqarnera pillugu uanniilluunniit nuannaarnerugunarput maanna suli taamatut qilalukkamik pisaqaqataasinnaanera pillugu, Pavia Nielsen oqaluttuarpoq, assullu nuannaarutiginerarpaa ernuttani Ilulissanut najugaqarfimminut mattammik neqimillu nutaamik nassataassarsimmat tassanilu taanna flymekanikeritut flyelektrikeritullu sulivoq.
Taleqqut 90-it
Piniartutut piginnaasat Pavia Nielsenip takornartarinngilai. Angutaa Thomas Nielsen Qaarsuni piniartorsuartut ilisimaneqarpoq. Pavia Nielsenip anaanaa tassaavoq Karen Nielsen Qvistimik kuissutilik Qeqertarsuup eqqaani Imerissuni inunngortoq. Pavia Nielsen piniartussatut perorsagaavoq aqqaneq marlunnillu ukioqarluni qaannamiit puisimik perngarpoq.
- Misigisaq puigunaatsuuvoq. Qoorortuuaqqamik puisi aallaavara ataatamalu naalikkamiuk sanarfisinnarlugu kalusersorsinnarlugu saappaanga: Pisat nammineq angerlamut kalissavat, Pavia Nielsen oqaluttuarpoq, nangillunilu:
- Puisi kalippara kisianni tulluusimaarnermut qiviaqattaaginnavippara. Aanama Lea Nielsenip oqarfigaanga amia alersertaarerusullugu toqunngasererusukkamiuk. Ileqqutoqqat taamani taamaapput. Inuit nuannarilluakkaminnut eqqaassutissanik toqunngaseqarusuttarput. Pernartama amia alersertaaraa taakkulu 1949-mi ilisaagami atorpai, Pavia Nielsen oqaluttuarpoq.
Atuarfimmi ingerlalluarpoq kalaallisut allanneq kisitsinerlu pikkoriffigalugit. Qallunaatulli ilikkarpianngitsoornerminut pissutaanerarpaa ajoqertik qallunaatut oqaluppiarsinnaanngimmat. Pavia Nielsen qallunaatut paasisaraluarluni oqaluppiarsinnaanngilaq.
- Kingunerinnaa ataatama oqaluttuunnikuuaanga Uummannami palasiusup Anda Høeghip kissaatigisimagaluaraa arlaannik ilinniagaqarnissara. Nalusannilli ataatama tamanna akuerisimanngilaa. Ataatama nassuiaatigisimavaa atuarninni angusinngitsuussagaluaruma piniarnissaraluannut atuarneq kinguarsaatigiinnassagiga. Ilaa immaqa uffa ullumikkut palasitut soraarnerusussaagaluarlunga, Pavia Nielsen oqaluttuarpoq.
Pavia Nielsenip ataataata perorsaanermi inissisimaneranut tamanna takussutissaavoq, Thomas Nielsenilu Pavia Nielsenip arnaalu tallimanik qitornaqarput allamillu marlunnik qitornaqarfeqarluni.
- Eqqaamavara ataatama oqaaqqissaaraatigut: Inuuneq tunissutaavoq eqiasunnermut atugassaanngilaq. Ataataga sukannersuunngilaq taamaattorli pingaarutilimmik oqaasissaqaraangami aalajangersimarpaluttumik oqaluttarluni. Ataataga aamma umiatsiarsuaqarpoq 20 fodimik arfineq pingasunik iputtoqarsinnaasumik tingerlaatilimmik. Taanna 1930-mi 875 koruunilerlugu pisiarisimavaa, taamanikkut umiatsiat qisuit qaqutigoorallarmata. Aamma 1959-mi motorilernissaanut akuerisaavugut. Taanna aalisartunngornitsinnut aallarniutigaarput, Pavia Nielsen oqaluttuarpoq.
Angutaa ukiat ilaanni qassutinik 45-nik qilalugarsimavoq orsualu KGH-mut tunillugu. Mattaat neqilu Qaarsuni, nunaqarfimmi inuerunnermi Sermiarsummi Uummannamilu agguaanneqarsimapput. Pisarsuit taakku 90-nik ullumikkut piumaneqartaqisunik talerunnatsitsisimapput.
Thomas Nielsen piniartorsuunini pillugu Kunngi Frederik qulingiluaannit nersornaammik saqqarmioqarpoq. Qitornaalu pingasut Dronningip nersornaatitut saqqarmiuliuttagaanik peqarput. Tassa Paviap angajua aalisartoq piniartorlu Jakob Nielsen qatanngutaallu Louise Nielsen Zeeb ukiut 50-it sinnerlugit meeqqat angerlarsimaffianni sulisoq.
- Tamanna immikkuullarippoq. Saqqarmiussara allakkatigut tikimmat saqqarmiuliisussaqanngilaq. Taamaattumik juullikkunni nammineq atiinnarpara, Pavia Nielsen oqarpoq aammalu Inatsisartut saqqarmiuliuttagaannik Nersornaammik sølviusumik saqqarmioqarpoq Inatsisartut siulittaasorigaluata Bent Frederiksenip tunniussaanik.
Pavia Nielsen aamma Qaarsuni katersortarfittaaniartuni siulersuisuni suleqataavoq.
- Katersortarfik kioskitaartipparput illuarartassaali titartagartalernagu sanavarput. Peqqinnissamut oqartussaasuniit akuerineqartussanngormat piumaneqaraluarpoq titartagartai aamma suliarineqassasut uagullu takutitassaqarata. Ilama qinnuigeriarmannga illuaqqap sammivii assigiinngitsut titartarpakka tamannalu oqartussaasunit akuerisaavoq. Immaqa aatsaat illutaa piareersoq titartagartaanik akuersisoqarpoq, Pavia Nielsen quiasulluni oqaluttuarpoq.
Meeqqat pillugit nuuppoq
Pavia Nielsenip ukiorpassuarni inooqatini Emma Nielsen Uummannami naapereerlugu Qaarsuni katippaa. Sisamanik qitornaqarput. Paniit pingasut ernerlu.
- Uummannamut nuuppugut panigut atuarluarniassammata aammalu nakorsamut qanittumiinniassammata. Nuunnerput peqqissimissutiginngisaannarparput. Panigut tamarmik ilinniartitsisutut ilinniarsimasuuput. Erninnguarput ilinniaqqinngilaq innarluuteqarnini pissutigalugu, Pavia Nielsen sisamanik ernutaqartoq oqarpoq.
Nuliani politikkeritut peqatigiiffilerisutullu suleqataanermini qujassutissaqarfigeqaa. Tassami aalisartut piniartullu atugaasa pitsaanerulernissaat ilungersuutigalugu Nunatsinni, Danmarkimi nunanilu allani angalasarsimaqaaq. Pavia Nielsen Uummannap sulluani KNAPKp immikkoortoqarfiisa suleqatigiiffianni ukiorpassuit siulittaasuuvoq.
Uummannaq 1978-mi aalisakkerivittaartussanngormat aalisartut piniartullu peqatigiiffiat sinnerlugu isumaqatigiinniarnerni peqataavoq. Aalisakkeriveqalermat Uummannap sulluani piniartuunermiit aalisartuunermut ikaarsaariartoqarpoq aningaasallu kaaviiaartitat amerlillutik.
- Inuuniarnikkut atukkat sumiiffitsinni pitsanngoriartornerannut aalisakkerivik pingaarutilerujussuuvoq. Marmorilik aamma aatsitassarsiorfittut ingerlavoq. Piniartut aalisartullu arlallit Marmorilimmi sulipput tassanilu sipaakkatik atorlugit angallatitaartorlutillu umiatsiartaarput aalisarnermi atorsinnaasunik, Pavia Nielsen oqarpoq.
- Aamma inatsisartuni 1979-mi ilaasortanngornerma kingorna nunaqarfinni tunisassiorfeqalernissaa sulissutigaara. Immaqa imminut sorsuakkiarinertut nipeqarsinnaagaluartoq, kisianni aamma iluatsilluarmat ilanngullugu oqaatigaara, Pavia Nielsen oqarpoq.
Aalisartulli piniartullu atugaasa pitsaanerulernissaannik suliniarneq pilliuteqarfiusarpoq. Pavia Nielsenip ullorpassuit ilaquttani qimallugit angalasarpoq. Aamma mittarfittaartorneq sioqqullugu angalaniarneq piffissartornartarpoq.
- Ataasiarluta Kangerlussuarmi sapaatip akunnera saperngunikuuvugut. Nuussuup ilaani silap unerisimanngittarnera aamma taamaatitsinernik kinguneqartarpoq taamanikkut helikopteri kisiat atorlugu Uummannaq orninneqartarallarmat, Pavia Nielsen oqarpoq.
Aalisartut piniartullu soqutigisaannik illersuiniarluni suliniarnera aporfeqartarpoq. Suliat annertuut ilagaat kalaallit piniartut inuit issittormiut siunnersuisooqatigiiffiat ICC suleqatigalugu umiarsuit uuliamut assartuutit sikusiutit issittumut assartortinneqartalissamaaleraluarmata taannalu suliniut Arctic Pilot Projectimik taaguuteqarpoq. Akerliuniarneq pissutigalugu Pavia Nielsen, Uusaqqak Qujaukitsoq aamma Hans Pavia Rosing Canadami eqqartuussivimmut sassartitaapput.
- Misigisaq immikkuullarippoq, biibili assatsinnik attorlugu neriorsuisinneqaratta eqqortumik oqalussalluta. Upperluartuuvunga. Taamaattumik eqqartuussinermi biibilip atornera uannut misigisaavoq immikkuullarissoq, Pavia Nielsen oqaluttuarpoq, ilungersornerallu asuliinnarsimanngimmat Arctic Pilot Project piviusunngunngilaq.
Peqqissuunermut nassuiaat
Uummannami piniartut sapaatip akunnera kingulleq Pavia Nielsenip qilalugaqataanerani nuannannerat uterfigilaarutsigu. Tassunga tunngaviusut ilagilluinnarpaat Pavia Nielsenip suli peqqilluarnera naak aalisartutut piniartutullu inuussutissarsiortuuneq timimut nungullarsaataasaraluartoq.
- Suli peqqissuuninnut pissutaasorivara imigassamik pujortagassanillu atuisuunnginnama. Meeraallungali aalajangiunnikuuara aalakoortarniarnanga. Pujortarneq misilinnikuugaluarpara kisianni mamaqanngimmat soqqinngilara. Peqqissuuninnut aamma pissutaannguatsiarpoq peqqinnartunik nerisuugama. Mallerpallaartinnagu suli piniaqataasinnaanera nuannaarutigeqaara. Peqqilluarpunga sulilu aallaasima noorlia takusinnaallugu, Pavia Nielsen oqarpoq.
- Aalisartut piniartullu gigtimik eqqungaasartut ikinngillat. Illit naggussatit gigtimut illersorniarlugit arlaannik iliuuseqartarpit?
- Aalisartunit piniartunillu allanit allaanerusumik iliuuseqarneq ajorpunga. Allaat arlaleriarlunga mianersuaalliortaraluarpunga. Ukiorpassuit assaalerneq ajorpunga. Allaat sikumi alluaqarfimmi nivaataasannguaq ilaat atornagu assaannannik alluara sermiiartarlugu, Pavia Nielsen oqaluttuarpoq.
- Taamaallunga qamutit tupianniillunga eqqarsalerpunga ajornartorsiulivissaguma kamikka atornagit sikukkut annanniarsinnaassanerlunga. Misigilerpunga aamma kameqarnanga sikukkut pisullunga. Qujanartumik issittumi mianersuaalliortarnikka kingunerlunnikuunngillat, Pavia Nielsen oqarpoq.
Aallartinnermi soorlu oqaluttuarereeraa niui inuusuttuunermisut nukittutigiunnaarput.
- Saamerlermi seeqquusaqarpunga. Seeqqora taanna taamaallunga ilisaaguma issunnguukkunnanngilaq. Talerperlermut aamma utaqqisuniikkaluarpunga, kisianniuna utoqqaleriarama aningaasartorfigerusunanngikkaannga, Pavia Nielsen quiasaarpalaarluni oqarpoq.
Ilaqutariit Nielsenikkut nalliuttorsiornerit arlallit aqqusaareerpaat. Pavia Nielsenillu attavippassuaqarnera malunnarsisarpoq taamatut nalliuttorsiortoqartillugu. Tassami Qaarsuni timersoqatigiiffik Ukaleq iminngernaversaartullu peqatigiiffiat Sanningasoq tungujortoq aallarneeqataaffigai. Aamma KNAPK-mi siulittaasuugaluarpoq siulersuisuunerni ukiuni 20-ni ilaasortaalluni. Nulia Emma Nielsen aamma Uummannami kommunalbestyrelsemi 1984-miit 1989-mut ilaasortaavoq.
- Assorujussuaq tuppallernartarpoq qanittumiit ungasissumiillu nalliuttorsiornitsinni pilluaqqusisaartoqaraangat. Aamma Nuummi Ilulissanilu, sumiiffinnilumi allani ilisarisimasarpassuaqarpunga, Pavia Nielsen naggasiivoq.
Aalisarneq piniarnerlu unitsikkallarunnanngilai. Eqqaaneqareersutut piniarnermut allagartaq aappaagumoortoq pissarsiarereerpaa aammalu qaleralinniarsinnaanermut akuersissut pigereerlugu.
Aviisi AG uani pisiariuk: