Aaja: USA-p Qaqortumi aningaasaliissuteqarnissaa ilimanarpoq

USA-mi illersornissamut ministerip tulliata, John Roodip, ukiup ataatsip matuma siorna nalunaarutigaa, USA Kalaallit Nunaanni timmisartoqarfinnut aningaasaliissuteqarnissamut soqutiginnittoq. Timmisartoqarfiit inuinnarnit sakkutuunillu atorneqarsinnaasut aningaasaliiffigineqassapput.

- Nalunaarutitigut uppernarsarneqarpoq, Kalaallit Nunaanni aningaasaliissuteqarnissaq U.S. Forsvarsministeriaqarfimmit soqutigineqartoq, tassa sumiiffiup isumannaatsuuneranik annertusaanissaq, eqqortumik qisuariaateqarsinnaanermik pitsaanngorsaanissaq, sumiiffiup pineqartup sakkussiorfiunnginneranik attassiinnarnissaq aamma sakkutuunit inuinnarnillu atorneqarsinnaanissaa siunertaralugit, nalunaarummi taamatut allassimasoqarpoq.

Nalunaarut saqqummiunneqarmalli, nalunaarutip qanorpiaq paasineqarsinnaanera isumaliuutigineqarsimavoq.

Kangerlussuaq aningasaliiffigineqassanngilaq

Folketingimi Nunanut Allanut Ataatsimiititaliaq ulluni makkuni USA-miippoq, ilaatigullu USA-mi illersornissamut ministeriaqarfik, Pentagon, pulaarsimavaaat. Angalanermi siunertarisat ilagaat, USA-p Issittumut tunngatillugu soqutigisaanik, tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaannut aamma timmisartoqarfissanut aningaasalliissuteqarnissamut soqutigisaqarnerata paasiniaaffiginissaat.

Kalaallit folketingimi ilaasortat marluk angalanermut peqataapput.

- Pentagonimi ataatsimiinnitsinni tikilluaqquneqarluarpugut, apeqqutivullu unneqqarissumik akissuteqarfigineqarput, paasissutissalli tunniunneqartut allanut tusarliuteqqusaanngillat, taamaammat oqaloqatigiissimanerput pillugu oqaaseqarsinnaanngilanga, Aaja Chemnitz Larsen (IA) Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

- Isumaqarpunga, timmisartoqarfiit sakkutuunit inuinnarnillu atorneqarsinnaanerat Det Hvide Hus-imi ukkatarineqarluartoq.

Danskit illersornissaqarfiata Kangerlussuarmik atuiinnarsinnaanera pillugu tunngaviusumik isumaqatigiissutip atsiorneqarneranut atatillugu erseqqissaassutigineqarpoq, danskit illersornissaqarfiat tassaasoq timmisartoqarfiup nutarneqarnissaanik kingusinnerusukkullu ingerlanneqarnissaanik isumaginnittussaasoq.

- Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmik atuiinnarsinnaanera pillugu tunngaviusumik isumaqatigiissut atsiorneqareermat, Amerikamiut aningaasaliissuteqarnissaat pisariaaruppoq, Aaja Chemnitz Larsen (IA) oqarpoq.

- Akerlianik timmisartoqarfissanut nutaanut pingasunut aningaasaliissuteqarsinnaaneq periarfissaavoq. Tassunga atatillugu isumaqarpunga, Qaqortumi timmisartoqarfissamut aningaasaliissuteqarnissaq ilimanarnerusoq, timmisartoqarfissamummi tassunga suli aningaasaliissuteqartoqanngimmat.

Susoqarsinnaanera eqqarsaatigeqqinnaarneqartariaqarpoq

USA-p illersornissaqarfiata Qaqortumi aningaasaliissuteqarnissaanik isumaqarnera eqquutsinneqaraluarpalluunniit, kalaallit tungaannit pisoq eqqarsaatigeqqinnaarneqartariaqarpoq, Amerikamiut soqutiginninnerat pitsaanerpaamik atorneqarneqassappat, Aja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.

- USA-p Kalaallit Nunaanni suliaqarnerani pisinnaasut assigiinngitsut pillugit kalaallit eqqarsaqqissaartariaqarput, tassa piareersimalluartariaqarpugut.