Aaja: Politiit aningaasarsiaasa assigiinngissusaat politikkikkut aaqqiiffigineqartariaqarpoq
Kalaallit Nunaanni politiit peqatigiiffiata ernummatigaa, aningaasanut inatsisissap isumaqatiginninniutigineqarnerani aaqqiissutissamik nassaartoqanngippat, najukkani politeerpassuit politiini suliunnaarnissaat
Aaja Chemnitz Larsen (IA) Kalaallit Nunaanni politiit aningaasarsiatigut atugaasa sapaatip akunnerani matumani aaqqiiffigineqarnissaannut tunngatillugu sapaatip akunnera kingulleq suli isumalluaraluarpoq.
Ippassarli aningaasaqarnermut ministerimik Nicolai Wammenimik (Soc) isumaqatiginninniartoqarmat suli aaqqiissutissarsisoqanngilaq.
- Tamaviaarluta isumaqatiginninniarpugut, sulilu neriuutigaara aaqqiissutissarsiumaarluta, Aaj Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Aamma Kalaallit Nunaanni politiit peqatigiiffianit isumaqartoqarpoq, aningaasanut inatsisissap isumaqatiginninniutigineqarnerani aaqqiissutissarsisoqareersimanissaa pingaaruteqartoq.
- Ilaasortarpassuavut suliffeqarfinnit allanit neqeroorfigineqartarput, politiiorusukkamillu politiini suliinnartarlutik. Maannali isumaqatiginniniarnermi, Danmarkimi politeeqatitta aningaasarsiaannit assigiinngissuseq aaqqiiffigineqanngippat, ilaasortarpassuatta politiinut aalajaassusaasa annikilliartulernissaat annilaanngatigaara, John Aage Kalaallit Nunaanni politiit peqatigiiffianersoq oqarpoq.
Politiit sulisuminnik attassiniarnertik ajornartorsiutigereerpaat, tamatuma malitsigisaanik Kalaallit Nunaanni politiit ikileriarujussuarsimapput.
- Danmarkimi politeeqatitta ornilluta ikioriartortarmatigut qujagisupilussuuarput, najukkamili politiit ikilinneruleraangata politiit innuttaasut qanimut tikillugit suliaqartarnerisa ajorseriartarnerat avaqqussinnaanngilarput, John Aage oqarpoq.
Isumaqatiginniarnermi aporfiusartut ilagilluinnarpaat, aaqqiissutissarsinissaq isumaqatigiissutinut tunngatillugu politikkerit toqqaannartumik akuleruttannginnissaannik inerneqartumik.
Aaja Chemnitz Larsenimulli (IA) pingaaruteqarpoq tamatuma politikkikkut ajornartorsiutaasutut isigineqarnissaa.
- Najukkani politeerpassuarnik annaasaqartarnerpu ernumanartilluinnarpara. Minnerunngitsumik kinguaassiuutitigut innarliisarnerit akiorniarlugit suliniuteqarnermut atatillugu, politiimmi najukkani pissutsinik oqaatsinillu ilisimasaqartut pisariaqartilluinnarpavut, Aaja Chemnitz Larsen (IA) oqarpoq.
- Aamma taamaammat isumaqarpunga, ajornartorsiut politikkikkut aaqqiiffigineqartariaqartoq, upernaamullu sulisut isumaqatigiissutaannik isumaqatiginninniarnissamut kinguartinneqartariaqanngitsoq.
John Aagep oqaluttuaraa, Kalaallit Nunaanni politii peqatigiiffiata Politiillu Kattuffiata ukiorpassuarni isumaqatiginninniartoqarnerani aningaasarsiat assigiinngitssusaasa atorunnaarsinneqarnissaat isumaqatiginninniutigisarsimagaluaraat. Piffissap ingerlanerani iluarsiissuteqartoqartaraluartoq ttaamatu ingerlatsinermi aaqqiissutissamik nassartoqarsinnaanera upperiunnaarsimavaa.
- Kunngeqarfimmi politeeqarfeqarpugut 14-inik, taakkulu ilaanni ataatsimi politiit allanut sanilliullutik aningaasarsiakinnerupput. Isumaqarpunga pissusissamisoortoq naalagaaffik aperissallugu, taamaattoqarsinnaanersoq. Politikkikkut aaqqiisoqarnissaa pisariaqarpoq, taanna oqarpoq.