Aaja: Meeraanermini misiliutaasimasunut utoqqatserallaritsi
IA-p folketingimi ilaasortaatitaa Aaja Chemnitz Larsen, kalaallit meeqqat 22-t '50-ikkunni Danmarkimut inooqatigiinnermut misiliutitut aallartinneqarsimasut utoqqatserfigineqarnissaat pillugu aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqarpoq.
Meeqqat 22-t Danmarkimut 50-ikkunni misileraatitut aallartinneqartut, pisortatigoortumik utoqqatserfigineqartariaqarput.
Aaja Chemnitz Larsen (IA), Folketingimi tallimanngormat aalajangiiffigisassatut siunnersuuteqartoq, taama isumaqarpoq.
- Inooqatigiinni misiliineq 1950-ikkunni ingerlanneqartoq pisimasussaanngikkaluarpoq pisimasorlu Danmarkip Kalaallit Nunaallu oqaluttuarisaaneranni immikkoortuuvoq nuanniitsoq , tusagassiutinut nalunaarummini allappoq.
- Kalaallit Nunaanni Landsrådimi politikkikkut aalajangiunneqartoq tapersersorneqartorlu utertinneqarsinnaanngilaq, taamaattorli nassuerutigineqarlunilu utoqqatsissutigineqarsinnaavoq. Tarnikkut nunaqqatitsinnut ikiliisoqarnikuuvoq. Utoqqatsertoqassappat eqqissinermik ikilernikuunermillu mamisitsinermik inerneqarsinnaavoq innuttaasut ilaasa suli piffissaq naligiinnginnerujussuarmik imalik eqqaamammassuk. Naak piffissami allami pinikuugaluartoq naalakkersuisullu allat aqutsisut taamani aalajangiisuugaluartut pisut suli maannamut malugineqarsinnaapput sulilu equngassutaanikoq amerlasuunit eqqaamaneqarluni.
Misiliinerup siunertaraa kalaallit meeqqat danskit kultooriannik oqaasiinillu ilinniartinneqassasut, sorsunnersuullu aappaata kingorna inooqatigiinnermi ilungersunartorsiortoqarnerani inuiaqatigiinni kalaallini maligassiuisussatut angerlartinneqassasut.
Misiliinerli meeqqanut kingunerluuteqartitsingaatsiarpoq, meeqqat oqaatsitik kultoorertillu puigorpaat ilaquttaminnullu atassutertik annaallugu.
Meeraanermini aallartitaasut ilaata, Helene Thiesenip misigisani atuakkami 'For flid og god opførsel' oqaluttuarai. Inunnik isumaginninnermi siunnersortip, Tine Bryldip atuakkiamini ‘Ajunnginnerpaamik isumaqarluta’-mi meeqqanut kingunerusut aamma allaaserai.
Meeraanerminni aallartinneqarsimasut arfineq-marluk suli inuupput, taakkunannga pingasut Aaja Chemnitz Larsenip naapeqqammerpai.
- Nunat allat, soorlu Canada aamma Australia pisortatigoortumik nunat inoqqaavinut utoqqatsernikuupput taakkuummata oqaatsiminnik, piorsarsimassusermik kinaassusermillu allannguisariaqarsimasut. Ullutsinni nalunngilarput piorsarsimassutsinut allanut naleqqussarneq aqqutissaanngitsoq. Uanga Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni naligeeqatigiinneq sulissutigaara taamaammallu qanga pisut kukkussutaanikuusut kiinnertariaqarpagut. Pisortatigoortumik utoqqatsertoqarnissaa piffissaalerpoq misiliinermi meeqqat ilaanikut Kalaallit Nunaallu inuiaqatigiittut ingerlaqqinniassammata.
Red Barnet Danmarkip 2015-imi eqqugaasut pisortatigoortumik utoqqatserfigaat isumaqaramik peqatigiiffiup inooqatigiit iluanni misiliinermut ilaanera ersarissumik kanngunarsaarisuusoq meeqqallu pisinnaatitaaffiinik saqitsaanertut iliuuseqaqataasimasoq.
Kalaallit Nunaanni landsrådi qallunaat inooqatigiit akornanni misiliiniarnerat akuerinikuuaa. Folketingimi ilaasortap Inuit Ataqatigiinni ilaasortaq Stine Egede peqatigalugu §37 atorlugu apeqquteqarsimapput paaserusullugu Naalakkersuisut qallunaat naalakkersuisuinit utoqqatsertoqassagaluarpat tapersersuissanersut, aperalutillu Kalaallit Nunaanni akisussaaffik sumi inissisimanersoq. Apeqqutit suli akineqanngillat.