IA-p folketingimut ilaasortaatitaata, Aaja Chemnitz Larsenip, amerikamiut præsidentiata tusarfiit kinaassusersineqanngitsut oqarneri naapertorlugit, Kalaallit Nunaata pisiarinissaanut siunnersortiminik oqaloqateqarsimanera, Wall Street Journalimi atuaramiuk qiimmatsanngilaq.

Allaaserisaq uppernarsarneqanngilaq, kisianni amerikamiut saaffiginnissagaluarpata, Aaja Chemnitz Larsenip Danmark naaggaartikkusuppaa.

- Amerikamiut Kalaallit Nunaata Danmarkimit pisiarinissaanut naaggaarpunga. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni atassuteqarnerup nukittorsarneqarnissaa takorusunneruara, taanna oqarpoq.

- Kalaallit Nunaata tuneriaannartut nioqqutissaannginnera aamma oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq. Danmark taamaaliuinnarsinnaanngilaq.

Aaja Chemnitz Larsen Inuit Ataqatigiinnit qinigaavoq, nunatsinni politikkimi saamerlerniittut, kalaallit inuiaqatigiit namminersortuullutik nunaminnut piginnittussaatitaanissaannik sulissuteqartut.

Taassumali Danmarkip USA-mit annermik ataatsimoorfigineqarnera takusinnaavaa.

- Nunatta naleqartitaanik tunngaveqarpoq, aamma Nunani Avannarlerni naleqartitat malillugit taamaappoq. Ilinniartitaaneq nakorsiarnerlu akeqanngitsut, taanna oqarpoq.

- Kalaallit Nunaat danskiujunnaarluni amerikamut atalerpat, inuiaqatigiit qanoq ittunngornissaannut ernumassuteqarpunga.

USA-p siornatigut Kalaallit Nunaat pisiarseriniarnikuugaa tikkuarpaa. 1946-mi USA-mi præsidentiusimasup  Harry S. Truman-ip, Kalaallit Nunaat 100 millioner dollarsilerumanikuuaa aammalu Alaskamut paarlaakkumanikuullugu.  

Danmarkip siornatigut  nunanik tunereernikuusimavaat. 1916-mi Indiaaqqami Qeqertat USA-mut pisiaritinniarlugit Danmark isumaqatigiissuteqarsimavoq. 1917-milu innuttaasut taasinermikkut akuersimmata piviusunngortinneqarpoq.