Aaja: Akisussaassuseqanngitsumik aalisarnermi politikkeqarneq unitsilli
Aalisarpallaarnerujussuaq annikillisinniarlugu umiatsiaararsortut akuersissutaatillit ikilisinneqartariaqarput. Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen (IA) taama isumaqarpoq.
Aaja Chemnitz Larsenip (IA) aalisarnermut naalakkersuisup Jens Immanuelsenip (S) aalisartunut nutaanut akuersissutit killilersorneqalernissaannik oqariartornera naammagisinnaanngilaa. Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq killilersuilernissaq alloriarneq pitsaasuusoq, nunatsinnili aalisarnermi alloriarneq annertunerusoq pisariaqartinneqarpoq, aalisarneq ingerlanneqartuaannassappat. Kalaallit Nunaata avammut nioqqutaasa 93 procentii aalisarnerminngaanneerput.
- Kalaallit Nunaanni aalisarneq ajalusoorluinnassappat tamanna nunap aningaasaqarneranut tungiuinermullu kingunerluuteqartitsingaatsiassaaq, tusagassiutinut nalunaarutimini allappoq.
Akisussaassuseqarnermik ujartuivoq
Folketingimi ilaasortap akisussaassuseqartumik politikkeqarnissaq ujartorpaa, inuussutissarsiortut namminersortut ernumalereersimapput, aalisarnermilu ajalusoorneq aallartereersimasoq oqaluuserisarlugu. Taamaasilluni Grønlandsbankenip pisortaata Martin Kviesgaardip, umiatsiaararsorluni aalisartut aningaasaqarneq piujuaannartitsinissarlu eqqarsaatigalugit imminut napatissinnaanngitsumik aalisarnerannik oqarnera, tikkuarpaa.
Umiatsiaararsorlutik aalisartut akuersissutaatillit ukiuni arfinilinni kingullerni 42 procentinik amerleriarsimapput.
- Naalakkersuitsut politikkiat piviusunik takunnissinnaassusermiinngilaq akisussaassuseqaranilu. Saarulliit ikilisarneri qalerallillu millingaluttuinnarneri tusartuarpagut. Taamaakkaluartoq pisassat Naalakkersuisunit amerlineqartuarput. Naalakkersuisut isitik matuinnartarpaat ajunnginnerpaamillu neriullutik. Apererusunnarpoq; angakkuarnertullusooq ittumik aalisakkat imartatsinni amerleriasaassappat – imaluunniit sunaana neriuutigineqartoq? Aaja Chemnitz Larsen aperivoq.
Aalisapilunneq unitsilli
Aaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq saarlleqassuseq qaleraleqassuserlu pillugit oqallittarnerit erseqqilluinnartumik peqquteqartut. Qeqertarsuup Tunuani saarullinniarneq ukioq manna ingerlalluanngilaq, qaleralittassallu amerlineqartuarput, naak qalerallit milligaluttuinnartut.
- Isumatusaarluni aalajangertaraanni akisussaassuseqartumik aningaasaqarnermik ingerlatsisoqalersinnaavoq. Nunanut allanut niuernerput oqarluaannaraanni aalisarnermit tunngaveqarmat, aalisarneq inerisarumallugu aalisarnermi pisassanik tunniussisarnerit apeqquserneqarsinnaasariaqarput. Aalisapilunneq maannangaaq unitsinneqartariaqarpoq. Siunissami aalisartut piujuartitsinissaq tunngavigalugu aalisartuussapput, tamannalu angussagutsigu aalisartut biologillu peqataatilluarnissaat avaqqunneqarsinnaanngilaq, Aaja Chemnitz Larsen naggasiivoq.