Aaja Chemnitz suleqatigiinnissamut aggersaavoq
Aaja Chemnitz Larsenip Folketingimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasunngussaaq, tassani peqataatitsinermut suleqatigiinnermullu qaaqqusivoq.
Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasup taarserneqarnera Christiansborgimi ataasinngornermi juunip 21-anni inuiattut ullorsiornermi malunnartinneqarpoq, Folketingimi aasaanerani sulinngiffeqarnissaq sioqqullugu.
Kalaallit folketingimut ilaasortat marluk ataatsimiititaliami immikkut ukiut marluk siulittaasuunissaat, kingullermik folketingimut qinersisoqarnerata kingorna isumaqatigiissutigineqarpoq.
Aaja Chemnitz Larsen aasaq manna siulittaasunngussasoq tamanna isumaqarpoq, juulip tallimaat 2021 aallarnerfigalugu, tassa 2019-imi qinersinerup kingorna ataatsimiititaliap inissinneqarnerani ukiut marluk qaangiunneranni.
Aaja Chemnitz Larsenip Folkemødetimi oqaloqatigiinnermut nersornaammik pissarseqqammersup, peqataatitsineq suleqatigiinnerlu ataatsimiititaliami sulinermi pingaartinneqassasut oqaatigaa.
- Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliami siulittaasutut, ataatsimiititaliami ullut tamaasa pingaaruteqaleriartuinnartumi, suleqatigiinnerup pitsanngorsarnissaa sapinngisara tamaat anguniassavara, qinigaaffiullu sinnerani suliatta ersarissumik anguniagaqarluni siunertaqarnissaa qulakkeerlugu. Peqataatitsinissaq aamma sulissutiginiarpara, siunnersuutit suliniutillu tamaasa tikilluaqquakka, IA-mi politikeri Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
Meeqqat misiligutaasimasut taarsiiffigitissapput
Siulittaasup nutaap inuiattut ullorsiornermi oqalugiarnermini politikkikkut sammisat qaqinnissaannut periarfissaq atorpaa. Ingammik ilaatigut meeqqat misiligutaasimasut utoqqatserfigineqarnissaat sivisuumik anguniarsimallugu oqaatigaa, maannalu taarsiiffigineqarnissaat:
- Meeqqat misiligutaasimasut danskit naalagaaffiannit pisortatigoortumik utoqqatserfigineqarnikuupput, uangalu Børns Vilkår attaveqarfiginikuuakka, taakku maanna suli inuusunut taarsiinissamik suliamut eqqartuussissuserisumik suliaqartitsipput.
Tamatuma saniatigut suliassat annertuut ilaat qaqippaa, aasaaneranilu sulinngiffeqareernerup kingorna ataatsimiititaliaq utaqqivaat, kalaallit-danskit Nunatsinni meeqqat inuunerinnerunissaannik suleqatigiinneq ilanngullugu:
- Nunatsinni meeqqat inuusuttullu kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigineqartarnerisa akiorneqarneranut kalaallit-danskillu suleqatigiinnerannut ningaasaliissutit 2023-p naanerani qaangiutissapput. Maana ataatsimiititaliami Naalakkersuisut qanimut suleqatigalugit 2023-p kingorna qanoq pisoqassanersoq piareersalereertariaqarpugut.
Qanimut suleqatigiinneq ingerlateqqinniaraat
- Suleqatigiinnerup ingerlaqqinnissaanut oqaaseqartartuunera isertuunneqarsinnaagunanngilaq. Maanna suleqatigiinnerup ilusaa imaluunniit ukkatarisaa pitsaanerpaanngitsoq isumaqarpunga, kisianni ilinniarfigisariaqarparput, isumaqarpungalu suleqatigiinnikkut angusaqartoqarnerusinnaasoq.
Aaja Chemnitz Larsenip kalaallit Danmarkimut nuussimasut pitsaasumik atugaqarnissaat suli sulissutiginiarpaa.
- Amerliartuinnartut immikkoortitsisarneq akiorniarlugu iliuusissatut pilersaarummik ujartuipput – tamanna taperserpara. Assersuutit amerlasuut immikkoortitsinertut paasineqarsinnaasut tusartarpagut. Kalaallinut Danmarkimiittunut immikkoortitsisarnerup akiornissaanut qulaajaaneq aamma iliuusissatut pilersaarut qaammarsaanermut aqqutissaalluarpoq, taanna naggasiivoq.