Aaja aningaasanut inatsisissamut isumaqatiginninniarnissamut piareerpoq: Ilinniartut ineqarfiit meeqqanullu ikiuineq pitsaanerusoq
Danskit aningaasanut inatsisissaannut isumaqatiginninniarnerit tallimanngornermi aallartissapput, folketingimullu ilaasortap Aaja Chemnitzip kalaallinut ilinniartunut inissiat kiisalu kalaallit meerartaannut Danmarkimiittunut pitsaanerusumik ikiuisarnissaq ilaatigut ukkatariniarpai.
Aningaasanut inatsit nalinginnaasumik ukiaanerani isumaqatigiissutigineqartarpoq, tassa ukiortaannginnerani, taamaalilluni missingersuutit inissinneqassammata. Danmarkimi 2022-mi Folketingimut qinersisoqarnera pissutigalugu taama pisoqanngilaq, tamatumalu kingorna aamma naalakkersuisoqatigiittussat sivisuumik isumaqatiginninniarput.
Kisianni kingusinaarneq iliuuseqannginnermit pitsaaneruvoq, tassami Danmarkimi naalakkersuisoqatigiit 2023-mut aningaasanut inatsisissamtu siunnersuut saqqummiuppaat, qulequtaqartoq 'En ansvarlig vej frem' (Akisussaassusilimmik siumut aqqut).
Partiinik isumaqatiginninniarnerit tallimanngornermi aallartipput, Folketingimullu ilaasortap Aaja Chemnitzip (IA) oqarnera naapertorlugu, isumaqatiginninniarnissanut pingaarnersiukkat piareersimatinneqartariaqarput.
Aningaasaliissutit qaffanneqartut
- Aningaasanut inatsisissamut isumaqatiginninniarnernut peqataassaagut, tassani Atlantikup Avannaanut aningaasaliissutit ukiut tamaasa 20-nit 30 millionit koruuninut qaffannikuuagut, taamaammat katillugit 200 mio. kr.-nit isumaqatiginninniutigineqartussaapput, Aaja Chemnitz oqarpoq, taanna Nicolai Wammenip Folketingimi partiinut katillugit 200 mio. kr.-nit isumaqatiginninniutigineqarsinnaanerinik oqarneranut innersuussivoq.
Taakku 200 mio. kr.-nit aningaasanut inatsisissamut siornatigut isumaqatiginninniutigineqartartunit ikinnerujussuupput.
Isumaqatiginninniarnerni ilinniartut aamma meeqqat atugaat atugaat ukkatariniarlugit, Aaja Chemnitz oqarpoq:
- Kissaatit allattorsimaffiat takivoq, kisianni kalaallit inuusuttut Danmarkimi ilinniartut immikkut samminiarpagut, tassani Aalborgimi Københavnimilu ilinniartut inaannut aningaasaliisoqarnissaata piviusunngortinnissaa qulakkeerniarparput.
Kalaallit takornariartitsinerannut ikiorsiissutit
- Aammattaaq Danmarkimi kalaallit meerartaannut pitsaanerusumik ikiorsiisoqartarnissaa ukkataraarput, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Nuummi Ilulissanilu mittarfiit nutaat aamma taassuma pingaarnersiuineranut sunniuteqassasut, politikeri nangilluni oqaluttuarpoq:
- Inuussutissarsiornikkut ineriartorneq aamma ukkataraarput. Pingaartumik mittarfinnut nutaanut tunngatillugu, tassani takornariartitsinerup ineriartortinneqarnissaanut aningaasanik qulakkeerinneqataarusuppunga, kisianni aamma takornariartitsinerup siammarnerunissaa pillugu, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Danskit aningaasaqarnerat nukittooq
Sisamanngornermi saqqummiisoqarnerani, aningaasanut inatsit sukangassasoq finansministeri oqarpoq, amerlasuunik nutaanik suliniutitaqanngitsumik, kisianni danskit aningaasaqarnerat pitsaasumik inissisimasoq aamma oqaatigaa:
- 2022-mut BNP naatsorsuutigisamit qaffasinneruvoq. Suliffeqartut amerlapput. Suliffissaaleqisut amerlanngillat. Allatut oqaatigalugu: Ajornartoornernik annertuunik eqqorneqaraluarluta, corona aamma Putinip Ukrainemut saassussinera kiisalu aningaasat naleerukkiartornerat qaffasissoq, danskit aningaasaqarnerat nukittulluinnarpoq, Nicolai Wammen, Ritzau naapertorlugu taama oqarpoq.