80-inik ukiulik: Erfalasutsinnik pilersitsisoq qanimut ilisaritillugu

Thue Christiansen-ip sulerisarsimaneranik allattorsimaffik (CV) annertoqalunilu pissanganartuuvoq. Inunngorpoq Maarmorilimmi 25. februar 1940 marluliaqateqarluni. Ataataa telegrafistiuvoq. Thue Maniitsumi meeraasimavoq qulinik qatannguteqarluni. Taamanikkut aalisarneq ingerlarsorsualereersimavoq, allarpassuillu assigalugit Thue Christiansen aalisartunngussasoq siunertarineqarsimavoq. Taamanikkut piniartuunermiit aalisartuunermut ikaarsaarneq pileruttorpoq. Taamaattorli naatsorsuutigineqartutut pisut ingerlanngillat. Tamanna pillugu aammalu allarpassuit inuunermini pisimasut pillugit Thue Christiansen-ip maanna najugarisamini Hals-imi Jyllandip avannaaniittumi februarip aallartisimalaarnerani oqaloqatigineqarnermini oqaluttuarai. Thue nulianilu Katrin 2005-mi Danmarkimut nuupput.

Sapaatip akunnera qiavunga

- Nuummi realskolerusunnikuuvunga aalisartoorusunnangalu. Taamanikkut angorusutara pillugu sapaatip akunnera ataaseq qiavunga, tamatumalu malitsigisaanik Nuummut atuariartornissannut akuerineqarpunga. Tamanna uannut aammalumi aalisarnermut ajunngilluinnarpoq, tassami qularinngilara aalisartutsialanngunngisaannarsimassagaluarlunga.

Realskole naammassigamiuk Haderslev-ip seminariaani ilinniariartorpoq. Taanna naammassigamiuk Vojens-imi Jyllandip kujataani ukiuni pingasuni ilinniartitsisuuvoq. Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaannut suliartorpoq Maniitsumi marloriarluni atorfeqarluni, aamma Kangaamiuni Qasigiannguanilu aamma atorfeqarluni.

Ilinniartitsisutut tunuliaqutaqarluni aammalu inuiaqatigiit ingerlaasiannik soqutigisaqartuulluni inuiaqatigiit ineriartortitaanerat pillugu oqallinnermut peqataanissaq Thue Christiansen-imut pissusissamisoorsimavoq aammalu taamanikkut sumiiffigisami aviiseeqqamik pissanganaqisumik pilersitsinissaq peqataaffgisimavaa kiisalu aamma meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik atuartitsereeraangami unnukkut atuartitseqataasarsimavoq. Tamakku saniatigut aamma sumiiffigisami Lokal-tv-liorneq misilittagaanut ilaapput. Tamakku tamarmik pissusissamisoortumik politikkikkut oqallinnermut akuliunnissaanut aqqutaaqataasimapput. Thue 1979-mi Inatsisartunut qinigaavoq Siumut sinnerlugu tamatumalu kingorna kulturimut ilinniartitaanermullu naalakkersuisunngorluni. Tamanna pivoq Atassut sinnerlugu sassartoq Niels Carlo Heilmann sassartoq qineqqusaarnermi unammilluataalaavereeraalu. Taakku marluullutik taamani qinigaapput.

- Qineqqusaarnitsinni katersortarfiit ulikkaavillugit inussisarpugut aamma misigissutsit annertuut isummallu nukittuut oqallittarnitsinni saqqummertarput, Thue Christiansen eqqaamasalikkersaarpoq.

- Maanna taamanituulli eqqumiitsuliorneq kulturilu pingaarnersiuinermi tunulliutassaanngillat, pingaaruteqarluinnartuuppummi, Thue Christiansen naqissusiivoq.

Thue Christiansen marloriarluni Folketingimi Lars Emil Johansen-imut sinniisussaasimavoq.

Politikkimik suliaqarnini naammasigamiuk Namminersornerullutik Oqartussani eqqumiitsuliornermut siunnersortitut allaffimmilu pisortatut atorfeqarpoq.

Erfalasorput

Ukiut ingerlanerini pingaartumik kinguaariit kingulliit ilisimanngilaat Erfalasorput Thue Christiansen-ip erfalasuliarisimagaa. Inuiaqatigiittut ilisarnaatinngorlunilu katinngatinngornikuuvoq. Thue Christiansen erfalasumik taassuminnga tamatta nalunngisatsinnik ilusilersuisuuvoq. Ilusilioqqaarnermini tuschi atorlugu kakkissarfimmut titartarsimavaa. Kakkissarfik taanna toqqortaatigineqarpoq.

- 1972-mi EF-imut naaggaarnitsinni aalajangersaasoqarpoq nammineq erfalasoqalissasugut. Siumoortumik naatsorsuutigereerpara oqallinneq imaannaanngitsoq sakkortoorlu ingerlanneqarumaartoq aammalu nammineq erfalasoqalernissatsinnik siunnersuut oqallinnermik annertuumik pilersitsiumaartoq, tamannalumi aamma pivoq. Siunnersuutit allat aamma tunniunneqarput, naggataatigulli Inatsisartut ataatsimoorlutik taasisitsereerlutik aalajangerput nunatta erfalasussaa tassaassasoq taanna uanga ilusilersugara, Thue Christiansen inuummareqaluni oqaluttuarpoq.

- Piffissami maanna nalaatatsinni Tuluit EU-mit aninialeruttorfianni puigortarparput, Kalaallit Nunaat tassaasimasoq nunani taamanikkut Europamiut suleqatigiiffiannit EF-imit ilaasortaajunnaaqqaarsimasoq.

Eqqumiitsuliorneq pingaaruteqaqaaq

- Kalaallit Nunatsinniit Hals-imut Jyllandip avannaanut nooqqaarnitsinni ilisarisimaneqarpunga Kalaaleq Thue-tut, maanna inuit nunaqqatigilikkatta kinaanersunga paasisimalereerlugu suliarisartakkakkalu takusareerlugit ilisarisimaneqalerpunga eqqumiitsuliortoq Thue-tut, Thue Christiansen oqaluttuarpoq, oqaluttuarneranilu suliai kusanaqisut alutornaqisullu qimerluujutigivagut.

Qalipakkat assilialiallu assigiinngitsut, umimmaap amianik kiinappaliat, saviit kuglepen-illu umimmaap tuttullu nassuinik atortulerluni sanaat, qarasaasiatigut eqqumiitsuliat aammalu minnerunngitsumik qisuk atorlugu kusanartuliat. Naatsiivimmiippoq qisuk atorlugu qiperugaq kusanaqisoq pilattuummik innaallagissamoortumik sakkoqarluni ilusilersugaq.

- Ajoraluartumik pilattuut innaallagissamoortoq ulorianaqisorlu atorlugu qisummik ilusilersuisinnaajunnaarpunga. Ataasiarlunga ajutoorutigingajannikuuara. Qujanartumilli ajoqusinngilanga.

Ilusilersueqqullugu aamma iminneqarluartarpoq. Assersuutigalugu suliffeqarfiit ilisarnaatissaminnik ilusilersuisitsiniaraangamik saaffiginnittarput.

Thue Christiansen aamma Hals-imi saqqummersitsisarfimmi siulersuisunut siulittaasuunikuuvoq.

Pisut qeqqani

Thue Christiansen-ip eqqaamasai nuannersorpassuit amerlaqaat. 80-nik ukioqalernermi misigisat kingumut qiviarnerinut allaaserisaq ataaseq naammanngilaq. Eqqaamasalersaarut matumani eqqarsaatigineqarsinnaavoq.

- Meeqqakka pingasut aammalu ernuttakka qulit assut nuannaassaqaat misigisimasannik allalaassaguma. Torersaaleruttorpunga. Sorpassuit toqqornikuuakka aamma sorpassuit eqqaamasanniipput.

- Kalaallisut oqaatsit uagutsinnut tassaapput oqaatsit pingaarnerit. Amerlasuut qaffasissumik pitsaasumillu ilinniagaqalersimapput. Kalaallisut oqaatsivut atorlugit tamanna ajornanngilaq aamma tanngassimaarutigisariaqarparput.

- Partii Siumut aallartikkatsigu, taamanikkut siunnersuutigaara namminersornerulluni oqartussaaneq tassaassasoq namminersulernissamut qanillattorluni aqqutissaq. Taamanikkut nuannarinninngitsut arlaqarput, taamaattorli aqqut taanna atorneqarpoq. Tassunga tunngatillugu aamma eqqaamassavarput allaat 30-ikkunnili nunaqqatigiit akornanni namminersulernissamik kissaat saqqummertalernikuummat.

Kingumulli qiviarnermini aammalu ineriartornermi aqqut pillugu nuannersuinnaanngillat Thue Christiansen-ip eqqaamasai.

- Assut anniaraara Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut siunertaqanngitsumik aallaartartut taamak amerlatigimmata. Tamanna pitsaanngilaq. Taamatuttaaq aamma pitsaanngilaq ilinniarlutik naammassereersut ilarpassuisa toqqartarmassuk Danmarkimiiginnassallutik.

Angorusutaminik kissaateqarpoq

Peqqissutsini ajussanngippat Thue Christiansen suli ataasiarluni Nuummeeqqissinnaanissaminik kissaateqarpoq.

Inuuissiornissaa pissaaq 25. februar, ullorlu Hals-imi ilaquttani ikinngutinilu najortigalugit nalliuttorsiorfiussaaq.

Erfalasorput amuneqarumaarpoq, immaqalu aamma ataqqinartorsuarmit nersornaatisiani saqqarmioq amusartumiit tigussavaa.