5 mia. koruunit qanoq pissarsiarineqassappat?

Kalaallit Nunaata Danmarkimi naalagaaffimmit tapiissutinit aningaasaqarnikkut qanoq namminersortunngornissaa paasiniarlugu, nunap qanoq annertutigisumik tapiissutisisarnera naatsorsorneqarnissaa pisariaqarpoq.

Torben M. Andersenip Future Greenlandimi ataatsimeersuartoqarnerani oqalugiaatini aallarnerlugu, naalagaaffimmit tapiissutit 3,8 mia. koruuniunerarpai, Danmarkimillu 1,2 mia. koruunit tikillugit tapiissutisisoqartartoq, taakkuuppullu suliassaqarfiit suli akisussaaffigilerneqanngitsut. Taakku 5 mia. koruunit naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalingisa affaraat.

Periarfissat pingasut

Kalaallit Nunaata taakku 5 milliardit koruunit qanoq ililluni pissarsiarissavai, apeqqut soqutiginartoq apeqqutigineqarpoq, aningaasaqarnermullu professorip allakkat puuata tunuanit aaqqiissutissatut periarfissaasinnaasut pingasut saqqummiuppai.

• Pisortat aningaasartuutaat affaannanngortillugit
• Akileraarutit akitsuutit marloriaatinngorlugit
• Inuussutissarsiornikkut suliat annertusillugit, akileraarutitigut isertitat amerlanerulersillugit

Periarfissat siulliit marluk kinguneqarsinnaapput meeqqat atuarfiat aamma peqqinnissaqarfik pitsaannginnerulerlutik, nuttartoqarlerluni, isumaginninnikkut piitsuunerujussuaq aamma aningaasaliisarnerit ikinnerusut, professori taama aarlerisaaruteqarpoq.

Ajoreersoq ajornerulersillugu

Aningaasaqarnikkut namminersortunngornissamut kisitsisit piviusorsiortut 6 milliardit koruuniunissaat, Kalaallit Nunaanni 2040-mi utoqqaat amerlanerulerpata pisortanut aningaasartuutit ullumikkumut sanilliullugu milliardit koruuninik akisunerusussaanerarlugu, ajoreersoq suli ajornerulersillugu professorip tikkuartorpaa.

- Meeqqat atuarfiata nukittorsarneqarnera aalajangiisutut piumasaqaataassaaq aamma kalaallit inuiaqatigiit ineriartornissaannut tunngaviussalluni, Torben M. Andersen naqissusiivoq.

- Meeqqat atuarfianni pitsanngoriaateqartoqalerpoq, kisianni kigaatsumik ingerlavoq, taanna oqarpoq, taassumalu tikkuarpaa naatsorsuinerit takutikkaa, innuttaasut 2040 40 procentii taamaallaat meeqqat atuarfianni ilinniagaqarsimanissaat.

- Taamaattumik annertuumik sulissuteqartoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarpoq. Meeqqat atuarfiat iliuuseqarfigineqarli. Tassami tamatuma sunniutai ukiorpassuit qaangiuppata aatsaat takusinnaalertussaavagut, Torben M. Andersen oqarpoq.

Sammisaq mianernartoq

Taassuma aamma politikkikkut sammisaq mianernartoq taakkartorpaa: nunap immikkoortuini assigiinngissutsit. Sullissinerup qaffasissusaata attanneqarnissaanut pisortanit aningaasarpassuit atorneqartarnerat pissutigalugu nunaqarfiit matuneqarnissaat oqaatigerusunngilaa.

- Kisianni inuusuttut najugaqarfinnit minnerusunit nussornerat paasisariaqarparput. Utoqqaat amerlanerulissapput. Ajornartorsiummut tassunga qanoq iliuuseqartoqarniarnersoq uanga suliassarinngilara, tamanna politikerit suliassaraat, Torben M. Andersen oqarpoq, kisianni taassuma politikerit piviusorsiorpalaaqquai, nunap immikkoortui tamarmik assigiimmik pineqarsinnaanerannik isumaqaqqunagit.

Nunanit allanit sulisunik aamma aningaasaliinernik pisariaqartitsineq aalajangeeqataasuuvoq, tassanilu professorip Kalaallit Nunaata ersarissumik, allanngujaatsumik aamma uppernassusilimmik aningaasaqarnikkut politikkimik, inatsisinik aamma allaffissornermik pisariitsunik ammasunik ingerlatsinissaat tikkuarpaa.

Allanngorarnermut mianersoqqusisoq

- Politikkimik allanngorartumik ingerlatsinnginnissaq aamma pingaaruteqarpoq, professori oqarpoq.

Lektor emeritus Lars Lund Copenhagen Business Schoolimeersup kingusinnerusukkut saqqumiinermini oqaatigaa, suliassaqarfiit sinneruttut angerlaassorneqarnissaat akileraarutit 10 procentimik qaffanneqarneratut akeqassasoq.

Pisortani allaffissornerup annikillisinneqartariaqarnissaa pisariaqartoq, Torben M. Andersenip oqaatigaa, kisianni taanna Aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu Nalunaarusiaq 2019-imi, Naalakkersuisut saqqummiuteqqammisaanni oqaatigineqarsimanngilaq.