Nuuk: -4°C
Lørdag, september 22, 2012 - 12:05

Naalagaaffeqatigiit ataatsimiinnerat nunarsuarmik imaqarpoq

Savalimmiuni lagmand Kaj Leo Johannesen, Danmarkip statsministeria Helle Thorning-Schmidt aamma naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist naalagaaffeqatigiit Igalikumi aggusti qaammat ataatsimiinneranit.Titartagaq: Anne-Marie Steen Petersen
Nunat aqutsisui pingasut naalagaaffeqatigiit suleqatigiinnerannik nukittorsaaniarput, pingaartumik aatsitassat siunnerfilinnillu anguniakkat eqqarsaatigalugit. Nunarsua naalagaaffeqatigiinnit anisimavoq

Pineqartoq: Allaaserisat nangeqattaartut "Naalagaaffeqatigiit siunissaat pillugu"

Aggustip 30.-31.-at statsminister Helle Thorning-Schmidt naalakkersuisut siulittaasuannik Kuupik V. Kleistimik aamma savalimmiormiut lagmand, Kaj Leo Holm Johannesen, naapeqatigiipput ukiumut ataasiarluni naalagaaffeqatigiinni ataatsimiinnissamut. Tamatumuuna Igalikumi.

Ataatsimiinnermi qitiutinneqarpoq naalagaaffeqatigiinneq ukiuni qaangiuttuni ineriartorfiusimaqisoq 2009-mi Kalaallit Nunaata Namminersorluni oqartussanngorneranik nassatalik. Tamatuma saniatigut Issittoq nunanit tamalaanit soqutigineqariartuinnarpoq ajornartorsiutillu silap pissusaata allanngorneranit kinguneqartut Atlantikup Avannaani inooriaatsip inuussutissarsiornerullu allanngorneranik nassatalik. 

Pingaartumik Kalaallit Nunaanni aamma Savalimmiuni inuiaat taakkua marluk siunissaat aamma namminiilernissaat imaluunniit naalagaaffeqatigiit ilulanni nutaamik eqqarsarnissaq pisariaqarluni. 

Allaaserisagut aallartippagut "Naalagaaffeqatigiit oqaluttuarisaanerat", saqqummerseqqaarlutigu

tamatuma kingorna lagmand Kaj Leo Johannesenip naalagaaffeqatigiinnik isiginnittaasia allaaseraarput "Færøernes lagmand: Jeg ser tre selvstændige lande", kingorna naalakkersuisut siulitaasuat Kuupik Kleist allaaseraarput, "Selvstændighed først – derefter kan vi tale om samarbejde",

Statsminister Helle Thorning-Schmidt allaaserisami "Rigsfællesskabet gør os alle sammen lidt større" eqqartorneqarluni.

- Naalagaaffeqatigiinnermi siuttut ataatsimiinnerat immikkuullarissuuvoq

Tamanna peqataasut pingasut tamarmiullutik isumaqatigiissutigaat. 

Tikeraartitsisoq Kuupik V. Kleist isumaqarpoq nunarsuarmioqataaneq pineqartoq.

Naalagaaffeqatigiinnerup immikkuualuttortaasa pingasut suleqatigiinnerannut tamanna nutaamik sinaakkusiivoq. 

Tikeraat isumaqataapput, lagmand Kai Leo Johannesenip avataani allannguutit pisut naalagaaffeqatigiit immikkuualuttuinik tamanik sunniisut ataatsimooqatigiinnut nutaamik periarfissiinerat maluginiarpaa, ministeriunerullu Helle Thorning-Schmidtip, siullermeerluni peqataasup, naalagaaffeqatigiit nunarsuarmut avatangiisiminnut eqqummaariffeqartumik oqaloqatigiinnerat qiimmaallaatigaa. Soorunami Kalaallit Nunaannut soqutiginninneq ingammik ukiuni kingullerni annertuumik qaffariarsimavoq, tamatumalu naalagaaffeqatigiinni tamani nutaamik eqqarsarnissaq pisariaqalersippaa. Aatsitassanut tunngasut tassaapput Savalimmiut Kalaallillu Nunaatalu tigullugit namminneerlutik ingerlatilersimasaat. 

Aningaasaqarnikkulli kiisalu niuernermut tunngasut Namminersorlutik Oqartussat oqartussaaffigisaasa kiisalu sillimaniarnissamut nunanullu allanut politikkimut tunngasut, ataatsimoorluni oqartussaaffigineqartut killingat erseqqinngilaq.

Aatsitassammi qaqutigoortut qanoq pissappat? Urani? Imaluunniit sulisartut tuusintillit nunanit allaneersut? Kina aalajangiisussaava? Kina angissava kinalu naaggaassava? Apeqqutinullu taakkununnga aningaasaqarnermut tunngasut qanimut attuumassuteqarput. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani periarfissaqarpa suli ineriartortissimanngisatsinnik? Apeqqut tamanna siusinnerusukkut nalilersorneqarsimanngilaq. Taannali aamma periarfissanik nutaarluinnarnik imaqarsinnaavoq. 

Periarfissat taakku nunanut allanut tunngatillugu nutaamik ineriartortitsisoqarlunilu nutarsaasoqartariaqarneranik suleqatigiit pingasut akornanni isumaqatigiinnermik pilersitsipput.

Qanorpiarli tamatuma pinissaa oqaloqatigiinnermi sammineqarpoq.

Tamanna naalagaaffeqatigiit siuttuisa Igalikumi, qallunaatsiatoqqat nunaata qeqqani, maanna savaateqarnermik pingaarnertut inuussutissarsiornermik ingerlatsiffiusumi, kangerluullu angeqisup timaani ivigartarnerup naammassineqarsimalernerani ingerlanneqartup kingorna Narsarsuup tungaanut uternermi angallammi pivoq. Tamatumalu Igalikumi ingerlanneqarnera nunaqarfiup tassumarpiaap 2004-mi Kalaallit Nunaata siullermeerluni akuuffigalugu peqataaffigisaanik USA-mut illersornissaq pillugu isumaqatigiissummik nutarterinerup ingerlanneqarfigisaani ingerlanneqarnera nammineerluni oqaluttuartutullusooq ippoq.

Ministeriuneq aallarniivoq: Helle Thorning-Scmidt (HTS):

- Nunanut allanut politikkimut attuumassuteqartut tamatsinnut pingaaruteqaleriartornerat qularutissaanngilaq. Taamaammat immitsinnut attaveqatigiinnitta patajaallisarneratigut tassunga tunngasumik suleqatigiinnitta nutarternissaa pisariaqarpoq. Misilittakkanik immitsinnut paarlaasseqatigiittarnissarput annerusumik ingerlattariaqarparput, nuimasunik sinniisuutitaqarluta ataatsimiinnernik amerlanernik ingerlatsisariaqarpugut, tamanna naapilluni ataatsimeeqatigiinnikkut pisinnaavoq, taamaattoq aamma tamanna atortorissaarutit aqqutigalugit naapinnikkut aamma pisinnaavoq. Suliatta ingerlannera aaqqissuulluartariaqarparput.

Tamannalu aamma soorunami aatsitassanut qaqutigoortunut, immaqalu aamma uranimut tunngatillugu atuuppoq, tamakkulu Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni oqaloqatigiissutigisariaqarpavut. 

Kuupik V. Kleist ( KVK): - Ataatsimoorussamik nunanut allanut politikkeqarnermut akuunerusariaqarluta isumaqatigiippugut. Siunissami unammilligassavut ataatsimoorussassaraavut, taamaattorli aamma ataatsimut soqutigisaqarpugut pinngitsoornata suleqatigiissutigisariaqakkatsinnik. Naalagaaffeqatigiinnerup iluani sammisat ataasiakkaat pillugit ullumikkornit annertunerusumik ataatsimoorluta suleqatigittariaqarpugut. Pisullu sammisani ataasiakkaani oqaloqatigiinnikkut assigiimmik isumaqarnissarput pisariaqalersippaat.

Sammisat tamakku suuppat?

KVK: - Aatsitassanut sakkussiornermut atorneqarsinnaasunut tunngatillugu apeqqutinik nunanut allanut sillimanissamullu politikkimut atuumassuteqartoqarpoq. Maannalu alloriaqqilluta apeqqutit taakku sinaakkutinut aalajangersimanerusunut inisseriarnissaat isumaqatigiissutigaarput. Kalaallit Nunaata akisussaaffittut tigusaata killinga sumiippa, qaqugukkullu naalagaaffeqatigiinnermi akisussaaffiisut oqaatigineqalersinnaalersarpat. Uuliasiornermut aatsitassarsiornermullu tunngasut namminersorlutik oqartussanit akisussaaffigineqarput, taamaattoq aatsitassanut sakkussiornermi atorneqarsinnaasunut tunngatillugu apeqqutinut tunngasut naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunarsuarmioqatigiinnut tungatillugu ataatsimoortillugit eqqartortariaqarpavut. Ajornartorsiutit piunngitsuusaartissinnaanngilavut. 

- Ullumikkullu suleqatigiinnerup patajaallisarnissaa siunertaralugu suliniutinik aallartitsinissarput isumaqatigiissutigaarput.

Qanorli ililluta aaqqissuussissaagut? Suliniutit suut Kalaallit Nunaata tamakkiisumik akisussaaffigai, suliniutillu suut oqaloqatigiissutigineqartariaqarpat?

Kaj Leo Holm Johannesen (KLHJ): - - - Aallariarneq nutaarluinnaq siornatigut piusimanngisaannartoq maanna tiguarput. Ukiuni sisamani lagmandiusimavunga, siusinnerusukkullu pissutsit makku qanoq aaqqissuunnissaat pillugu oqaloqatigiissuteqarsimanngilagut. Nunarsuarmioqatigiinnut tunngatillugu siunissami ajornartorsiutit suuneri unammilligassallu suuneri aalajangiuttariaqarpavut. Tamanna nunarsuup sinneranut EU-mullu tunngatillugu atuuppoq. Tamannali aamma immikkuualuttunut aalajangersimalluinnartunut atuuppoq.

- Aningaasarsiornikkut ajornartorsiuteqarneq atagu eqqaasigu. Tamannalu aamma Nunat Avannarliit Suleqatigiiffiannut kiisalu ataatsimoorullugit ilisimatusarnikkut suliniutigineqartunut tunngatillugu atuuppoq, matumani ataatsimut aalisagaatigineqartut assersuutitut taaneqarsinnaapput – soorlu makrelit! Kalaallit Nunaata Savalimmiullu immikkut soqutigisaqarfigisaannut tunngatillugu ataatsimut suliniutinik ingerlatsiniartariaqarpugut. 

- Apeqqutini taamaattuni suleqatigiissaagut, aammali tamanna nunani avannarlerni suleqatigiinnerup iluani pissaaq. Taamaammat immikkoortuni taakkunani suleqatigiinnitta patajaallisinarnissaa qilanaaraara, taamaalilluta aamma atorfilittat kiisalu nunani oqartussaasut akornanni oqaloqatigiinnerit ingerlannerulersinnaassagatsigit. Tamanna naalagaaffeqatigiinnermi atuuppoq, soorluttaaq tamanna BMW-mi aamma atuuttoq: Taakku kusanaqisunik biilerpassuaateqarput, nutaaliornermillu ingerlatsiuanngikkunik ataannarsinnaanngillat. Taamaammat ataatsimooqatigiiffitsinni qanoq suleqatigiissinnaanerput pillugu periutsinik nutaanik inerisaajuartariaqarpugut. 

Aningaasatigut suleqatiinneq

Apeqqutip matuma ilissinnut apeqqutiginissaa qilanaarisimavara. Ataasiakkaarlusi oqaluunnissinni tamassi immikkuutitaarlusi politikimut, siunissamut ungasinnerusumut nunanullu allamut politikkimut tunngasut oqaluuseringaatsiarsimavasi. Taamaattoq naalakkersuisunut aningaasaqarnikkullu ingerlatsisunut siuttuuvusi, taamaalillusilu aningaasaqarnikkut suliniutinik, suliffissanik kiisalu massakorpiaq ineriartortitsinissamik pisariaqartitseqisunut siuttuullusi. Tamassilu tamanna oqaatsimik ataasiinnarmilluunniit eqqaanngilarsi. Naalagaaffeqatigiit immikkoortuini pingasuni, pisortat aningaasaqarnerata ataatsimoortumillu tapiissutit avataasigut aningaasaqarnikkut qaninnerusumik suleqatigiinnissamut toqqammavissaqarpa?

KVK: - Kalaalit qallunaallu aningaasaqarnerat imminnut ataqatigiipput. Ataatsimoortumik tapiissutit saniatigut qallunaat suliffeqarfii arlallit Kalaallit Nunaanni ingerlataqarput – kalaallilli suliffeqarfiutaat amerlanngitsut Danmarkimi sulinermik ingerlatsipput.

- Uuliasiornermut aatsitassarsiornermullu tunngasumik suliat nutaat aamma immikkut isigisassaapput, sapaatip-akunneranilu kingullermi tusagassiortoq tyskeq tikeraartigaarput. Taassuma Kalaallit Nunaanni periarfissanut tunngatillugu nunarsuarmioqatigiinnut allanut sanilliullugu Europap kinguussaanera ajuallassimaarutigaa. 

Immikkoortorlu tamanna ineriartortilluarneqarsinnaavoq. Tamatumalu peqatigisaanik kalaalit qallunaallu aningaasaqarnerat imminnut ima akulerussimatigaaq, allaat Danmarkip aningaasaqarnerata qanoq inissisimanera maani nunatsinni malugilluarsinnaasarlutigu, nunatsinnimi suliffippassuit Danmarkimi suliffeqarfiit qanoq ingerlanerat apeqqutaatillugu piusarmata. Naluara ataatsimooqatigiilluta ataqatigiinnerput suliniuteqarnitsigut itinerulersissinnaaneripput, taamaattoqassappallu suliat ingerlanneqartussat amerlisinneqarnissaat tamatumani siunertaassaaq. Tamannalumi aamma aatsitassanik kiisalu aatsitassanik sakkussiornermi atorneqarsinnaasunut tunngatillugu sammisatsinni pinnguatsiarparput. Sillimaniarnermut tunngasut avataasigut aningaasaqarnikkut naalagaaffeqatigiit periarfissaqarluartut oqarpit?

KVK: -Matumani eqqartukkavut aningaasarpassuarnik pissarsinermik kinguneqarsinnaalluarput. Pineqartumi matumani ataatsimoorluta unammilligassaqarpugut kiisalu oqareernittut aamma ataatsimoortumik soqutigisaqarluta. Aqqutissatsinni aporfissat aaqqiissuteqarfigisariaqarpavut suliniutinillu aallartitsilluta.

- Tamanna nunanit allanit Kalaallit Nunaannut suliartortussat akissarsiassaannut suliaqarnerminnullu atugassarititassaqartussatut neqeroorutissanut tunngavoq, avatangiisinut illersuinermi killissarititaasunut tunngalluni, kiisalu nunanut allanut politikkimik pingaarnertut ataqatigiissaarinermut allarpassuarnullu aamma tunngavoq.

- Immikkuualuttut tamakku nunatsinni aatsitassanik sakkussiornermi atorneqarsinnaasunik piiaalersinnata pinngitsoornata oqallisigisariaqarpavut. 

KLHJ: - Aningaasaqarnivut imminnut qanittumik ataqatigiiffeqarput. Taakkulu ajalusoortoqarneranut atatillugu sillimmatitullusooq tuffissatut sakkussatut atortakkatsinni pingaaruteqarnerat pingaaruteqartoq malugisarsimavarput. Uanga assersuutigalugu aningaaserivinnut annaassiniarluni aningaasaliinerni Savalimmiut ilaatinneqarnerat nuannaarutigaara. Taamatut ataatsimoorfeqarsimanngikkutta issiavinni maanna issiasimanissara qularnarpoq. Taamaattoqarsimanngippat Savalimmiuni aningaaseriviit tamarmik isasuuissimassagaluarput, immaqalu aamma tamatuma peqatigisaanik Danmarkimi aningaaserivii anginerit aamma ajalusoorsimassagaluarlutik. Ataqatigiissuteqarpugut. Arlatta aningaaseriviinut tunngasunik sukumiisumik paasissutisseeqatigiittarnissarput pingaartuuvoq. Soorlu aamma EU-p iluani imminut qaninnerulernissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqartoq, uagut ataatsimoorfeeqqatsinni aningaasaqarnivut imminnut qanimut akulerulluarsimasuupput. Aningaasaqarnikkut ataqatigiiffiittaaq Savalimmiunut nioqqutissanik eqqussukkanut attuumassuteqarpoq, nioqqutissammi tamangajavimmik Danmarkimit tikisinneqartarput. 4-5 milliardit missaannik annertussusilinnik niueruteqartarpugut. Danmarkip unammillersinnaassusaa pitsaavoq, attaveqaatillu aaqqissuulluagaallutik. 

- Tamakkulu aningaasaqarnitsinnik pituttuilluarsimapput«. 

HTS: - Pissutsit aamma uanga taamatut isigaakka. 

- Tamatuma peqatigisaanik kingullertigut Kalaallit Nunaanni ineriartornerup annertusiartornerata nassataanik aamma soqutiginninneq annertusiartortoq maluginiarpara. Paasisakka naapertorlugit sapaatip-akunnera una Dansk Industrimit aallartitat Kalaallit Nunaanniissimapput. Tamatumalu Danmarkimi suliffeqarfiit namminersortut nalinginnaasut aamma Kalaallit Nunaannut soqutiginninnerulernerannut tamanna takussutissaavoq. Qallunaat suliffeqarfii sanaartornermik ingerlatsisut amerlasuut maanna Kalaallit Nunaanneereerput, taakkulu tunisassiornerni suniluunniit aamma peqataapput. Ineriartornerullu peqatigisaanik annertusiartortumik soqutiginninneq aamma alliartussasoq isumaqarpunga – taamaattussaavorlimi aamma. 

KVK: - Suliassallu aamma suleqatigiiffigisariaqakkavut, naak assigiinnik soqutigisaqanngikkaluarluta ataatsimoorfigisariaqarpavut.

- Makrelit pillugit suliassap tamatuma qanoq ajornakusoortigisinnaanera takutereerpaa. Nukiit uagut aqussinnaanngisavut pissutaallutik suliaq ajornakusoortoq pillugu pinngitsaalisamillusooq oqaloqatigiittariaqarpugut, tassanilu tamatta immikkuutitaarluta soqutigisaqarpugut. Pinngitsuusaarsinnaanngilagut. Ingilluta oqaloqatigiinnikkut ataatsimoortumik isummerniartariaqarpugut. Tamanna angusinnaanerlutigu naluara, pissanganassaarli, tamatumalu nunarsuarmioqatigiit akornanni ineriartornermik akoqarnera pissutaalluni unammilligassaalluartuuvoq.

- EU-p isumaa allaavoq, naalagaaffeqatigiinnerullu ilaani allatut isumaqartoqarpoq – taakkulu akornanni arlaannik isumaqatigiinniartariarluta ataatsimoorfissatsinnik nassaarniartariaqarpugut.

- Sulianilliuna taamaattunik suliaqarluta aallartikkaangatta naalagaaffeqatigiinnerput soqutiginiarsisarpoq, taamatummi pisoqarnerani ataatsimoorluta ilungersorluta pissutsit aaqqinniarlugit nutaamik eqqarsarluta aaqqiinniartariaqartaratta. 

- Makrelit pillugit suliassap tamatuma qanoq ajornakusoortigisinnaanera takutereerpaa. Nukiit uagut aqussinnaanngisavut pissutaallutik suliaq ajornakusoortoq pillugu pinngitsaalisamillusooq oqaloqatigiittariaqarpugut, tassanilu tamatta immikkuutitaarluta soqutigisaqarpugut. Pinngitsuusaarsinnaanngilagut. Ingilluta oqaloqatigiinnikkut ataatsimoortumik isummerniartariaqarpugut. Tamanna angusinnaanerlutigu naluara, pissanganassaarli, tamatumalu nunarsuarmioqatigiit akornanni ineriartornermik akoqarnera pissutaalluni unammilligassaalluartuuvoq.

- EU-p isumaa allaavoq, naalagaaffeqatigiinnerullu ilaani allatut isumaqartoqarpoq – taakkulu akornanni arlaannik isumaqatigiinniartariarluta ataatsimoorfissatsinnik nassaarniartariaqarpugut.

- Sulianilliuna taamaattunik suliaqarluta aallartikkaangatta naalagaaffeqatigiinnerput soqutiginiarsisarpoq, taamatummi pisoqarnerani ataatsimoorluta ilungersorluta pissutsit aaqqinniarlugit nutaamik eqqarsarluta aaqqiinniartariaqartaratta.

Nunanut avannarlernut tunngasut

Nunat avannarlernut kiisalu Atlantikup avannaani aningaasaqarnikkut ingerlatanut tunngatillugu qanoq eqqarsarpisi? Tamatumunngalu atatillugu Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffianni inissisimanerat pillugu ajornakusoorutit saqqummersarput, taakkulu aamma ulluinnarni suleqatigiinnermut akornusiisinnaapput. Nalunngilara Kuupik Kleist arlaleriarluni Norgemiut tamatumani misilittagaannik paasiniaasarsimasoq?

KLHJ: - Tamanna naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu eqqartukkatsinnut assersuunneqarsinnaavoq, naalagaaffeqatigiinnerummi suleqatigiinneq nukittoqutigaa. Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiiffiat aamma nutaaliornissamik pisariaqartitsivoq, taamaattoqanngippammi asuli ukiumut ataasiarluni marloriarluniluunniit kaffisoriarfittut ilissapput.

- Taamaattoqalerpallu arlaannaannilluunniit pissarsivissaajunnaassaaq.

- Nunat avannaarliit suleqatigiit ilaat EU-miipput, taamaammallu EU-mi taamaasiortarnermik oqariartuut akulikitsunik tusartuartarparput, taava sooq aamma nunani avannarlerni suleqatigiinnitsinni taamaasiussaagut? Nunat avannarliit suleqatigiinnerat nutarsartariaqarparput. Qanoq nutarterneqarsinnaanersoq misissortariaqarparput. Teqeqqorsiorlugulusooq salittariaqalerparput.

KVK: - Kalaallit Nunaannut tunngatillugu iluaquteqarsinnaaneq aallutarineqarpoq. Oqalliseqatigiiffinnut ataasiakkaanut tunngatillugu nukinnik atuinivut tulleriiaartariaqarpavut, suummi tamaasa ilanngullugit suleqataasinnaanngilagut. Taamaammat nunani avannarlerni suleqatigiinnermi immikkuualuttut pingaartitavut naleqqussorisavut aamma iluaqutigisinnaasavut suleqatigiiffigisariaqarpavut. Immaqa nunat avannarliit iluanni nunat namminersornerullutik oqartusaasut peqataanerat nutaamik nalilersuiffigineqartariaqarpoq. Nunat namminersornerullutik ingerlatsiviusut immikkut suleqatigiissuteqarsinnaanerat periarfissaasinnaasut ilagaat. Ullumikkummi ataatsimiititaliani uatsinnut attuumassutilinni ilaavugut. Politikkimut tunngasuni apeqqutinut pingaarnernut tunngatillugu assersuutigalugu saamit, inuit Savalimmiullu immikkoortinnerullugit oqallisigineqarnissaat pisinnaalluarpoq. Taamaalillunilu nunani avannarlerni suleqatigiinnermi ineriartorneq oqaluuserineqarsinnaavoq.

Nunammi assigiinngitsut ajornartorsiummut uunga tunngatillugu tamarmik assigiinngitsunik soqutigisaqarput, tamattalu namminersornerunermik aaqqissuussaanerput assigiinngissuteqarpoq. Taamaammallu nunat avannarliit suleqatigiinnerannut atatillugu politikkikkut nunat namminersornerusut nunamilu innuttaasut ikinnerussuteqartut pillugit ineriartornermik oqalliseqarsinnaaneq soqutiginarsinnaasutut isigaara.

Matumani Norgemiut imaluunnit nunat avannarliit kalaallit aningaasaqarnerannut akuusinnaanerannut periarfissat eqqarsaatiginngiliuk?

KVK: - Naluara tamanna pinerlugu.

HTS: - Aallaavik matumani kukkusumik iserfigaarput, aningaasaqarnitsinnimi nunat avannarliit tamarmik imminnut akulerulluinnareerput. Nunammi imminnut aningaasaleeqatigiinnermik ingerlatsinatik suliffeqarfiit aningaasaliisarnermik ingerlatsisuupput.

KLHJ: - Norgemi Stavangerimeeqqammerpunga, tassanilu nukissiuuteqarneq pillugu nunarsuarmioqatigiit ataatsimeeqatigiinneranni peqataavunga.

Maanna Statoil Exxon Mobil, USA-meersoq Savalimmiuni misissuinernut atatillugu 1 milliardip missaanik annertussusilimmik aningaasaliissuteqarput, tassanilu uagut nammineq suliffeqarfiuterput Atlantic Petroleum annikitsumik aamma peqataavoq.

Taamaattumillu nunarsuarmioqatigiit aningaasaleeqatigiittut oqartoqarsinnaavoq.

Statoilimi naalagaaffimmit pigineqartuuvoq?

KLHJ: - Norgep naalagaaffia toqqaannanngitsumik iliuuseqartuuvoq, tamannalu uatsinnut tunngatillugu ajunngilluinnarpoq, taakkumi qillerinermut 1 milliard tikillugu naleqartumik isumaginnissinnaapput. Tamannalumi illuatungeriinnut tamanut iluaqutaavoq.

Aatsitassat naalagaaffiillu

Assersuutigalugu aatsitassanut tunngasuni aningaasaqarnikkut immikkoortunut nutaanut tunngatillugu pissutsit immikkuullarissuusutut taaneqarsinnaappat?

HTS: - Imminnut akilersinnaasut pineqartillugit tamakku soqutigisussaavavut. Danmarkimi aningaasaqarnikkut imminnut akilersinnaanngitsunut akuliunissatsinnut akissaqanngilagut.

Kuupiup aatsitassat nalinginnaasut kiisalu aatsitassat sakkussiornermi atorneqarsinnaasut aammalu pissutsit allat nunanut allanut sillimaniarnermullu pingaaruteqartut assigiinngissuteqartorujussuunerinik oqaasii isumaqatigilluinnarpakka. Danmarkilli naalagaaffia siunissaq qaninnerusoq ungasinnerusorluunniit eqqarsaatigalugu suliniutinut imminnut akilersinnaanngitsunut akuusinnaanngilaq.

KVK: - Suliniutit piviusunngorsinnaanissaannut aporfinnik piiaaneq suleqatigiiffigisinnaavarput. Tassa suliassavut.

HTS: -Tamannali politikikkut suliassaavoq.

KVK: - Soorlu Danmarkip naalagaaffia suliniutinut taamaattunut toqqaannartumik akuliussinaanngitsoq, tamatuma peqatigisaanik naalagaaffiit akuersissutinik piniarsinnaanerannik nunatsinni inatsisitigut periarfissaqartoqanngilaq. Suut tamarmik niuernermi periutsit nalinginnaasut naapertorlugit aaqqissuussaapput.

Suliffeqarfissuit pillugit eqqarsartarpugut, suminngaanneersuuneri eqqarsaatigineq ajorpavut. Europamioqarporli tamakkuninnga aamma soqutigisaqartunik, tamannalu paasilluarsinnaavara«.

HTS: - Ullutsinni suliffeqarfissuit nunanit assigiinngitsuneersunit pigineqartut oqaravit ilumoorputit. Matumanilu ingammik aatsitassarsiornermik ingerlataqartut taamaapput.

Taakku nunamit aalajangersumit pinngillat. Qullersaqarfeqarput aningaasanillu niuerfimmi sumiikkaluarnersumi nalunaarsorsimasuupput, kisiannili nunamit aalajangersimasumit aallaaveqanngillat.

Tamannalu ajornaatsuinnartut taaneqarsinnaagunanngilaq? Assersuutigalugu Statsoil iserfigereerparput. Allanik assersuuteqarsinnaavugut?

HTS: - Suliniutinimmi aamma maanna saqqummersoqalerpoq, taamattumillu taakku aningaasatigut imminnut akilersinnaappata qularutiginngilara suliffeqarfiit qallunaanit nunanillu avannarlerneersunit peqataanissamut soqutiginnittunit peqataffigineqarumaarnerat.

Tamannalumi Danmarkimi naalakkersuisut susassaqarfiginngilaat?

HTS: - Naagga, Danmarkimi naalakkersuisut taamatut periuseqarlutik aningaasaliissuteqarneq ajorput, taamaaliortussaanatillu.

Tamannami Kalaallit Nunaanni namminersorlutik oqartussat susassaqarfiginngilaat?

KVK: - Taamaareerpoq, oqarsinnaavugummi suliffeqqarfinnik nunatsinneersunik marlunnik akuutitsereerluta. Nuna Minerals pigaarput, tassungalu aningaasaliisinnaaneq piginneqatigiissutinillu niueruteqarsinnaaneq tamanut ammavoq, ullumikkullu taassuma pingajorarterutaata missaa pigaarput. Taamatuttaaq Nunaoil pigaarput, taannalu suli tamakkiisumik pigaarput, inatsisivullu atuuttut naapertorlugit uuliasiornermik ingerlatat 12 %-iinik piginnittooreertarpoq.

Ingerlatseqatigiiffiit taakku qanoq akuunissaat takorloorpiuk?

KVK: - Taakku sallertut suliani ukunani kalaallit soqutigisaannik isumaginnissapput, soorlu ingerlatseqatigiiffiit allat naalagaaffinnit pigineqartut aamma taamatut inissisimasartut. Massakkuugallartoq suut tamarmik nalorninartumik suli inissisimaffianni ingerlatseqatigiiffinnut taakkununnga ungasinnerusoq isigalugu periusissanik aalajangersaanngilagut. Takorluukkat piviusunngorumaarnersut naluarput. Iluatsitsinissarput apeqqutaatillugu ingelatseqatigiiffiit inissisimanissaat eqqarsaatersuutigineqarumaarpoq.

- Ingerlatseqatigiiffiit taakku piginneqataassutinik pigisatsinnik tamanik isumaginnittuussanersut, imaluunniit ineriartortinneqarlutik namminneerlutik sulianik ingerlatsisunngussanersut suli aalajangiiffiginngilarput.

Aaqqissuussineq immikkuullarissoq

Ungasinnerusumut qiviassagutta, tamassi naalagaaffeqatigiinnerup immikkuullarissumik aaqqissuussaasup pitsaasuunera eqqartorparsi. Siunissami ineriartortinneqarnissaanut pisariaqartitsineq ilanngullugu eqqartorpisiuk. Tamannalu ataatsimiinnermi matumani aamma eqqartorpisiuk?

KLHJ: - Amerlasuutigut ingerlalluaqisumik ataatsimooqatigiiffeqarpugut, taamaammallumi aamma nunani avannarlerni atugarissaarfiusunik pingasunik nunaqarpugut. Tassa aaqqissuussaanertut toqqammavipput. Ungasinnerusumut isigissagutta aaqqissuussaaneq nutaaq takorloorsinnaavarput. Nutarsaasariaqarpugut, aaqqissuussaaneq massakkutut ittoq ukiut 20-t qaangiuppata naammagissanerlutigu naluarput.

Ineriartornerup ingerlarnga qissimigaartariaqarparput. Neriuppunga ukiut 20-t qaangiuppata suli ullumikkutulli ingerlaqatigiilluarsinnaassuseqarumaarluta.

Naak taamanikkussamut allanik siuttoqarnissaq pisussaagunaraluartoq....

HTS: -Taamanikkussamut peqataajunnaarsimassagunarpugut.

KVK: - Ullumikkut naalagaaffeqatigiinnermut inatsisitigut sinaakkutit pitsaasuunerat ullumi isumaqatigiissutigaarput, tamannami ineriartortitseqqinnissamut nutarsaanermullu periarfisseereerpoq. Aaqqissuussinermi minnerunngitsumik nunarsuarmioqatigiit akornanni ineriartorneq upalungaarsimaffigineqareersoq taaneqarsinnaavoq.

- Ukioq manna naalagaaffeqatigiit siuttuisa ataatsimiinnerat siusinnerusukkut ataatsimiittarnernut sanilliullugu nunarsuarmut avammut tunngassuteqartunik imaqarnermigut allaanerussuteqarpoq.

- Sulianullu eqqartukkatsinnut annertusiartortumik sunniuteqartarmat tamanna pivoq. Siusinnerusukkut suliat aalajangersimasut marlukkaarnerulluta eqqartortarpavut, soorlu Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu attuumassuteqartut kiisalu Savalimmiunut Danmarkimullu attuumassuteqartut. Maannakkulli piffissaq ornitarput nunarsuarmioqatigiinnerusumik imaqartunik eqqartuiffiusartussaavoq, tamannalu ataatsimoorluta oqaluuserisassatsinni malunnarluarpoq. Siamasinnerusumimmi isigalugu tamatta nunarsuarmi pisunit sunnerneqarpugut. Aningaasaqarnikkut ajornartorsiornermik sunnerneqarsimavugut, nunarsuarmi aatsitassanik sinneruttunik ujaasineq annertuumik sunniuteqarpoq, kiisalu silaannaap pissusaata allanngoriartornera aamma eqqartukkatsinnut sunniuteqarluni.

KLHJ: - Tamannalu aamma issittumi suleqatigiinnermut sunniuteqarpoq, tassanilu naalagaaffeqatigiittut ataatsimoortumik periuseqarluta sassartarpugut. Taamakkaluartorli sikuerpat Savalimmiut namminneerlutik umiarsuarnut sanioqquttunut namminneerlutik politikkeqarnissaat mattunneqanngilaq. Taamaalillutalu issittumut ataatsimoorluta politikkerisatta saniatigut tamatta immikkut politikkeqarpugut – aamma soorlu ujaasisarnermut annaassiniartarnermullu isumaqatigiissummut tamatta immikkut ilaasugut.

- Tamannalu qanoq suleqatigiittoqarneranut assersuutissatsialaavoq.

- Pappiaqqat Savalimmiut, Kalaallit Nunaata kiisalu nunanut allanut ministereqarfiup akornanni ukiut marluk missaanni uteqattaartinneqarput, taamaaliornitsigullu Savalimmiormiut kalaallillu isumaasa inaarutaasumik isumaqatigiissummut ilanngunneqarnerat qulakkeerparput.

HTS: - Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasunik sulianut pulajartuaarnerma peqatigisaanik tamatuminnga nuannaarutiginninnera annertusiartorpoq. Ataatsimooqatigiiffippummi immikkuullarilluinnartuuvoq.

- Nutarsaanissamut annertuunik periarfissaqareernera immikkuullarissuuneranut peqataaqataavoq.

Nammineq piumassutsimik peqataanermik toqqammaveqarneq kiisalu inuiannik kalaallinik Savalimmiormiunillu toqqammaveqarluni ingerlanera immikkuullarissutaavoq....

Qallunaammi?

HTS: - Aap! Matumanimi inuiaat kalaallit inuiaallu Savalimmiormiut oqartussaaffinnik sorlernik qanorlu tulleriinnilerlugit tiguserusunnerlutik namminneerlutik oqaasissaqartuupput. Tamannaliuna matumani qitiusoq. Qallunaat qanoq inissisimanerat erseqqilluinnartunngortillugu aaqqissuussisimavugut. Naalagaaffeqatigiinnitta siunissaqarnera upperaarput, aaqqissuussinerillu namminersornermut toqqammaviusut isumaqatigaavut. Taamaammallu akisussaaffinnik annertusiartortitsineq qanoq tulleriiaarneqassanersoq, taamaalillunilu aamma akisussaaffittut tigusassanut pisussaaffinnut tunngatillugu qanoq pisoqassanersoq inuiaat kalaallit Savalimmiormiullu aalajangerumaarpaat. Tamannalumi amerlasuutigut erseqqissorujussooreerpoq, innuttatsinnullu erseqqilluinnartumik tamanna nassuiaatigisinnaavarput, taamaammallu siunissaqartutut tamanna isigaara.

KLHJ: »Inatsisinummi tunngasut annikinnerusumik eqqartorlutigit politikkimummi tunngasut annertunerusumik eqqartorutsigit, tamatuma ataatsimooqatigiiffitta patajaassusaa nammineerluni takutissavaa«.

HTS: »Isumaqataavunga. Inatsisinummi tunngasut piffissaq tamaat eqqartortariaqanngilavut. Massakkut imarisaat, akisussaaffiit politikkimullu tunngasut aalajangersimasut eqqartorpavut«.

KVK: »Nammineerlunga erseqqinnerusumik anissinnaanngilara.

Politikkikkummi piumassuseq piuppat inatsisit qanoq imaqarnerat apeqqutaatinnagu angusassat anguneqarsinnaapput. Assersuutigalugumi soorlu makrelinut tunngatillugu ajornakusooraluarpalluunniit ataatsimoorluta aaqqiissutissanik nassaartariaqarnitsinnik paaseqatigiittuarnerput immikkuullarissutigaarput.

Tamanna naggataarutigisinnaanngilarput? Tulaliivippugummi, akunnittarfimmilu nerisussaavugut, aqagumullu qaqqat immaqa nutaanik periarfissiisussat pulaagassat ilagaat. Naalagaaffeqatigiit pingasut assigiinngeqisut taakku, tamarmik immikkut nunarsuarmioqatigiit akornanni inissisimasuupput. Taamaattoq ataatsimooqatigiiffeqarpugut, tamannalu angallatip initaaraani soorlulusooq nukimmik nutaamik nassaarfiusutut isikkoqarsorinarpoq. 

Naalagaaffeqatigiinnerput upperaarput, namminersornermullu toqqammavittut aaqqissuussarisavut tamattaalluta illersorpavut. Taamaattumillu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu innuttaasa nammineq naliliinermikkut akisussaaffinnik tigusiartornissartik namminneerlutik aalajangersassavaat, ministeriuneq Helle Thorning-Schmidt.

Tamanna naalagaaffeqatigiinnermi atuuppoq, soorluttaaq tamanna BMW-mi aamma atuuttoq: Taakku kusanaqisunik billerpassuaateqarput, nutaaliornermillu ingerlatsiuanngikkunik ataannarsinnaanngillat. Taamaammat ataatsimooqatigiiffitsinni qanoq suleqatigiissinnaanerput pillugu periutsinik nutaanik inerisaajuartariaqarpugut. Kaj Leo Holm Johannesen, lagmand, Savalimmiut.

Politikkikkummi piumassuseq piuppat inatsisit qanoq imaqarnerat apeqqutaatinnagu angusassat anguneqarsinnaapput. Kuupik V. Kleist, Naalakkersuisut siulittaasuat.

Uuliasiornermut aatsitassarsiornermullu tungasut namminersorlutik oqartussanit akisussaaffigineqarput, taamaattoq aatsitassanut sakkussiornermi atorneqarsinnaasunut tunngatillugu apeqqutinut tunngasut naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunarsuarmioqatigiinnut tungatillugu ataatsimoortillugit eqqartortariaqarpavut. Kuupik V. Kleist, Naalakkersuisut siulittaasuat, Kalaallit Nunaat.

Paasissutissat: Nangeqattaartut Naalagaaffeqatigiinnerup siunissaanut tunngasut

Sisamanngornermi tallimanngornermilu aggustip 30-ani 31-anilu ministeriuneq Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut siulittaasuannik Savalimmiullu lagmandianik ukiumoortumik Igalikumi ataatsimeeqateqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinneq ukiuni kingullerni annertuumik ineriartorsimasoq, kingullermillu 2009-mi Kalaallit Nunaata namminersulerneranik killiffeqartoq immikkut sammineqarpoq. Tamatumalu peqatigisaanik nunarsuarmioqatigiit silap pissusaata allanngorneranut kiisalu Atlantikup avannaani inuuniarnermi inuussutissarsiornermilu atugassarititaasut allanngornerisigut issittumut, tassanilu periarfissanut ajornartorsiutinullu tassunga tunngasunik soqutigisaat annertusiartorput.

Ingammillu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu inuiaat taakku marluusut siunissaat kiisalu namminiilivinnissaat imaluunniit naalagaaffeqatigiinnerup nutaamik eqqarsaatersorfiginissaa pillugu uummaarissumik oqalliffiupput.

Tallimanngornerit pingasut kingulliit Savalimmiuni lagmandi siulliulluni taavalu Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut siulittaasuat kingullermillu tallimanngornermi ministeriuneq naalagaaffeqatigiinnerup siunissaa pillugu takorluukkaminik oqaluttuarput.

PAASISSUTISSAT MAKRELINUT TUNGASUT

Ukiuni kingullerni silap pissusaata allanngoriartornerata peqatigisaanik makrelit avannarpariartulerput. Tamatumalu kinguneranik Savalimmiut islandillu imartaanni makreleqarnera annertusiartorpoq. Taamaattumik 2009-mi pisassanik agguaasseqatigiinnermi aaqqissuusseqatigiinneq nammineq amerlanerusunik pisassaqarnissaq siunertaralugu Savalimmiunit atorunnaarsinneqarpoq.

Kingornalu EU, Norge kiisalu nunat attuumassuteqartut allat isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaasimanngillat, ullumikkullu aalisapilussinnaanermut aarlerinartorsiortitsisumik nunat tamarmik namminneerlutik aalajangikkaminnik imminnut pisassillutik aalisarput. 

Taamatut aalisarnermi aningaasarpassuit akuupput. Savalimmiullu makrelinik aalisarnermikkut isertitaat 1 milliard koruunit missaannik amerlassuseqarput.

Umiatsiaq kiattoq snescooterinik paarlaatta

Pris: 0.00dkk
Kiatorlu umiatsiaaraq snescooterinik taartigiitta Umiatsiaq Ilimanamiippoq

Toyota Corolla AE115 4-hjulstræk

Pris: 95.000
Velholdt Toyota Corolla AE115 4-hjulstræk til salg. Ekstra udstyr: Webasto termo top C, forstærket støddæmper, 16" alufælget sommerhjul, har fået nye...

Fender stratocaster & forstærker

Pris: 5000,-
FENDER STRATOCASTER – U.S.A, Corona, California Fender contour body 2 kabler og ekstra strenge Før pris ca. 9500 Nu 5000,-     FENDER Blues...
Seneste nyheder
Fredag, oktober 24, 2014 - 15:14
Seneste kommentar
42 minutter 52 sekunder siden
Parnûna Lynge Pikkorik
Fredag, oktober 24, 2014 - 12:04
Seneste kommentar
1 time 18 minutter siden
Thomas Kasik Neve Men helt sikkert andre der står i kø :-D

Seneste
kommentarer

25 minutter 33 sekunder siden
27 minutter 13 sekunder siden
33 minutter 58 sekunder siden
42 minutter 52 sekunder siden
1 time 16 minutter siden

Mest populære
24 timer