nunatsinnit
WWF-ip nipisat aalisarneqartarunnaaqqugai
DR-ip nerisat pillugit aallakaatittagaanni Bitz og Friskimi nipisak iganerminni ilaatippaat. Biologit nipisak ilisimasaqarfigivallaanngilaat, apriilip aallaqqaataaniillu WWF-ip eqqisisimatitassatut allattorsimaffianniilissalluni
Tyslandimi Sverigemilu nipisat nungukkiartulersutut ilisimaneqarput. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu pisarinissaat killilersugaanngilaq, naak nipisat pillugit ilisimasat annikikkaluartut. Imaassinnaasormi nunguliivissut. Ilisimaneqanngilarmi qanoq annertutigisumik nipisannik pisaqartoqartarnersoq.
DR-ip nerisat pillugit aallakaatittagaani Bitz og Friskimi nipisat pillugit marlunngornermi aallakaatitsisoqarpoq. Paasineqarpoq Norgemi Canadamilu nipisannik pisaqartarneq annikilleriarsimasoq. Islandimi 2013-imi 4.500 tonsinik nipisannik aalisartoqarpoq, ukioq mannali pisassiissutit 970 tonsinut apparneqarlutik. Kalaallit Nunaannili nipisanniarneq annertusiartuinnavippoq, 1.200 tonsinit 2.000 tonsinut 2012-imilu 10.000 tonsinik pisassiisoqarluni.
- Nipisat nungukkiarunarput, pisassiisarnisi unitsinniarsigit, WWF-imit Gitte Seeberg oqarpoq.
Siullermeersumik nipisat sumiittarnersut misissorneqaleruttorpoq. Misissuineq Pinngortitaleriffimmi ingerlanneqassaaq. Ilisimatooq Rasmus Hedegaard aallakaatitassiami oqarpoq nipisat ilisimaneqarpianngivissut. Ilisimaneqanngilaq nipisat qasseriarlutik suffisarnersut, ataasiaannaasarpa? Nipisak suffereeraangat qassinik ukioqalertarpa? Nipisaat qanoq amerlatigippat?
- Paasissutissat pingaarutillit nipisak pillugu ilisimaneqanngillat. Tamannami ajornartorsiutinngorsinnaavoq pisassiisoqarpallaarpat, Rasmus Hedegaard ilaatigut oqarpoq.
Isumannaatsumik nipisat aalisarneqartarnersut ilisimaneqanngilaq, taamaattumillu nunani assigiinngitsuni suliniaqatigiiffiup WWF-ip nipisat nungulersut allattorsimaffiannut inissinniarpai.
- Nuannaarutigaarput MSC atorlugu aalisartarnermi nipisanniarneq misissorneqassammat. Paasineqarpat nipisat nungukkiartulinngitsut soorunami allattorsimaffimmit peerneqassapput. Atortutigut ilisimasat annikippallaarput, MSC-milli misissuinerup tamanna iluarsiumaarpaa, WWF-ip avatangiisit pillugit aqutsisuat John Nordbo Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
MSC Marine Stewardship Council-imut naalisagaavoq, isumannanngitsumik aalisarneqarsinnaasut taamaattumik nalunaaqutserneqartarlutik.