Uumasunik illersuiniaqatigiit: Taamaammat Inuit Sila oqalliseqatigiinngilarput

- Kalaallit Nunaanni puisinniartarneq pillugu Nationalmuseetimi oqallinnissami uumasunik illersuiniaqatigiiffik Anima ajoraluartumik oqalliseqataassanngilaq aqagu (pingasunngornermi). Oqallinneq pingaaruteqanngitsutut isigigunarpaat. Tamanna assuaraara. Kalaallit Nunaanni puisinniartarneq akerleraat, Kalaallit Nunaannilu puisinniartarunnaartoqaraluarpat ajoqquteqanngitsutut isigalugu. Taamaattumik isumaqarunarput tunisarineqartartut 90 procentimik annikillisimanerat oqallisigissallugu pingaaruteqanngitsoq.

Inuit Sila Facebookikkut quppernermini marlunngormat allappoq.

Uumasut amiisa pillugit Nationalmuseetimi oqallittoqassaaq. Kopenhagen Furip oqallinnermi peqataaniarunnaarnerata pissutigisaanik oqallinnissaq Nationalmuseetimit allanngortinneqarpoq, tassani Kalaallit Nunaanni puisinniartarnissaq kisimi oqallisigineqassalluni.

- Qaaqquneqarnerput siusissumik nalunaarutigineqarnera pissutigalugu oqalliseqataassanngilagut. Uumasut amii pillugit Anima illersuiniaqatigiiffiuvoq. Kalaallit Nunaata puisai uani pineqaannanngillat. Uumasut amii pillugit oqalliseqataanissatsinnut akuersigaluarpugut, Kopenhagen Furilli peqataajumajunnaarluni nalunaaruteqarnera uagutsinnut aamma allannguutaavoq, Animamit Joh Vinding Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Puisinniartarneq ajorinngilaat
Taamatut nassuiaasoqarnera Sila Inuinit upperiuminaatsinneqarpoq.

Aningaasarsiutigalugu puisit amiinik tuniniaasarneq pillugu akerliunini Anima EU-mut allagaqaateqarpoq 2009-mi.

Joh Vinding tassani ima naliliivoq:

'Kalaallit Nunaanni puisinniaqqusiunnaartoqaraluarpalluunniit Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut malunnaataa sunniuteqarnavianngilaq. Aatsaat puisinniarnissamut inerteqquteqalerpat sunniuteqarsinnaavoq. Aningaasarsiutigalugu puisinniartoqartarpoq. Piujuaannartitsinissamik puisinniarneq aatsaat anguneqarsinnaavoq puisinniarsinnaaneq unitsinneqarpat. Aalisarnermut aamma tamanna sunniuteqarnavianngilaq.'

Anima Kalaallit Nunaanni puisinniartarnermut tassuuna soqutigisaqartuusoq Sila Inuit oqaatigaat.

- Oqaaseqaateqarnerput ilumoorpoq 2009-mi. Allarpassuarnilli pisoqareerpoq malinnaaffiginngisatsinnik. Taamaattumik oqallittoqaliivinnerani qaaqqusaagaluarnerput peqataaffiginngiinnassavarput, Joh Vinding oqarpoq.

Uumasut pisinnaatitaaffeqartuusut oqariartuutigalugu Anima 2000-mi pilersinneqarpoq. Tassani uumasut pisariaqanngitsumik anniartinneqartarnerat aamma sulissutigisarlugit. Uumasuuteqarfinni uumasut uumasullu amiinut tunngasunik Anima sulissuteqartuuvoq.

- Joh Vinding, Kalaallit Nunaanni puisinniartarneq Animamit akerlerineqarpa?

- Suliniaqatigiiffiit allat assigalugit isumaqarpugut. Nunaqavissut piniartarnerat ajorinngilarput - soorlu inoqqaat inuit puisinniartarnerat - aatsaalli aningaasarsiutigalugu piniartoqaraangat akerliliisarpugut, Joh Vinding akivoq.

Inuit Sila: Akisussaaffimmik tigusigitsi
Animap oqallinnermi peqataarusunnginnerat Sila Inuinit suli paasiuminaatsinneqarpoq.

- Anima aamma allat uumasunik illersueqatigiiffiit akisussaaffimmik tigusisariaqarput oqallinnernilu peqataasariaqarput. Annertuumimmi oqariartuuteqartartuupput, Inuit Silamit Rasmus Holm oqarpoq.