Tuesday, November 14, 2017 - 08:02

Ukiuni 20-ni suliniut: Inussuttut ernguttarneri Islandip iliuuseqarfingilluarsimavai

Assi.: Rasmus Baaner/POLFOTO/arkiv
Sunngiffimmi susassaqartitsinerit, angajoqqaanik peqataatitsinerit, atuarfinni ataasiakkaanik angusassamik siunnerfeqarluni suliniuteqarnerit aninissamillu inerteqquteqarnerit, Islandimi inuusuttut imigassamik atuisuujunnaarsinnerinut atorneqarsimapput.

Nunatsinni imigassamut inatsit oqallisigineqangaatsialeruttorpoq. Inatsip pingaarnertut siunertaasa ilagaat, meeqqat inuusuttullu imigassat kingunerluutaannut illersuineq. Siunertaq tamanna tamanit isumaqataaffigineqarpoq, siunertarlu tamanna inatsip ilumut angussaneraa akerleriissutigineqangaatsiarpoq.

Inuusuttut qanoq imigassartortarnerisa annikillisingaatsiarnissaa paaserusukkaanni, Danmarksstrædet avaqqullugu Island paasisassarsiorfigineqarsinnaavoq.

Tassani ukiuni 20-ni toraagaqarluni suliniuteqarnerit inuussuttut imigassamik atuinerannik sunniuteqangaatsiarsimavoq. 1998-imi inuusuttut 15-it 16-illu akornanni ukiullit qaammammut 42 procentii imigassamik atuisuusimapput. Kisitsillu massakkut 5 procentimiippoq. Tamanna Reykjavikip Universitetip kisitsisaataasa takutippaa.

Atuarfinnut ataasiakkaanut anguniagaqarneq 

Inatsisiliorneq aaqqiissutip ilamininnguaannarigaa, inerniliussat ilagaat. Islandimi sakkut arlariit atorneqarsimapput. Siullertut ajornartorsiutip anertussussaa pillugu uuttortaanerpassuit, apersuinerit apersuinerillu immersuiffissartallit aallarniutigalugit qanoq suliniuteqartoqassanersoq paasiniarneqarsimavoq.

Kingornalu atuarfiit ataasiakkaat allaat klassit ataasiakkaat angusassamik toraagaqarluni suliniuteqarfigineqarsimapput. Suliniummi najukkami ingerlatallit, nunaqqatigiit akornanni tigulaakkat akuliutsillugit, suliniut ingerlanneqarpoq.

Aninissamik inerteqquteqarneq

Inuusuttut 17-it ataallugit ukiullit aneqqusaajunnaarnissaat Nuna tamakkerlugu isumaqatigiissutigineqarpoq. Inuussuttut nalunaaqutaq qulip qaangernerani aneqqusaasimanngillat, taamaattoq aasakkut unnuaqeqqap tugaanut anisinnaatitaapput. Aallaqqaammut kajumittut politiillu illoqarfimmi inuusuttunik ujarlerlutik biilinik kaaviiaartariaqartarsimapput tigusaqarsimatillutillu angajoqqaavinut kalerriutigisarlugu. Massakkullu inuusuttut akornanni taamaattussaannartut isigineqalersimavoq.

Suliniummi tamanna atorneqarpoq. Angajoqqaammi meeqqamik 'piffissaat' kisiat atornagut, meeqqat piffissaqarfiginerat qanoq isumaqarnersoq pillugu oqaloqatiginninnissamut aggersagaasarsimapput. Oqaloqatiginninnerit siunertaannut ilaavoq meeqqat inuunertik pillugu oqaloqatigisarnissaasa isumaa, kikkullu kammalaataanersut, ilisimalluarlugit.

'Aanngajaarneq'

Suliniummi pingaaruteqartuni pingajuuvoq unnukkut nuannakkiarani, sunngiffimmi allanik susassaqartitsinermik neqerooruteqarnerit. Qatsunnarpaluppoq, kisianni Islandimiut taamatut suliuteqarnerat aamma iluatsilluarsimavoq.

Tunngavimmimmi eqqarsaataavoq, inuit imigassamik, aanngajaarniutinik, pinnguaatinik allanillu 'aanngajaarniartartut'. Harvey Milkman Amerikaminngaanneersuuvoq tarnip pissusaanik ilisimasalittut proffessori, taanna ullumikkut Islandimiut suliniutaannut aattuumassuteqarpoq. Misissuinernilu ingerlanneqarsimasuni inuusuttut 'aanngajaartinniarlugit' allaanermik neqeroorfigineqarsinnaasut, taassuma paasisimavaa.

- Inuup nammineq qaratsami sananeqaataa pissutaalluni 'aanngajaartoqartarnera' pillugu, pissusissamisoortumik 'aanngajaarnermik' eqeersaanermik sooq aallartitsisoqassannginnami, isummani pillugu, mosaicsciencemut nassuiaavoq.

Suleqataalu taamanikkut USA-miillutik inuusuttut hiphopernermik, nipilersornermik, timersuutinik unammissutinik eqqumiitsulialluunniit ilikkarusutaannik ilinniartikkumallugit neqeroorfigaat. Akunnerillu taakku inuusuttut qarasaasa sananeqaataannik allannguisinnaasutut isumassarsiaavoq.

Piumasoqanngitsoq

Milkmanip inerniliussarisimasani Islandimukaappai, suliniummilu atorneqalerlutik. Suliniummi pingaarnerpaani tulliuvoq. Suut tamarmik ilisimartusarnermik tunngavilimmik ingerlanneqarsimasut tunngavigalugit ingerlatsisoqassaaq, taamaasiornikkut suna iluatsinnersoq iluatsinngitsorluunniit eqqoriarneqassanngilaq

Piumassuseqarnerlu iluatsinngitsunut ilaavoq. Imigassap qanoq navianartigineranik paasititsiniaanerit inuusuttunit soqutigineqanngilluinnarpoq.

Islandimi suliniuteqarneq inuusuttut imigassamik atuinerinik taamaallaat annikillisaataasimanngilaq, hashimik sikaritsinillu atuineq aamma annikillerujussuarsimavoq.

Piffissami kingullermi Islandip isumassarsiani nunanut allanut saqqummiuttalersimavaa. Tamanna pillugu suleqatigiit Reykjavikiminngaanneersut sumiiffinni assigiinngitsuni soorlu Savalimmiuni, Maltami, Rumaaniami, Korea Kujallermi, Nairobimi Guinea-Bissauimilu misissuisimapput. Kingornalu qanoq iliortoqarnissaa najukkami ingerlatalinnit aalajangerneqartarpoq.

Kinami Litauenimilu suliniummik Islandimi ingerlanneqartumut assigusumik ingerlatsisoqarsimavoq. Tassani inuusuttut qaammammut imigassartortartut ukiut arfineq-pingasut ingerlanerini sisamararterutaannik ikileriaateqarsimapput.

Nunallu allat, taaneqareersutut aninissamik inerteqquteqarnermik tunngaveqartumik isummamik aalajangiusimaqqissaarfiusoq, suli peqataaffiginngilaat.

Tusarfiit:

https://mosaicscience.com/story/iceland-prevent-teen-substance-abuse

https://planetyouth.community/preventionmodel

https://mosaicscience.com/story/iceland-prevent-teen-substance-abuse

http://www.rannsoknir.is/wp-content/uploads/2015/06/Substance-use-prevention-for-adolescents-the-Icelandic-Model.pdf

Seneste nyheder / Nutaarsiassat kingulliit